Lue keskustelun säännöt.
Ajattelevatko naiset helposti miehellä olevan muita kuin kaverillisia aikeita?
Jos nainen ja mies tapaavat ja mies ystävällinen jne. mutta mies haluaa olla kaveri vain tehdä tuttavuutta, niin miten helposti nainen ajattelee, että onko miehellä kuitenkin jotain muuta mielessä?
Kommentit (925)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet, miksi ette pysty olemaan kavereita naisen kanssa?
Ettekö kykene samaistumaan naisiin, onko teillä jotenkin hankalaa tunne-elämän kanssa ja siksi ihastutte jokaiseen, joka osoittaa hyväksyntää tai jotain muuta?
Voin, mutta kyllä siihen liittyy myös luontaisia viettejä sun muuta. Lisäksi miehelle naiskaverit ovat sosiaalinen itsemurha, kun kaikki pitävät homona tai eunukkina
Miehelle naiskaverit eivät todellakaan ole sosiaalinen itsemurha vaan päinvastoin statusta nostattava asia, josta muut miehet ovat kateellisia. Tämäkään ei toki ole ongelmatonta, kertoo mieskulttuurista sen, miten sukupuolia ei nähdä tasavertaisina vaan nainen on erityisasemassa.
Panomiehiä kadehtitaan miesten maailmassa ja naisten kaverimiehet ovat totaalisia luusereita. Kaikki miehet ajattelevat näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet, miksi ette pysty olemaan kavereita naisen kanssa?
Ettekö kykene samaistumaan naisiin, onko teillä jotenkin hankalaa tunne-elämän kanssa ja siksi ihastutte jokaiseen, joka osoittaa hyväksyntää tai jotain muuta?
Voin, mutta kyllä siihen liittyy myös luontaisia viettejä sun muuta. Lisäksi miehelle naiskaverit ovat sosiaalinen itsemurha, kun kaikki pitävät homona tai eunukkina
Miehelle naiskaverit eivät todellakaan ole sosiaalinen itsemurha vaan päinvastoin statusta nostattava asia, josta muut miehet ovat kateellisia. Tämäkään ei toki ole ongelmatonta, kertoo mieskulttuurista sen, miten sukupuolia ei nähdä tasavertaisina vaan nainen on erityisasemassa.
Vain jos naiset ovat eri kaveripiiristä, koska silloin voidaan arvella miehen panevan niitä kaikkia. Muuten ei toimi.
Mä naisena toivoisin, että mies voisi sanoa, mitä haluaa. Eli siis vaikka että kaveruutta tässä haen.
Koska jos mies signaloi vaikkapa että nainen on kivan näköinen ja hän tykkää olla naisen seurassa, voi tulla kuva, että mies saattaa haluta muuta kuin kaveruutta.
Eli kyllä, jos mies EI kerro mitä haluaa, voi tulla tilanne, että nainen tulkitsee miehen haluavan enemmän.
Puhukaa hyvät ihmiset, puhukaa!
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollut kovin monta naisystävää juuri tuosta syystä, kun aina luullaan että olen vonkaamassa pillua, pelkkä hymyily tai jos on ystävällinen riittää tuohon luuloon.
Ota se kohteliaisuutena, ovat mielessään harkinneet sinua seksikumppanina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kanssa ei miehet halua olla kavereita. Joko pysyvät kaukana tai haluavat seurustella/intiimiin kanssakäymiseen. Mitä teen väärin? Kaunis en kyllä ole.
Mitä hyötyä on miehen ja naisen ystävyydestä, minkä perustana ei ole lisääntyminen?
Itse olen sitä miestyyppiä, joka kokee ystävyyssuhteet naisten kanssa henkisesti antoisammiksi kuin miesten kanssa, vaikka ihan hetero olen.
Ihanaa, palautit hieman uskoani miehiin, ihmisiin ja ystävyyteen! Minulla on siis tuo sama toisinpäin, että naisena koen ystävyydet miesten kanssa antoisammiksi.
Kuitenkin käytännössä ystävämiehet vetäytyvät kokonaan, koska olen varattu, tai vihjailevat ärsyttävästi, tai pysyvät tiukasti asiatasolla, jos ovat itsekin varattuja ja ilmeisesti pelkäävät muodostaa syvempää ystävyyttä. Usein koen helpommaksi ystävyyden sellaisten miesten kanssa, joiden kanssa on joskus ollut jotain. Heidän kanssaan ei joudu varomaan sitä, että toinen tulkitsee jotenkin väärin, ja silloin ystävyys on rennompaa. Vaikka jokin väärinkäsitys syntyisikin, niin siitä päästään yli.
Noiden sinkkujen kohdalla olen kuitenkin surullinen siitä, kun tajuan, etten kiinnostakaan heitä ihmisenä ja ystävänä, vaan vain tilaisuuden tullen pantavana tai ehkä parisuhdemielessä. Jos parisuhde kiinnostaisikin miestä, mutta pelkkä ystävyys ei, pidän sitä merkkinä siitä, että en kiinnosta ihmisenä riittävästi. Silloin ei kyllä minua taas kiinnostaisi sinkkunakaan parisuhde sellaisen miehen kanssa. Miksi lähteä suhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka ei pidä minua niin suuressa arvossa, että haluaa olla vähintään ystäväni?
Valitettavasti omakin mieheni on tämmöinen alunperin, mutta aikoinaan en sitä tajunnut. Jos olisin sinkku, en varmaan enää lähtisi parisuhteeseen, enkä ainakaan muuttaisi yhteen. Ystäviä olisi varmaan enemmän (miehiä ja naisia), mutta olisiko nekään sitten aitoja ystäviä?
Minusta tähän ei kannata sotkea sitä, että miehet kuulemma ajattelevat seksiä suunnilleen jokaisen kohtaamansa naisen kanssa. Mitä väliä sillä on, jos he osaavat pitää sen omana tietonaan eikä sillä ole vaikutusta heidän toimintaansa? Ajatuksiahan tulee ja menee, joskus itsellekin. Ei se tarkoita, että niitä edes haluaisi oikeasti toteuttaa.
Vähän hajanaisia ajatuksia, jotka eivät liittyneet lainaamaani viestiin.
Mitä väliä nyt millään ajatuksilla on jos niitä ei saa tietoonsa. Esim. sillä onko kohteena pienet lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En löytänyt enää sitä alkuperäistä autiosaari-viestiä, poistettu?
Joka tapauksessa, siinä näkyy sekularisoitunut maailma ja sen moraalista pyyhitty ruma ranka. Mies miettii, et jos en saa, en kyllä hanki ruokaakaan. Ja nainen muka, et jos en saa ruokaa, en kyllä anna.
Miten rakkaudetonta ja itsekästä! Niin tämä maailma toimii todella huonosti, ja luulisin että moni on se jo omakohtaisesti kokenut. Hyvin maailma toimii silloin, kun ollaan epäitsekkäitä ja mietitään toista enemmän kuin itseä. Mies antaa ruokaa muista syistä kuin siksi, että nainen maksaa seksillä, ja nainen "antaa" muista syistä kuin siksi, että saisi ruokaa. (Unohdetaan että voisi itsekin sitä yrittää etsiä.)
Tätä on oikea parisuhde, tätä on oikea rakkaus. Ns. biologia tarvitsee aina tueksensa moraalin ja lähimmäisenrakkauden, jos halutaan että ollaan onnellisia.
Mediahan antaa juuri tuollaisia neuvoja' että miehen pitäisi ansaita seksi juurikin siivoamalla, tarjoamalla hienot illalliset jne.
Ei anna vaan sellaisia että kyetäkseen edes teorian, saati käytännön tasolla seksiin naisella pitää olla sille aikaa. Aikaa ei ole jos käy töissä 8h/pvä, ja lopun ajan käy kaupassa ja tekee ruokaa sekä siivoaa.
Mies kun käyt töissä vain 8h, ja loppuaika on vapaata aikaa jolloin mies ei tee mitään, niin hänen kannattaa tehdä puolet noista mitä nainen muuten tekee yksin koknonaan, jolloin seksille jää mahdollisuus toeutua, kun nainen ei raada ehtävien parissa joista puolet kuulu miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä ajattelee, koska niitä on oka ikinen kerta aina ollut. Esimerkkejä:
Yläasteella kun erosin silloisesta poikakamusta, niin jo oli oven takana jonossa kaikki kaveripojat.
Tuolloin jäin ystäväksi myös yhden pojan kansa jonka kanssa tapailtiin hetken aikaa, mutta juttu loppui jo ennen kuin alkoikaan. Tuo ystävyys jatkui aikuisuuteenkin.
Kaveriporukassa nuorena, yksi miehistä oli varannut minut, kertomatta sitä minulle tietenkään, ja hän loukkaantui syvästi jos olin tekemisissä samalla tavalla kaverina kenenkään muun kuin hänen kanssaan. Hänen mieskaverinsa ajattelivat meidät parina. Oli mukavaa kun kukaan ei yrittänyt iskeä, vaan kaikki miehetkin olivat kavereitani kivasti. Kunnes sitten aloin seurustelemaan, ja tämä minut "varannut" sai siitä tietää. Sen jälkeen kukaan noista ei ollut enää kaverini. Minähän en edes tiennyt että tämä mies oli minuun lääpällään, koska hän esitti vain kaveriani. Sellaisia kivoja kaverimiehiä!
Jokainen mies joka on tullut ravintolassa juttelemaan on ollut jotain muuta kuin kaveruutta vailla.
Nykyisen mieheni kaveri. Niin mukava ja mukaanottava ihminen. Vaimo ja lapset. Illanvietossa jossa olin minä, mieheni, tämä miehen kaveri ja hänen vaimonsa muiden lisäksi, kun olimme hetken kahdestaan tämä mieheni kiva kaveri suuteli minua yllättäen. Myöhemmin sanoi että ethän kerro kenellekään, Kerroin seuraavana päivänä miehelleni.
Kaveriporukan yksi mieskaveri. Hänellä oli joku fiksaatio vlejensä entisiin ja nykyisiin. En ollut kumpaakaan, mutta hänen veljensä oli minun kaverini (yllätysyllätys, hän olisikin halunnut seurustella kanssani hänkin), joten pitihän sitä yrittää.
Niin ja tämä poika joka jäi kaverikseni aikuisuuteen asti yläasteelta? Sama homma, hän vain hävisi kun menin kihloihin. Ennen häviämistään tunnusti että oli ollut kaveri kanssani koska hän oli kokenut että vaikka hänellä meni miten elämässään, niin hänellä oli aina mahdollisuus minuun, ja nyt sitä mahdollisuutta ei enää ole, niin hän ei jaksa kaveruuttani.
Näitä esimerkkejähän ei ole tässä vielä edes todellakaan kaikkia.
Voit onnitella itseäsi. Olet selvästi kaunis ja seksikäs nainen.
En edes ole. Koen että olen ollut sinisilmäinen kun olen luullut että miehet voivat olla ystäviäni siinä missä minäkin heidän. Veikkaan että minua on myös pidetty helppona naisena, eli miehet ovat luulleet että minulta saa helposti, kun olen ollut kaveri monen miehen kanssa. Minun on myös luultu seurustelleen usean miehen kanssa joiden kanssa olen ollut vain kaveri. Minulle on ihan suoraan väitetty päin naamaa että olethan ollut petrin kanssa, miksi valehtelet. Petri on siis itse puhunut soopaa etetenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman kokemukseni miehenä naisen kanssa kaveeraamisesta. Muutama vuosi sitten tutustuin naiseen. Tulimme todella hyvin toimeen ja ystävystyimme kunnolla. Minun puolelta kaveeraaminen oli ilman taka-ajatuksia, sillä tiesin hänen seurustelevan. Hengailimme usein ja viesittelimmekin, jos ei nyt päivittäin, niin useita kertoja viikossa. Tällaista ystävyyttä olin kaivannut, sillä tuntui että pystyin keskustelemaan syvällisempiä asioita, kuin ehkä miespuolisten kavereiden kanssa. Reilun puolen vuoden kuluttua huomasin muutoksen. Nainen pääsääntöisesti alkoi kieltäytyä kaikista tapaamisehdotuksista aina johonkin syyhyn vedoten, eikä koskaan ehdottanut tilalle mitään. Lisäksi yhteydenpitokin väheni hänen osaltaan. Aiemmin olimme tasapuolisesti aloittaneet viestittelyn, mutta nyt jos aloitin viestittelyn vaikka kymmenen kertaa, niin hän aloitti samassa ajassa tyyliin kerran. Jossain vaiheessa päätin lopettaa viestittelyn ja katsoa, miten hän reagoi. No, hän reagoi radiohiljaisuudella. Nykyään emme enää ole tekemisissä. Syitä feidaukselle voin vain arvella, mutta tiedän hänen varmuudella ystävystyneen uusien ihmisten kanssa, joten ehkä ystävyydelläni ei ollut enää tarvetta hänelle. Tämä asia on yksi lähihistoriani suurimpia pettymyksiä, joten osaltani naisten kanssa kaveeraamiset saavat jäädä, jos ei lopullisesti, niin ainakin pitkäksi aikaa.
Tai sitten puoliso oli älähtänyt ystävyydestänne?
Mitä väliä? Itse jokainen tekee päätöksen kenen kanssa on tekemisissä. En itsekään kehtaisi toimia noin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkään miehet "omii" naisen itselleen ja tulee nokittelua muille miehille. Vaikka olis kuinka tehnyt selväksi että ollaan pelkkiä kavereita. Moni mies on oikeasti vielä ollut niin hölmö että ne vaan jää odottamaan tilaisuuttaan ja sitä että kävisikö jossakin kohtaa kuitenkin flaksi. Surullista ja säälittävää.
Mulla on aina ollu miespuolisia kavereita, ja omalta puolelta kaveruus on vilpitöntä kaveruutta. Harmi ettei se yleensä miesten suunnalta oo niin yksiselitteistä.
Näin. Minulla on muutamakin kaverimies pilannut mahdollisuuteni haluamaani mieheen, kun he ovat sanonee tälle miehelle ettei minua saa lähestyä koska olen heidän oma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se on niin päin, että miehet luulee itsestään liikoja
Tämäkin on totta.
Höpönlöpön.
Naiset itse luulee että joka ukko olisi heistä kiinnostunut. Luulotauti se.
Eli nainen arvioi vetovoimansa aivan yläkanttiin.Tosiasiassa miehiä kiinnostaa vain kauniit naiset eli 8, 9 ja 10 tasoiset.
näinhän nämä kieroilijamiehet haluaisivat naisten luulevan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehet ja naiset voi koskaan olla pelkästään kavereita, miksi ihmeessä edes haluaisi ollakaan.
Eri juttu toki jos ikäero on suuri, kyllä mä monen vanhemman naisen kanssa voin sanoa olevani vaan pelkkä kaveri, mutta kyllä kaikkien muiden, varsinkin lähempänä omaa ikää olevien naisten kanssa kaveeramisen pohjana on aina halu paneskella enemmän tai vähemmän, lisääntymisvietti on molemmilla sukupuolilla luonnostaan todella voimakas, tämän takiahan ihminen on niitä harvoja, jotka paneskelee "ihan vaan huvikseen"
Näin on aina ollut, ja aina oleva.
Älä puhu lisääntymisvietistä, vaan seksinhimosta. Ovat kaksi ihan eri asiaa ja tosi moni mies kammoksuu lapsia, vaikka paneskelevat sinne tänne. Nuori nainen ei välttämättä vielä ymmärrä, että seksi ohjaa koko miesten elämää, vanhempi nainen kyllä ymmärtää, kun on muutaman kerran joutunut kaverimiehen seksialoitteen kohteen.
Nuori mies ei taas ymmärrä, että nainen voisi haluta miehestä vain kaveria. Se tulee yllätyksenä nuorelle miehelle. Lisäksi nuori mies uskoo, että kovalla työllä (olemalla kohtelias naiselle) nainen lopulta lämpenee seurusteluun. Vanhempi mies ymmärtää nämä asiat pystyy väistää luodin ja lähestyy ainoastaan sellaisia naisia, joiden kanssa järjellä ajateltuna romanttinen suhde on mahdollinen.
Voi kun ymmärtäisikin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet, miksi ette pysty olemaan kavereita naisen kanssa?
Ettekö kykene samaistumaan naisiin, onko teillä jotenkin hankalaa tunne-elämän kanssa ja siksi ihastutte jokaiseen, joka osoittaa hyväksyntää tai jotain muuta?
Voin, mutta kyllä siihen liittyy myös luontaisia viettejä sun muuta. Lisäksi miehelle naiskaverit ovat sosiaalinen itsemurha, kun kaikki pitävät homona tai eunukkina
Miehelle naiskaverit eivät todellakaan ole sosiaalinen itsemurha vaan päinvastoin statusta nostattava asia, josta muut miehet ovat kateellisia. Tämäkään ei toki ole ongelmatonta, kertoo mieskulttuurista sen, miten sukupuolia ei nähdä tasavertaisina vaan nainen on erityisasemassa.
Niin onkin koska naisten parissa pyörivä mies antata muiden miesten olettaa että kyseessä on hänen ikioma haareminsa, eikä sano että nämä eivät ole seksikumppaneitani.
Naiset jotka pyörivät miesten kanssa noin tulkitaan helpoiksi.
Olen kaunis nainen ja miehillä on aina ollut joku taka-ajatus. Esim nuorena naisena olin kirjekaveri palstalla ja miehet haki "naispuolista ystävää". kuvan nähtyäni he alkoi ehdotella kaikkea. sama juttu vanhemmiten. No onneksi ei enää tarvia ystäviä hakea kun niitä jo on ja oma mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No olen sen verran ruma että en kuvittele kenenkään jutustelevan muuta kuin kaverimielessä.
Pistän paremmaksi, olen niin ruma että minulle jutellaan vain jos on pakko kohteliaisuussyistä. Ei edes kaverimielessä. Yleensä kyllä kettuillaan ja rankasti.
Vierailija kirjoitti:
Vitsi kun joku joskus haluaiskin olla vaan kaveri. Sitten ne loukkaantuu jos alan vaikka puhua jostain toisesta miehestä. Oon vähän odotellut että jonain päivänä oon niin vanha, että se poistais tän ongelman. Kaikki vaan aina rakastuu muhun eikä usko etten vastaa tunteisiin.
Naisen oma mies pitäisi riittää kaveriksi. Miksi pitää muita miehiä yrittää saada kaveriksi kun se on kuitenkin mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se on niin päin, että miehet luulee itsestään liikoja
Luulin nuorempana aina etten voi kelvata kenellekään eikä kukaan voi ihastua/rakastua minuun.
Jälkeen päin olen saanut kuulla hämmentävän monelta naiselta kuinka olivat ihastuneita minuun, mutta vaikutin siltä etten ollut kiinnostunut heistä. Moni väitti flirttailleensa ja joku jopa tehneensä aloitteen. Minulla ei ollut aavistustakaan.
Ensimmäisen tyttöystäväni sain 25-vuotiaana ja perustin perheen hänen kanssaan. Aikansa se kesti ennen kuin hän jätti minut. Nykyään naiset lähestyvät suoremmin, mutta kun itseluottamus on edelleen samanlainen kuin kouluaikoina, eivät he kauaa minua katsele. Voi kun olisin silloin nuorempana saanut suoria lähestymisiä, niin ehkä itsetuntoni olisi kehittynyt normaaliksi ja voisin vielä löytää kestävän parisuhteen.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet, miksi ette pysty olemaan kavereita naisen kanssa?
Ettekö kykene samaistumaan naisiin, onko teillä jotenkin hankalaa tunne-elämän kanssa ja siksi ihastutte jokaiseen, joka osoittaa hyväksyntää tai jotain muuta?
Voin, mutta kyllä siihen liittyy myös luontaisia viettejä sun muuta. Lisäksi miehelle naiskaverit ovat sosiaalinen itsemurha, kun kaikki pitävät homona tai eunukkina
Miehelle naiskaverit eivät todellakaan ole sosiaalinen itsemurha vaan päinvastoin statusta nostattava asia, josta muut miehet ovat kateellisia. Tämäkään ei toki ole ongelmatonta, kertoo mieskulttuurista sen, miten sukupuolia ei nähdä tasavertaisina vaan nainen on erityisasemassa.
Panomiehiä kadehtitaan miesten maailmassa ja naisten kaverimiehet ovat totaalisia luusereita. Kaikki miehet ajattelevat näin.
Se että moni ajattelisi, ei tietenkään tarkoita että kaikki. Kaikki ei koskaan mitään!
On ihmisiä, jopa miehiä, jotka eivät ajattele rumasti muista. On niin hyvin asiat, että luuseri-nimittely puuttuu sanavarastosta kokonaan. Sehän on vain huonon itsetunnon merkki, jaotella lähimmäisiä ikävällä tavalla. Jos sinä harrastat tuollaista, niin vinkkaan et kannattaa kehittää luonnettaan paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä naisena toivoisin, että mies voisi sanoa, mitä haluaa. Eli siis vaikka että kaveruutta tässä haen.
Koska jos mies signaloi vaikkapa että nainen on kivan näköinen ja hän tykkää olla naisen seurassa, voi tulla kuva, että mies saattaa haluta muuta kuin kaveruutta.Eli kyllä, jos mies EI kerro mitä haluaa, voi tulla tilanne, että nainen tulkitsee miehen haluavan enemmän.
Puhukaa hyvät ihmiset, puhukaa!
Mutta entäs jos mies vasta tunnustelee, eikä tiedä vielä, haluaako enempää? Toinen on potentiaalinen kumppani, mutta ei kai voi sekunnissa tietää varmaksi, ennenkuin tutustuu luonteeseen paremmin. Kaveruushan on just hyvä väylä tunnustella, et voisko toinen olla loppuelämän puoliso.
Mutta samaa mieltä: puhukaa ihmiset!
N52
Minulla on kaverina naisia joihin en tunne seksuaalista vetoa. Jos tuntisin, en pystyisi olemaan kaveri. En minä silti aloitetta tekisi, vaan poistuisin vain takavasemmalle.
Miehelle naiskaverit eivät todellakaan ole sosiaalinen itsemurha vaan päinvastoin statusta nostattava asia, josta muut miehet ovat kateellisia. Tämäkään ei toki ole ongelmatonta, kertoo mieskulttuurista sen, miten sukupuolia ei nähdä tasavertaisina vaan nainen on erityisasemassa.