Ajattelevatko naiset helposti miehellä olevan muita kuin kaverillisia aikeita?
Jos nainen ja mies tapaavat ja mies ystävällinen jne. mutta mies haluaa olla kaveri vain tehdä tuttavuutta, niin miten helposti nainen ajattelee, että onko miehellä kuitenkin jotain muuta mielessä?
Kommentit (925)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se on niin päin, että miehet luulee itsestään liikoja
Kyllä tätä on myös valitettavan paljon toisinkin päin. Ja naiselle se voi olla maailmanloppu, jos saa pakit. Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa, että mies haluaisi panna jokaista naista. Mulla on paljon nykyään naispuolisia kavereita. En näe asiassa mitään ihmeellistä.
Mä olen yli 40 ja ollut vain nykyisen mieheni kanssa, mutta tuskin se seksi olisi erilaista muiden miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen "muut kuin kaverilliset" aikeet on hyvin helppo havaita näiden fysiologisista reaktioista: huohottamisesta, tuijottelusta seksuaalisiin ruumiinosiin, pullottavasta etumuksesta, vapisevista käsistä ja sekavista seksuaalissävyisistä puheista.
Jostain keskiaikaisesta manuskriptistä kaivanut nämä tiedot? Vaikka mies on kiinnostunut "siinä mielessä", hänellä ei todellakaan automaattisesti ala seisomaan tai tule mitään pervohuohotusta, ellei sitten ole joku totaalinen degeneraatti, joka ei ole koskaan päässyt metriä lähemmäs vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Jotenkin vain tuli päivän persusaastan seassa kahlatessa juuri nämä perverssit ja alkeelliset inselit mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen yli 40 ja ollut vain nykyisen mieheni kanssa, mutta tuskin se seksi olisi erilaista muiden miesten kanssa.
Kuule on se. Eikä elimen vaan nimenomaan aivojen takia. Seksi on parasta sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa voi täysin avoimesti puhua sekä seksistä että kaikesta muustakin. Eli kun vallitsee sielujen yhteys ruumiillisen yhteyden lisäksi.
Ja huom, seksihän ei ole pelkkää mulkun tunkemista naisen reikiin.
Mulla tällä hetkellä yksi ainoa miespuolinen kaveri jota näen vapaa-ajalla, työkaverit sit erikseen, vaikka tietysti heidän kanssaankin läheisiä ollaan kun niin usein näemme.
No tämä kaverini on normaalipainoinen, vähän erakko tyyppi, jonka aikaisemmat puolisot ovat olleet hoikka ja liikunnallisia, eivät tosin erityisen kauniita ja aika tylsiä. Tämä mies on itse halunnut erota niistä. Kerran vuosia vuosia sitten näimme baarissa ja kaverini tuli kuiskimaan, miten on rakastanut mua aina. Laitan kaiken kännin piikkiin. Itse olen iso ja kovaääninen nainen, ihan perusnätti muuten, mutta en ajattelisi olevani tämän kaverini tyyliä.
Jokin aika sitten tämä mies siis sinkkuuntui ja on sen jälkeen useasti halunnut tavata. Vielä ei ole sanonut mitään, mutta toisinaan tulee sellaisia hetkiä meidän välillämme, että pelkään sen sanovan olevansa ihastunut. Luulen että hänen kaltaisensa erakko vaan ihastuu siihen yhteen ainoaan naiseen, joka on hänen elämässään eikä ole ex, äiti tai sisko.
Eri työpaikoissa oli monia mukavia miehiä, joiden kanssa pystyi olemaan vain työkaveri. Riippuu varmaan työnantajan asenteista.
Monissa paikoissa ei katsota hyvällä, että olisi romanssinpoikasia, sekoittaa ilkeästi kuvioita.
Vähän epäilyttää "miksi tämä mies puhuu kanssani kun on muitakin naisia?".
Minulla on ollut monia miespuolisia ystäviä, joiden kanssa on pitänyt olla selvää, että juttu on vain ystävyyttä. Usein siis ihan keskusteltu aiheesta. Sitten kummasti kun on tullutkin vakituinen hyvä parisuhde, niin nämä ystävyydet ovat hiipuneet, miesten puolelta. Että kai se on ollut vaikeaa jatkaa ystävyyttä, kun ei olekaan voinut edes kuvitella jotain seksuaalisessa tai romanttisessa mielessä. Olen kyllä ollut vähän loukkaantunut tästä, kuitenkin vuosien kestävät ystävyydet kariutuneet oman onneni takia, toivoisin ystävän olevan vain iloinen puolestani. N35
Vierailija kirjoitti:
On helpottavaa olla ylipainoinen ja lähes 50v nainen. Miehiin voi suhtautua kuten kehen tahansa muuhun eikä tarvitse pelätä kenenkään miehen haluavan jotain muuta.
Kiinnostuin.
Riippuu siitä, kuinka täynnä kassit ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen sen verran ruma että en kuvittele kenenkään jutustelevan muuta kuin kaverimielessä.
Onnennainen...
Pakko kyllä myöntää, että kyllä se tuntuu todella pahalta kun kukaan ei koskaan yritä tulla iskemään. Etenkin kun kavereilla on niitä iskijöitä hätisteltäväksi asti, ja itse on miehille täysin ilmaa.
- eri
Ei kaikki yritykset ole niin itsestäänselviä ja näkyviä. Voimilla semmosia huomaamattomampia, kun ollaan varovaisempia.
Et saa naista, edes rumaa, koska olet trolli persu. Miksi edes haluaisit naisen, eikö siellä navetassa tai tarhoilla ole elukoita.
Ystävyys on kadoksissa nykyaikana. Paska juttu.
Naiset luulevat yleensä itsestään liikoja. Riittää että olet kohtelias , pidät ovea auki ja hymyilet niin se riittää siihen, että naisten kesken leimaavat kyseisen miehen perverssiksi pillunvonkaajaksi.
Tämän vuoksi miehet eivät kehtää enää edes tervehtiä naisia. Sairaaksi mennyt.
Itsellä ei ole töiden ulkopuolella yhtään naispuolisia tuttuja (eikä ole sen puoliin tyttöystäviäkään ollut.)
Liekö sitten työstä kiinni, ns. haalarihommaa, että naiset eivät välitä käyttäytymisestäni joka lyhykäisyydessään on että naisia (sekä miehiä) käsittelen ja juttelen heille samoin tavoin oli sitten itseä nuorempi kesälikka tai +40v äiti.
Jos ei muuten niin semmosta kylmän asialliset suhteet.
Myönnettäköön että onhan noita ajatuksia tullut melkein jokaisen naisen suuntaan että onpa nätti tai mukava tai kiinnostava tai mukava jutella hänen kanssa, mutta en mä niille sen enempää anna valtaa, semmonen oma toteamus kys. henkilöstä.
Perheellisistä naisista ja suhteessa olevista e nedes ajattele ja ne muutamat sinkut mitä on niin en edes viitsi edes haaveilla osittain surkean omantunnon ja osittain ohjeen mukaan jonka elän "älä syö ja p*sko samassa paikassa" - olishan se mukava jos töistä löytäisi sen oman kullan, mutta on siinä pahimmassa tapauksessa niin paljon menetettävää että jätän sikseen.
En halua itsestäni huhuja tai sen enempää asioita muiden selville kuin mitä itse kerron.
Siinä minun tuumailuni.
M29
Oli yksi kaveri. En tuntenut mitään vetoa, ehkä siksi en skarpannut, yrittänyt olla eduksi vaan luotin, ok kaveri, vieläpä lääketieteen opiskelija.
Kunnes sitten erään normaalin bailausillan päätteeksi heräsin kun hänen käsi tunki vaatteideni alle.
Kaveruus loppui siihen.
Että se on sama mitä uskoo, toivoo tai kuvittelee. Missä mies, siellä vaara.
Näinä tasa-arvon aikoina mainittakoon että olin ja olen naisena pienikokoisempi kuin kyseinen ja useimmat miehet. Monilla niistä ei ole muuta kuin fyysinen voima.
Eipä ole kukaan tullut ehdottamaan seurustelua tai seksiä. Se olisikin erittäin outoa, jos työpaikalla joku mies ehdottaisi seksiä.
Koko aikuisikäni on ollut sellaista, että jottkut miehet kyllä eri yhteyksissä flirttailevat ja lähestyvät kiinnostuneen oloisina, mutta ei kukaan ole koskaan suoraan ehdottanut mitään. En laske niitä muutamia miehiä, joiden kanssa oli jotakin juttua nuorempana kun olin vielä sinkku ja en ollut vielä löytänyt sopivaa miestä. Noin muuten en tietoisesti halua kaverustua enkä ystävystyä miesten kanssa, koska siinä tulee aina ihastumista vähintään puolin tai toisin. Siis varsinkin jos jaetaan henkilökohtaisia asioita ja puhutaan syvällisiä.
M29: Ei siinä ole mielestäni mitään pahaa, jos työpaikalla lähestyy naista kiinnostuneessa ja asiallisessa mielessä. Se on ihan rehtiä ja kunnioitettavaa toimintaa. Voi pyytää naista lounaalle tai muuten puhua hänelle. Ainakaan ei tarvitsisi mielestäni olla ylivarovainen ja sulkeutunut tässä mielessä ja ajatella, että siinä olisi jotakin hävettävää. Olen ollut aina erittäin ilahtunut ja otettu ne muutamat kerrat nuoruudessani tällaisista lähestymisistä. Yhden kanssa sitten natsasi siihen malliin, että olemme olleet jo vuosikausia yhdessä. Ensin olimme kyllä pitkään katselleet toisiamme, eli miehen lähestyminen ei tullut puun takaa, vaan olin jo kovasti odottanut sitä. Tämä tosin ei tapahtunut työpaikalla vaan toisessa yhteydessä, emmekä olleet työkavereita.
Toivon aina, ettei olisi kuin kaverillisia aikeita mutta usein lopulta kuitenkin on niitä muita. Enkä luulottele, vaan miehet ovat tämän minulle kertoneet.
Ja sehän on vain hyvä että käyttää tilaisuuden :) Väitän että nämä sitoutumiskykyiset ovat keskimäärin onnellisempia, kuin karkkikaupassa jo tuhatta eri makua maistaneet, eikä sittenkään kelpaa.