Olen ihmetellyt monta kertaa, että miten ihmisillä täällä Helsingissä tuntuu olevan rahaa niin paljon?
Esimerkiksi kun kaupunginosaryhmässä vinkataan myytävistä asunnoista, jotka ovat ihan poskettomissa hinnoissa. Helposti sellaista 400-500 tuhatta euroa asunnot. Jne. Ja parissa minuutissa viestin alle tulee varmaan kymmenen kiinnostunutta kyselemään yhteystietoja tai antamaan omansa, eli kysyntää on.
Mitä nämä ihmiset tekevät työkseen? Miten jollakin voi olla noin paljon rahaa käytössä? Tämä tuntuu tällaisesta tavallisesta kaupungin duunarista ihan käsittämättömälle että satojen tuhansien asuntoja vaan myydään ja ostellaan kuin Monopoly-pelissä.
Kommentit (184)
Meillä on paljon vähemmän rahaa kuin teillä maaseudulla! Ette vaan ymmärrä, että pienituloisena täällä ei ole koskaan voinut elää mitään normaalia elämää. Ei ravintolassa käymisiä, ei kampaajalla, ei matkoja, ei yks. lääkäreitä, ei hienoja vaatteita jne. Ihan kaikesta säästetään. Kustannukset asumisesta lainoineen on aina olleet korkeat. Tätä ei esim. eduskunnassa ole koskaan huomioitu mitenkään. Meillä ei ole edes kirppareilla hyvää tavaraa siten kuin maaseudulla.
Helsinkiläiset tekee niin paljon ylitöitä, jotta niillä on
varaa ostaa kallis asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittamalla pienestä. Näin yksinkertaisesti.
Case: Köyhä pari
Ensin säästimme vimmatusti ensiasunnon käsirahaan. Ei takaajia, vain omasta palkasta säästettyä rahaa. Päätettiin, että laitettiin joka palkasta 900€ säästöön. Ja kyllä, se onnistuu jos haluaa. Kivaa se ei ole. (Netto 1900€. Säästöön 900€, vuokraan 450€ ja 550€ käyttöön). Tiukkaa teki, mutta saatiin ostettua ensimmäinen kaksio.
Kaksiossa asuttiin tasan kaksi vuotta ja myytiin se. Voittoa jäi 80 000 euroa. Oltiin jatkettu samaa säästämistä (900€/kk) molemmat. Taas käsirahaa oli kertynyt 80 000€ + 40 000€. Nyt seuraavan asunnon ostoon oli jo 120 000€ omaa rahaa.
Ja sitten ostimme mukavan kolmion keskustasta hintaan 560 000€.
Oletko siis valmis säästämään?
Olen valmis säästämään ja tehnyt sitä jo pidemmän aikaa. Mitä se tähän liittyy? Onko nuo ihmiset säästäneet itku silmässä ja hammasta purren, vai onko käynyt lottovoitto ja saatu ylipalkattu työ ja erilaisia perintöjä + rahallisia tukia sukulaisilta? Ei asiat ole suoraan verrannollisia. Toiset vaan saa helpommalla kuin toiset ja on älyllisesti rehellistä myöntää se. Piste.
Niin, kerroin miten se meillä onnistui. Säästämällä. Piste.
Helsingissä on aika paljon hyvän koulutuksen saaneita. Heille velkaa löytyy isompaankin ensiasuntoon. Oma läheinen juuri tällainen korkeakoulutettu asiantuntija lähtöisin köyhästä yh-perheestä. Mutta ahkeruus palkitaan.
Toki joillain on perintöäkin, mutta ei se selitä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on paljon vähemmän rahaa kuin teillä maaseudulla! Ette vaan ymmärrä, että pienituloisena täällä ei ole koskaan voinut elää mitään normaalia elämää. Ei ravintolassa käymisiä, ei kampaajalla, ei matkoja, ei yks. lääkäreitä, ei hienoja vaatteita jne. Ihan kaikesta säästetään. Kustannukset asumisesta lainoineen on aina olleet korkeat. Tätä ei esim. eduskunnassa ole koskaan huomioitu mitenkään. Meillä ei ole edes kirppareilla hyvää tavaraa siten kuin maaseudulla.
Niin, joillakin. Mutta nämä jotka myyvät ja ostavat puolen miljoonan kämppiä kuin Pokemon-kortteja, eivät tosiaan kuulu tuohon mainitsemaasi porukkaan. Ja heitä on Helsingissä todella paljon.
Sillä matalapalkkaisella duunarilla on kurjimmat oltavat, koska se on suurin väliinputoaja. Ei tarpeeksi tuloja, eikä riittävän pienet tulot. Joten jäät ilman omaa asuntoa ja ilman kaupungin asuntoa ja ilman mitään yhteiskunnan tukia. Vaihtoehdoksi jää vuokra-asunto yksityisiltä markkinoilta, jotka on helvetin kalliita ja nappaa monen nettotuloista lähes 50 pinnaa jos pahasti käy. Säästä siinä sitten.
Mutta aloituksen tyypit on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittamalla pienestä. Näin yksinkertaisesti.
Case: Köyhä pari
Ensin säästimme vimmatusti ensiasunnon käsirahaan. Ei takaajia, vain omasta palkasta säästettyä rahaa. Päätettiin, että laitettiin joka palkasta 900€ säästöön. Ja kyllä, se onnistuu jos haluaa. Kivaa se ei ole. (Netto 1900€. Säästöön 900€, vuokraan 450€ ja 550€ käyttöön). Tiukkaa teki, mutta saatiin ostettua ensimmäinen kaksio.
Kaksiossa asuttiin tasan kaksi vuotta ja myytiin se. Voittoa jäi 80 000 euroa. Oltiin jatkettu samaa säästämistä (900€/kk) molemmat. Taas käsirahaa oli kertynyt 80 000€ + 40 000€. Nyt seuraavan asunnon ostoon oli jo 120 000€ omaa rahaa.
Ja sitten ostimme mukavan kolmion keskustasta hintaan 560 000€.
Oletko siis valmis säästämään?
Olen valmis säästämään ja tehnyt sitä jo pidemmän aikaa. Mitä se tähän liittyy? Onko nuo ihmiset säästäneet itku silmässä ja hammasta purren, vai onko käynyt lottovoitto ja saatu ylipalkattu työ ja erilaisia perintöjä + rahallisia tukia sukulaisilta? Ei asiat ole suoraan verrannollisia. Toiset vaan saa helpommalla kuin toiset ja on älyllisesti rehellistä myöntää se. Piste.
Niin, kerroin miten se meillä onnistui. Säästämällä. Piste.
Kiitos tarinasta.
En tiedä onko rahaa tai ei, mutta onhan se hullua hemsinkistä ostaa mitään yli 100000€ asuntoa, kun costa blancalta saa todella hienoja meren rannalta. Jos sitä rahaa on, niin sillä lopulla sitten jo pärjää loppuelämänsä.
Kyllä se idea on ensiasunnossa. Se pitää ostaa heti, kun on pienikin mahdollisuus ja niin hyvällä sijainnilla kuin rahat riittää. Kun kaksi yksiötä laittaa yhteen, on se ainakin kaksio, ehkä kolmiokin.
Köyhät ovat muualla hintatason vuoksi.
Säynätsalo kirjoitti:
Helsinkiläiset tekee niin paljon ylitöitä, jotta niillä on
varaa ostaa kallis asunto.
Hah hah. Tunnen parikin ns. hyvässä ammatissa olevaa tyyppiä, joiden päivän tärkein työsuoritus on lounaspaikan etsiminen ja eivät tee hetkeäkään ylitöitä. Työajastakin puolet menee netissä surffailuun. Jos vertaa esimerkiksi toiseen kaveriin, joka oli sairaanhoitajana HUSissa korona-ajan, ennen kuin nyt irtisanoutui, niin ero oli kyllä aika helvetinmoinen. Mutta se on toinen tarina se.
Ihmiset on käyneet koulut. Itse olen juristi ja lähtöisin ihan köyhästä perheestä maalta (tosin meillä arvostettiin koulutusta) ja mies ekonomi ja työskentelee analyytikkona. Miehellä pieni perintö, mutta ei mitään 100 000 euroja.
Täällä vaan asuu enemmän hyvätuloista porukkaa. Ihmettelen itsekin aina iltalenkilläni, kun asuinalueeni joka toisen talon pihassa tuntuu olevan Tesla tai Porsche.
Vierailija kirjoitti:
No jos on köyhän kodin kasvatti ja koulut jääneet käymättä, itsekin päätynyt pienituloiseen duunariammattiin tai yhteiskunnan tuille, niin köyhälle on kaikki kallista.
pienituloiset duunarit kun elää mukavasti omakotitaloissa . Kunhan talo ja työpaikka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Vierailija kirjoitti:
Aloittamalla pienestä. Näin yksinkertaisesti.
Case: Köyhä pari
Ensin säästimme vimmatusti ensiasunnon käsirahaan. Ei takaajia, vain omasta palkasta säästettyä rahaa. Päätettiin, että laitettiin joka palkasta 900€ säästöön. Ja kyllä, se onnistuu jos haluaa. Kivaa se ei ole. (Netto 1900€. Säästöön 900€, vuokraan 450€ ja 550€ käyttöön). Tiukkaa teki, mutta saatiin ostettua ensimmäinen kaksio.
Kaksiossa asuttiin tasan kaksi vuotta ja myytiin se. Voittoa jäi 80 000 euroa. Oltiin jatkettu samaa säästämistä (900€/kk) molemmat. Taas käsirahaa oli kertynyt 80 000€ + 40 000€. Nyt seuraavan asunnon ostoon oli jo 120 000€ omaa rahaa.
Ja sitten ostimme mukavan kolmion keskustasta hintaan 560 000€.
Oletko siis valmis säästämään?
Missähän päin Helsinkiä ja milloin tavallisten kaksioiden hinnat on nousseet kahdessa vuodessa 80KEUR? Mahdollista ainoastaan jos olette tehneet remonttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on köyhän kodin kasvatti ja koulut jääneet käymättä, itsekin päätynyt pienituloiseen duunariammattiin tai yhteiskunnan tuille, niin köyhälle on kaikki kallista.
pienituloiset duunarit kun elää mukavasti omakotitaloissa . Kunhan talo ja työpaikka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Paitsi sitten, kun se syrjäseudun uhanalaiseksi luokiteltava työpaikka lähtee alta eikä sitä omakotitaloakaan saa myytyä eteenpäin millään hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittamalla pienestä. Näin yksinkertaisesti.
Case: Köyhä pari
Ensin säästimme vimmatusti ensiasunnon käsirahaan. Ei takaajia, vain omasta palkasta säästettyä rahaa. Päätettiin, että laitettiin joka palkasta 900€ säästöön. Ja kyllä, se onnistuu jos haluaa. Kivaa se ei ole. (Netto 1900€. Säästöön 900€, vuokraan 450€ ja 550€ käyttöön). Tiukkaa teki, mutta saatiin ostettua ensimmäinen kaksio.
Kaksiossa asuttiin tasan kaksi vuotta ja myytiin se. Voittoa jäi 80 000 euroa. Oltiin jatkettu samaa säästämistä (900€/kk) molemmat. Taas käsirahaa oli kertynyt 80 000€ + 40 000€. Nyt seuraavan asunnon ostoon oli jo 120 000€ omaa rahaa.
Ja sitten ostimme mukavan kolmion keskustasta hintaan 560 000€.
Oletko siis valmis säästämään?
Missähän päin Helsinkiä ja milloin tavallisten kaksioiden hinnat on nousseet kahdessa vuodessa 80KEUR? Mahdollista ainoastaan jos olette tehneet remonttia.
Sivusta, tuttu kiinteistövälittäjä kertoi juuri myyneensä saman kaksion parin vuoden välein juuri tuollaisella n. 80 000€ hinnannousulla. Kaksio oli uudehko, eli ei remontteja välissä. Piti itsekin hinnannousua suorastaan naurettavana.
Täällä ei mene rahaa autoiluun ja tavaraan, jota maalla haalitaan. Pienissä kerrostalokämpissä asuvilla ei ole autoja, lumilinkoja ja mönkijöitä. Kerrostalossa asuminenkin on halvempaa kun ei tarvitse lämmittää niin kalliisti. Asuntolainaan tai vuokraan voi mennä hyvin puolet tuloista. Pienipalkkaiset duunarit jäävät helposti väliinputoajiksi, kun eivät saa sitä ensimmäistä kämppää ja vuokra on niin kova.
Mä olen miettinyt samaa. Vähän ehkä kateellisena kuuntelen kuinka kaverit ovat ostaneet asuntoja ja omakotitaloja. Itse vähän yli 30 vuotiaana asun vuokra-asunnossa ja hyvin pienillä säästöillä. Meinaa vähän hävettää suoraan sanoen. Onneksi tänä vuonna sain adhd diagnoosin ja ehkä tässä terapian avulla saan jotain järkeä elämääni. Käyn siis hyvin palkatussa työssä, mutta olen todella arvaamaton liikkeissäni. Rahaa ei siis ole säästössä kuin joitain tuhansia.
Vierailija kirjoitti:
Säynätsalo kirjoitti:
Helsinkiläiset tekee niin paljon ylitöitä, jotta niillä on
varaa ostaa kallis asunto.Hah hah. Tunnen parikin ns. hyvässä ammatissa olevaa tyyppiä, joiden päivän tärkein työsuoritus on lounaspaikan etsiminen ja eivät tee hetkeäkään ylitöitä. Työajastakin puolet menee netissä surffailuun. Jos vertaa esimerkiksi toiseen kaveriin, joka oli sairaanhoitajana HUSissa korona-ajan, ennen kuin nyt irtisanoutui, niin ero oli kyllä aika helvetinmoinen. Mutta se on toinen tarina se.
Ei kai sillä ole väliä mitä työaikana tekee, vaan se, mitä siitä maksetaan. Lottovoittohan se on jos työ on sellaista, että vaan lorvailee ja rahat tulee silti tilille joka kuukausi.
Täällä on yleensä paljon ihmisiä, mahtuu siihen paljon joko perimällä tai omalla työllään varakkaitakin. Se jos perii asunnon Helsingisät on myös iso apu, kun niistä saa niin hyvän hinnan. Itse kun perin vanhempien muuttotappiopaikkakunnan omakotitalon, siitä sai myydessä vain 60 000 euroa. Eipä ole järin suuri pääoma verrattuna siihen mitä saa jos perii pienenkin asunnon Helsingistä.