Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoittaa vauvahaaveluissa antaa tulla jos on tullakseen
Olimme sopineet miehen kanssa että ryhtyisimme yrittämään vauvaa. Olemme olleet yhdessä lähemmäs 10v ja vauva-asiaa pyöritelleet mielessä viimeiset 5 vuotta. En ole ollut painostava osapuoli tai mitenkään vauvaintoilija. Ihan vain realistisesti ollaan puhuttu ja otettu huomioon iät yms.
No, minä tiedän milloin ovuloin, tunnen sen kivusta, oireista sekä kalenterinpäivistä: se ei tule minulle yllätyksenä.
Sanoin miehelle että nyt olisi hyvä hetki esim joka toinen päivä touhuta tms ja mies oli että Ok, sopii.
Mies ei sitten pystynyt tulemaan. Ekaa kertaa ikinä. Sanoi ettei tykännyt että häntä painostetaan toimimaan tiettynä hetkenä ja että hän haluaa että vauva tulee jos on tullakseen. Eeeehhhh. Mitä hittoa??
Sanoin ettei se vauva tule kuin kerran kuussa tiettyyn aikaan ja annoin nyt liukumaa viikon, eli en sanonut milloin se ovulaatio päivä on tms, mutta enhän voi lähteä sellaiseen että huijaan miestä ja yksinäni katson ovulaatio ajankohdan ja houkuttelen sänkyyn koen että tämä on yhteinen projekti ja molempien pitää olla tietoinen milloin VOI tärpätä
Miten te oikein näette vauvan teossa termin tulee jos on tullakseen? Miten minun olisi pitänyt toimia? En kuitenkaan ole mitään muuta tehnyt kuin kuunnellut kehoani :O
Taitaa tämä olla tässä minun osalta muutenkin ei mies ole valmis tai halua tätä. Itsellä alkaa olla jo ikää enkä kestä tälläistä lapsellista touhua ettei voi edes puhua milloin on ovulaatio. :(
Kommentit (567)
Alkaa kohta toivoa persenaintia pääasiallisena purkautumiskeinona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ukko on selvästi näitä, jotka vain ajatuvat tilanteisiin, kuten naimisiinkin sinun painostamana. Nyt tajusi, että helvetti tässähän ollaan pian tosi pahasti jumissa jos vielä pentu tähän tulee. Eli alkoi empiä, koska ei oikeasti halua noita asioita, mistä on sinun mieliksesi lätissyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ei kyse ollut haluista, vaan lopputulemasta. Ei halunnut tulla koska tiesi mitä siitä voi tulla. Sanoi ettei pysty tulemaan, kun nyt yritetään yrittämällä ja miksei voida vaan olla ja antaa tulla jos on tullakseen.
Meillä on mennyt seksi viikonloppupainotteiseksi, kun arki on hektistä. Kumpikaan ei väsyneenä halua ja mies ei tee aloitteita joten se on jäänyt että viikonloppuisin. Eipä se koskaan kieltäydy kun kysyn, mutta ei jostain syystä tee alotteita kuin viikonloppuisin. Mutta jos vauvaa haluaa, ei se ovulaatio aina tapahdu lomalla tai viikonloppuna. Siksi sitä on pakko lisätä arkeen jos vauvaa haluaa, varsinkin kun olen lähempänä 40, kuin 35. Ap
Itsellä naisena se tarkoitti sitä, etten ala seuraamaan kiertoa enkä tee ovulaatiotestejä tmv ja seksiä harrastetaan silloin kun siltä tuntuu. Eli vauva tulee jos tulee ja jos ei tuu niin ei tuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastatteko seksiä muulloinkin? Vaan nyt pelkästään ovulaation aikana?
Jos hararstatte muulloinkin niin mielestäni siinä ei ole mitään väärää että et kerro miehelle että ovuloit, senkus vaan peuhaatte. Molemmat kuitenkin ovat vauvasta puhuneet
En koe että se on reilua. Miksi minun pitää pantata tietoa milloin ovuloin? Juuri tätä en halua. Vauvanteko on kuitenkin kahden kauppa. Meillä on yleensä 1-5 kertaa kuussa tms. Ei olla oltu kauhean aktiivisia tässä viimeisen parin vuoden aikana. Ollaan tykätty että on pidempiä taukoja ja siksi halusin olla rehellinen ja ehdotin että viikon olisi joka toinen päivä.
Ap
Tässä juuri tämä ero. Itse teet lasta ja mies haluaa lapsen tulevan luonnollisesti. Anna luonnon hoitaa asia.
Ap sympatiani on täysin puolellasi. Itsellä lähes samanlainen tilanne. Meillä vielä sellainen ero, että olemme maksaneet ison summan rahaa, jotta lapsen voisimme saada. Annoin sitten samoin suuntaviivoja viikon tarkkuudella ovulaatiosta ja mies oli ostanut kondomeja, joita sitten ehdotti.... hermostuin tästä tietysti ihan suunnattomasti ja oloni oli samoin pettynyt ja huijattu. Vihaan kaikkea pelailuja ja värkkäämisiä, joten kerroin että jos meinaa jatkaa samalla linjalla, niin ero on edessä jo ensi kuussa. Olen usean vuoden ajan odotellut ja lykännyt tätä asiaa, jotta mies olisi valmis. Näin pitkälle on päästy ja tosiaan tehty jo rahallisiakin "uhrauksia", joten nyt on näytön paikka. En suostu tekemään lasta ihmisen kanssa, joka ei lasta halua. Keskustelimme asiasta ja mies ei itsekään tiedä mikä häneen meni, mutta pelaili yhden kuukauden silti pois pelistä. Kohta olisi taas ovulaation aika ja se tulee kertomaan minulle enemmän kuin mitkään keskustelut tms. Kenenkään ei pitäisi uhrata omia unelmiaan toisen pelleilyn ja vatuloinnin takia. Itselläni tulee raja vastaan muutaman viikon päästä, jos mies ei meinaa olla 100% mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ukko on selvästi näitä, jotka vain ajatuvat tilanteisiin, kuten naimisiinkin sinun painostamana. Nyt tajusi, että helvetti tässähän ollaan pian tosi pahasti jumissa jos vielä pentu tähän tulee. Eli alkoi empiä, koska ei oikeasti halua noita asioita, mistä on sinun mieliksesi lätissyt.
Niin. Olen kyllä puhunut erosta ja sanoin että voin lähteä heti jos sitä haluaa. Halusi olla tässä, eikä lähde mihinkään vaikka ovi on apposen selällään. Kukaan ei tässä suhteessa painosta tai pakota. Meillä ei ole yhteisiä rahoja tai yhteistä omaisuutta.. ei ole mitään mikä pitäisi miestä tässä pakotettuna. Siksi en ymmärrä tätä jumittamista tai ajatusta että pakottaisin mihinkään.
Niin kuin olen sanonut, minulla on yksi lapsi ja ollaan oltu 10v yhdessä. Miehellä on ollut kaikki se aika päättää ettei halua lapsia, mutta itse sen päätöksen teki. Siksi olenkin niin tyrmistynyt tästä.
Mutta joo, ajattelin kyllä että nyt on aika erota tai ainakin jotain muuta. Selkeästi mies ei tätä halua, vaikka onkin ollut vapaus päättää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ei kyse ollut haluista, vaan lopputulemasta. Ei halunnut tulla koska tiesi mitä siitä voi tulla. Sanoi ettei pysty tulemaan, kun nyt yritetään yrittämällä ja miksei voida vaan olla ja antaa tulla jos on tullakseen.
Meillä on mennyt seksi viikonloppupainotteiseksi, kun arki on hektistä. Kumpikaan ei väsyneenä halua ja mies ei tee aloitteita joten se on jäänyt että viikonloppuisin. Eipä se koskaan kieltäydy kun kysyn, mutta ei jostain syystä tee alotteita kuin viikonloppuisin. Mutta jos vauvaa haluaa, ei se ovulaatio aina tapahdu lomalla tai viikonloppuna. Siksi sitä on pakko lisätä arkeen jos vauvaa haluaa, varsinkin kun olen lähempänä 40, kuin 35. Ap
Miten hektiseen arkeen mahtuu vauva? Millä tavoin muutatte arkeanne vähemmän hektiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä naisena se tarkoitti sitä, etten ala seuraamaan kiertoa enkä tee ovulaatiotestejä tmv ja seksiä harrastetaan silloin kun siltä tuntuu. Eli vauva tulee jos tulee ja jos ei tuu niin ei tuu.
Näin se on ja ihan sama onko seksiä 5 kertaa päivässä joka päivä vai kerran kahdessa kuukaudessa. Tulee, jos tulee ja jos ei, niin ei. Ap taas ilmeisesti haluaa sen lapsen ihan oikeasti ja miehelleen sitten taas ihan sama ja ehkä parempi, kun ei tule..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ei kyse ollut haluista, vaan lopputulemasta. Ei halunnut tulla koska tiesi mitä siitä voi tulla. Sanoi ettei pysty tulemaan, kun nyt yritetään yrittämällä ja miksei voida vaan olla ja antaa tulla jos on tullakseen.
Meillä on mennyt seksi viikonloppupainotteiseksi, kun arki on hektistä. Kumpikaan ei väsyneenä halua ja mies ei tee aloitteita joten se on jäänyt että viikonloppuisin. Eipä se koskaan kieltäydy kun kysyn, mutta ei jostain syystä tee alotteita kuin viikonloppuisin. Mutta jos vauvaa haluaa, ei se ovulaatio aina tapahdu lomalla tai viikonloppuna. Siksi sitä on pakko lisätä arkeen jos vauvaa haluaa, varsinkin kun olen lähempänä 40, kuin 35. Ap
Niin, ja nyt miehesi empii tai haluaa ainakin yrittää kevyemmin. Hänellä on siihen täysi oikeus!
Aivan samoin sinulla on oikeus haluta lasta. Ei siinäkään ole mitään väärää.
Ette ole aivan samoilla linjoilla, mutta ette myöskään dramaattisesti eri päädyissä asian suhteen.
Painostamalla ja syyllistämällä et kuitenkaan saa mitään hyvää aikaan. Kuulostaa, että rakkauselämässänne olisi muutenkin parantamisen varaa. Mieti nyt, haluatko tuhota suhteen. Erosin on helpompi, jos sitä edeltää rauhallinen keskustelu eikä sinähän lupasit jo vauvan -tyyppinen inttäminen.
Myös aikuinen saa muuttaa mieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä ihan oikeasti voi olla liikaa stressiä laukeamiseen, vaikka hän haluaisikin vauvaa. Me olimme lapsettomuushoidoissa ja mies todellakin halusi lasta. Hoito koostui siitä, että piikitin itseäni ja kävin ultrissa, joissa seurattiin, koska munarakkula on sopivan kokoinen. Sitten pistin irrotuspiikin ja siitä tietyssä aikaikkunassa piti sitten olla "spontaanit yhdynnät". Se oli miehelle aivan liian stressaava paikka. Monesti kävi niin, ettei hän lauennut ja olin sitten piikittänyt itseäni ja kesken työpäivien joutunut ravaamaan ultrissa turhaan. Joka kierrossa ei edes päästy hoitoon ruuhkan takia. Oli superstressaavaa molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ei kyse ollut haluista, vaan lopputulemasta. Ei halunnut tulla koska tiesi mitä siitä voi tulla. Sanoi ettei pysty tulemaan, kun nyt yritetään yrittämällä ja miksei voida vaan olla ja antaa tulla jos on tullakseen.
Meillä on mennyt seksi viikonloppupainotteiseksi, kun arki on hektistä. Kumpikaan ei väsyneenä halua ja mies ei tee aloitteita joten se on jäänyt että viikonloppuisin. Eipä se koskaan kieltäydy kun kysyn, mutta ei jostain syystä tee alotteita kuin viikonloppuisin. Mutta jos vauvaa haluaa, ei se ovulaatio aina tapahdu lomalla tai viikonloppuna. Siksi sitä on pakko lisätä arkeen jos vauvaa haluaa, varsinkin kun olen lähempänä 40, kuin 35. Ap
Miten hektiseen arkeen mahtuu vauva? Millä tavoin muutatte arkeanne vähemmän hektiseksi?
Yleensä jäädään vanhempainvapaille ja lapsen syntymän jälkeen monesti se arki vaan muuttuu. Typerä kysymys. Eri juttu, jos olisi kyse koiranpennun hankinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap sympatiani on täysin puolellasi. Itsellä lähes samanlainen tilanne. Meillä vielä sellainen ero, että olemme maksaneet ison summan rahaa, jotta lapsen voisimme saada. Annoin sitten samoin suuntaviivoja viikon tarkkuudella ovulaatiosta ja mies oli ostanut kondomeja, joita sitten ehdotti.... hermostuin tästä tietysti ihan suunnattomasti ja oloni oli samoin pettynyt ja huijattu. Vihaan kaikkea pelailuja ja värkkäämisiä, joten kerroin että jos meinaa jatkaa samalla linjalla, niin ero on edessä jo ensi kuussa. Olen usean vuoden ajan odotellut ja lykännyt tätä asiaa, jotta mies olisi valmis. Näin pitkälle on päästy ja tosiaan tehty jo rahallisiakin "uhrauksia", joten nyt on näytön paikka. En suostu tekemään lasta ihmisen kanssa, joka ei lasta halua. Keskustelimme asiasta ja mies ei itsekään tiedä mikä häneen meni, mutta pelaili yhden kuukauden silti pois pelistä. Kohta olisi taas ovulaation aika ja se tulee kertomaan minulle enemmän kuin mitkään keskustelut tms. Kenenkään ei pitäisi uhrata omia unelmiaan toisen pelleilyn ja vatuloinnin takia. Itselläni tulee raja vastaan muutaman viikon päästä, jos mies ei meinaa olla 100% mukana.
Niin.. en tajua miksi 99% prosenttia tässä ketjussa sanoo että pitäisi suojella miestä ovulaatiotiedolta, ettei vain tunnu pakottamiselta. Mutta yhdessä lapsi ollaan päätetty hankkia ja ei se tieto ovulaatiosta pitäisi siinä vaiheessa pelästyttää.. Itsellä niin säännöllinen kierto, etten voi vaan olla ja ihmetellä, kun tiedän kyllä milloin se tapahtuu.
Jännä nähdä ihmisten suhtautuminen tähän. Olen jotenkin hirveä ihminen kun kerron milloin voi tärpätä ja kaikki sympatiat miehen puolelle, kun eihän hän mikään siitosori ole :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ei kyse ollut haluista, vaan lopputulemasta. Ei halunnut tulla koska tiesi mitä siitä voi tulla. Sanoi ettei pysty tulemaan, kun nyt yritetään yrittämällä ja miksei voida vaan olla ja antaa tulla jos on tullakseen.
Meillä on mennyt seksi viikonloppupainotteiseksi, kun arki on hektistä. Kumpikaan ei väsyneenä halua ja mies ei tee aloitteita joten se on jäänyt että viikonloppuisin. Eipä se koskaan kieltäydy kun kysyn, mutta ei jostain syystä tee alotteita kuin viikonloppuisin. Mutta jos vauvaa haluaa, ei se ovulaatio aina tapahdu lomalla tai viikonloppuna. Siksi sitä on pakko lisätä arkeen jos vauvaa haluaa, varsinkin kun olen lähempänä 40, kuin 35. Ap
Miten hektiseen arkeen mahtuu vauva? Millä tavoin muutatte arkeanne vähemmän hektiseksi?
Miksi arki pitäisi saada vähemmän hektiseksi? Olen kokopäivätöissä, teen monesti 19 asti kotona töitä, mies tulee klo 18 kotiin. Ruokaa, lapsen läksyjä jne, harrastuksia ja illalla lapsi menee nukkumaan klo 21 ja yleensä itse myös kun pitää herätä klo 6.. viikonloppuna ollaan sitten ihan hissukseen ja nautitaan yhteisestä ajasta ja lapsikin on isällään.
Ap
Kyllä mies varmaan lasta haluaa, mutta häntä vaan ahdistaa "pakkoseksi". Mulla naisena hävisi seksihalut täysin kun päätettiin alkaa vauvaa yrittämään, vaikka halusin sitä kovasti. Silloin itselläni toimi hyvin tuo tulee jos on tullakseen -mentaliteetti.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ihan oikeasti voi olla liikaa stressiä laukeamiseen, vaikka hän haluaisikin vauvaa. Me olimme lapsettomuushoidoissa ja mies todellakin halusi lasta. Hoito koostui siitä, että piikitin itseäni ja kävin ultrissa, joissa seurattiin, koska munarakkula on sopivan kokoinen. Sitten pistin irrotuspiikin ja siitä tietyssä aikaikkunassa piti sitten olla "spontaanit yhdynnät". Se oli miehelle aivan liian stressaava paikka. Monesti kävi niin, ettei hän lauennut ja olin sitten piikittänyt itseäni ja kesken työpäivien joutunut ravaamaan ultrissa turhaan. Joka kierrossa ei edes päästy hoitoon ruuhkan takia. Oli superstressaavaa molemmille.
Voi ei :( miten te selvisitte siitä loppujen lopuksi? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap
Miehen seksihaluja et voi palauttaa pakottamalla.
Nyt on aika paljon vain teidän välisenne keskustelun ja sinun oman halusi varassa, haluatko jatkaa suhdetta.
Ei kyse ollut haluista, vaan lopputulemasta. Ei halunnut tulla koska tiesi mitä siitä voi tulla. Sanoi ettei pysty tulemaan, kun nyt yritetään yrittämällä ja miksei voida vaan olla ja antaa tulla jos on tullakseen.
Meillä on mennyt seksi viikonloppupainotteiseksi, kun arki on hektistä. Kumpikaan ei väsyneenä halua ja mies ei tee aloitteita joten se on jäänyt että viikonloppuisin. Eipä se koskaan kieltäydy kun kysyn, mutta ei jostain syystä tee alotteita kuin viikonloppuisin. Mutta jos vauvaa haluaa, ei se ovulaatio aina tapahdu lomalla tai viikonloppuna. Siksi sitä on pakko lisätä arkeen jos vauvaa haluaa, varsinkin kun olen lähempänä 40, kuin 35. Ap
Miten hektiseen arkeen mahtuu vauva? Millä tavoin muutatte arkeanne vähemmän hektiseksi?
Miksi arki pitäisi saada vähemmän hektiseksi? Olen kokopäivätöissä, teen monesti 19 asti kotona töitä, mies tulee klo 18 kotiin. Ruokaa, lapsen läksyjä jne, harrastuksia ja illalla lapsi menee nukkumaan klo 21 ja yleensä itse myös kun pitää herätä klo 6.. viikonloppuna ollaan sitten ihan hissukseen ja nautitaan yhteisestä ajasta ja lapsikin on isällään.
Ap
Siis sulla on jo lapsi? Ei hitto. Olisko aika nyt todella hellittää?
Tai erota ja tehdä lapsi vaikka yksin hoidoilla, jos tuo asia on noin tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sympatiani on täysin puolellasi. Itsellä lähes samanlainen tilanne. Meillä vielä sellainen ero, että olemme maksaneet ison summan rahaa, jotta lapsen voisimme saada. Annoin sitten samoin suuntaviivoja viikon tarkkuudella ovulaatiosta ja mies oli ostanut kondomeja, joita sitten ehdotti.... hermostuin tästä tietysti ihan suunnattomasti ja oloni oli samoin pettynyt ja huijattu. Vihaan kaikkea pelailuja ja värkkäämisiä, joten kerroin että jos meinaa jatkaa samalla linjalla, niin ero on edessä jo ensi kuussa. Olen usean vuoden ajan odotellut ja lykännyt tätä asiaa, jotta mies olisi valmis. Näin pitkälle on päästy ja tosiaan tehty jo rahallisiakin "uhrauksia", joten nyt on näytön paikka. En suostu tekemään lasta ihmisen kanssa, joka ei lasta halua. Keskustelimme asiasta ja mies ei itsekään tiedä mikä häneen meni, mutta pelaili yhden kuukauden silti pois pelistä. Kohta olisi taas ovulaation aika ja se tulee kertomaan minulle enemmän kuin mitkään keskustelut tms. Kenenkään ei pitäisi uhrata omia unelmiaan toisen pelleilyn ja vatuloinnin takia. Itselläni tulee raja vastaan muutaman viikon päästä, jos mies ei meinaa olla 100% mukana.
Niin.. en tajua miksi 99% prosenttia tässä ketjussa sanoo että pitäisi suojella miestä ovulaatiotiedolta, ettei vain tunnu pakottamiselta. Mutta yhdessä lapsi ollaan päätetty hankkia ja ei se tieto ovulaatiosta pitäisi siinä vaiheessa pelästyttää.. Itsellä niin säännöllinen kierto, etten voi vaan olla ja ihmetellä, kun tiedän kyllä milloin se tapahtuu.
Jännä nähdä ihmisten suhtautuminen tähän. Olen jotenkin hirveä ihminen kun kerron milloin voi tärpätä ja kaikki sympatiat miehen puolelle, kun eihän hän mikään siitosori ole :)
Ap
Et ole hirveä ihminen, kun puhut ovulaatiosta.
Toimit kumppania kohtaan todella kurjasti, kun et halua kuunnella hänen tarpeitaan seksissä. Hän ei pysty, jos keskustelu pyörii hedelmöitymisen ympärillä. Hän ei ole sanonut, ettei halua lasta.
Seksisuoritteiden vaatiminen toiselta on perseestä, sukupuoleen ja motiivin katsomatta.
Siis mies muutti ajatuksen yhtäkkiä tulee jos tullakseen, vaikka sovittu että yritetään. Se pointti tässä oli.
Sovittiin että yritetään, ja mies alkoi panikoimaan kun oikeasti olisi se hetki ja alkoi puhumaan että eikö me nyt vaan anneta sen tulla jos on tullakseen. Eli mitä tässä olisi minun pitänyt tehdä toisin? Niinhän juuri tein. Tunsin että ovulaatio lähellä, sanoin miehelle että voitaisiinko olla tällä viikolla vähän aktiivisempia, kun yleensä ajoitetaan seksi viikonloppuun ja viikonloppuna ovis olisi ollut ohi ja mies oli että sopii.
Seksin hetki, mies ei pysynyt ja oli ihan että miksi tätä pitää nyt yrittämällä yrittää, eikö voi vaan antaa tulla jos on tullakseen.
Kuukausi sitten sovittu että oikeasti yritetään ja kysyin viikko sitten että oletko varma tästä ja et pelästy ja haluat tätä, ja mies että joo, olen varma.
Eli ei olla sovittu että antaa tulla jos on tullakseen, vaan että yritetään oikeasti!
Miehellä on ollut 5v aikaa tätä miettiä, ja nyt itse tätä halusi. Siksi samantien laitoin jarrut päälle kun miehen asenne oli tuo. Naimisiinmenosta puhuttiin ekat 5v ja mies siihen keksi aina jotain tekosyitä miksi ei, ja vuosi sitten tehtiin sen ja nyt alkaa tämä.. eli tässä on taustalla muutakin kuin yksi epäonnistunut kerta. Koen ettei mies oikeasti halua mitään tätä , eikä halua olla minun kanssa vaan yrittää vain voittaa aikaa. Siksi olen surullinen ja turhautunut, olen ollut vuosia todella ymmärtäväinen ja oli innoissani kun kerrankin oltiin samaan aikaan samalla sivulla - ja kuitenkaan ei oltu. Olen vain turhautunut koko suhteeseen, vaikka arki meneekin hyvin ja suht onnellisia ollaan oltu.
Ap