Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Kitara ei ole kallis eikä siitä tule kuulovauriota, eikä sen soitto yleensä häiritse edes naapureita. Niitä on lasten kokoja, ja nettipalstoiltakin löytyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku bändi tai tanssiorkesteri soitin.Kitara,mieluummin sähkökitara,basso,syntikka,näissä on pianon soundit ja paljon muuta,erilaisilla syntikan soundeilla voi kuvata eri tunnelmia ja värejä.Pianon koskettimisto on usein teorian opiskelun kannaltakin hyvä osata muiden soitinten tueksi.Rummut on aika vaikeat soittimet kunnolla osaamiseksi.Klassisen musiikin soittimet voi melkein unohtaa.Ensiksikin ne on vaikeita saada kunnolla soimaan ja toisekseen ei ole paljonkaan työpaikkoja tarjolla.Tanssiorkesterille on ainakin vielä työtä tarjolla ja jonkinlaisen elannon hankkiminenkin mahdollista.Miinuksena yötyö useinkin.Ja myös alkoholi.Mutta niin taitaa olla ministeristä alkaen.
Sitten vielä faktaa musiikista ja lahjoista.Jos vanhemmilla ja lähisuvussa ei ole musiikkiin lahjoja omaavaa ominaisuutta,sanoisin että kyllä on takkuinen tie edessä.Tämä vaan on karu totuus,vaikka ei sitä saisi sanoa.
Musiikki vaatii herkkyyttä ja mielikuvitusta tulkintaan.Se tosin tulee aikuistumisen myötä.Vielä soittimista että kannattaa sijoittaa hyvä laatuiseen soittimeen,vaikka ei niillä myydessä voittoa tule saamaan,mutta soitto miellyttävyyden takia on hyvä uhrata hieman enemmän rahaa kuin sormet verillä epävireistä esimerkiksi kitaraa opetellessa.Tuosta nokkahuilusta sanoisin että kaunein ääni siitä lähtee kun työntää sen oksasilppuriin.
Vierailija kirjoitti:
Menkää soitinliikkeeseen ja anna poikasi kokeilla päivän eri soittimia. Henkilökunta auttaa ja opastaa.
Ei ainakaan näin.
Musiikkiliikkeen henkilökunnalla ei ole koulutusta eikä todennäköisesti motivaatiotakaan esitellä eskarilaiselle soittimia. Ne soittimet ovat myös lähtökohtaisesti väärän kokoisia, ehkä ukulelea lukuun ottamatta.
Ja vaikka soitin löytyisikin, eskarilainen valitsisi sen todennäköisesti värin tai muiden ulkomusiikillisten seikkojen vuoksi. Teillä on syytä olla sen verran rahaa, että voitte mukisematta ja syyllistämättä ostaa toisen ja kolmannenkin soittimen, jos eka valinta menee pieleen. Kuusivuotiasta ei nimittäin voi asiasta vastuuttaa.
Siellä musiikkiopistossa olisi ammattilaiset tähän valintahommaan ja pieniä soittimia.
Vierailija kirjoitti:
Joku bändi tai tanssiorkesteri soitin.Kitara,mieluummin sähkökitara,basso,syntikka,näissä on pianon soundit ja paljon muuta,erilaisilla syntikan soundeilla voi kuvata eri tunnelmia ja värejä.Pianon koskettimisto on usein teorian opiskelun kannaltakin hyvä osata muiden soitinten tueksi.Rummut on aika vaikeat soittimet kunnolla osaamiseksi.Klassisen musiikin soittimet voi melkein unohtaa.Ensiksikin ne on vaikeita saada kunnolla soimaan ja toisekseen ei ole paljonkaan työpaikkoja tarjolla.Tanssiorkesterille on ainakin vielä työtä tarjolla ja jonkinlaisen elannon hankkiminenkin mahdollista.Miinuksena yötyö useinkin.Ja myös alkoholi.Mutta niin taitaa olla ministeristä alkaen.
Sitten vielä faktaa musiikista ja lahjoista.Jos vanhemmilla ja lähisuvussa ei ole musiikkiin lahjoja omaavaa ominaisuutta,sanoisin että kyllä on takkuinen tie edessä.Tämä vaan on karu totuus,vaikka ei sitä saisi sanoa.
Musiikki vaatii herkkyyttä ja mielikuvitusta tulkintaan.Se tosin tulee aikuistumisen myötä.Vielä soittimista että kannattaa sijoittaa hyvä laatuiseen soittimeen,vaikka ei niillä myydessä voittoa tule saamaan,mutta soitto miellyttävyyden takia on hyvä uhrata hieman enemmän rahaa kuin sormet verillä epävireistä esimerkiksi kitaraa opetellessa.Tuosta nokkahuilusta sanoisin että kaunein ääni siitä lähtee kun työntää sen oksasilppuriin.
Haloo. Aloittaja ei ymmärtääkseni etsinyt kuusivuotiaalleen ammattia.
Minä olen aivan eri koulukuntaa kuin tuokin yksi kirjoittaja, joka näkee että musiikkia saa harrastaa vain lahjakkaat ja heistäkin vain ne, jotka tähtäävät musiikkiuralle.
Pa**** marjat! Musiikki tekee hyvää kaikille, eikä mistään soittimesta - ehkä pianoa lukuunottamatta - lähde puhdasta ääntä ennen kuin on harjoitellut. Ja jokainen lapsi hyötyy musiikista ja soittamaan opettelusta.
Paras lähtökohta on ilo ja uteliaisuus. Myös aikuisen kannattaa tarttua vanhoihin haaveisiin ja alkaa opetella sitä soitinta mistä on haaveillut. Ei ole mitään väliä, tuleeko naapurin Marjatasta konserttipianistia (tuskin tulee, mutta Sibeliusakatemiankin käyneistä vain harvoista tulee), pääasia on sillä että itse tykkää siitä mitä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Onko se niin että pianon suhteen sähköpiano on hyvä ja sillä pärjää kauan (kuinka kauan), mutta sähkoviulu puolestaan ei ole laadukas?
Sähkörummut kuulostaa kiinnostavalta myös. Mutta entäs sitten kun lapsi on isompi, ja jos vielä soittaa ja olisi aika esiintyä jossain. Miten arvokas setti silloin on hyvä hankkia? Ja sama pianon kanssa. Missä iässä tuo yleensä tulee eteen?
Ap.
Sähkörummut on huono valinta. Oikeisiin rumpuihin on saatavana silent-kalvoja, joilla soittaessa tuntuma on oikea. Oikeita symbaaleja voi myös vaimentaa.
Kokemusta on molemmista ja sähkörummut on lähinnä lelu, joka kiinnostaa aikansa, mutta aikanaan tappaa sen vähäisenkin innostuksen, mikä saattaa olla.
T. rumpali
Suurin osa orkesterin soittimista soittaa väliääniä, ts jotain muuta ääntä kuin melodiaa. Se melodia on toki välillä muillakin soittimilla kuin ykkösviuluilla.
Kaikki äänet on toki tärkeitä koska kokonaisuus ratkaisee. Pelkkä melodia ilman muita ääniä ei olisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kieltänyt etteikö saa soittaa ilokseen ja harrastukseen.Urheillakin saa ilokseen ja harrastuksekseen.
Mutta sekö estäisi etteikö voisi tähdätä ammattiin ja korkeammalle kuin omaksi ilokseen.Voihan sitä opiskella lentäjäksi tai lääkäriksi tai kirvesmieheksi omaksi ilokseen ja mennä lopuksi työkkäriin.Se vaan tahtoo olla että kun alat osata jotakin, varsinkin soittamisessa,sinulle tulee halu päästä esiintymään muille ja näyttämään osaamistasi.Ei kai siinä ole mitään väärää,vai mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vempeleet mistä lähtee mahdollisimman paljon ääntä ovat hyviä. Kun on aikansa kuunnellut esimerkiksi naapurin pianolla epävireisesti rääkkäämää Für Eliseä, niin tulee kyllä kilin ajatukset mieleen.
Aijjai, palautit muistot mieleen. Alemman kerroksen tyttö harjoitteli monta vuotta ko. biisiä, mutta ei koskaan päässyt sitä alkulirutusta pitemmälle, didudidudidudidutöks. Aarghhh.
Ukulele. Satasella saa laadukkaan. Kiva pikku soitin jolla voi soittaa melodiaa ja säestää, monipuolisempi kuin luullaan. Isompana voi vaihtaa kitaraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Onko se niin että pianon suhteen sähköpiano on hyvä ja sillä pärjää kauan (kuinka kauan), mutta sähkoviulu puolestaan ei ole laadukas?
Sähkörummut kuulostaa kiinnostavalta myös. Mutta entäs sitten kun lapsi on isompi, ja jos vielä soittaa ja olisi aika esiintyä jossain. Miten arvokas setti silloin on hyvä hankkia? Ja sama pianon kanssa. Missä iässä tuo yleensä tulee eteen?
Ap.
Sähköpianossa on se hyvä puoli, että sitä voi soittaa kuulokkeet korvilla, jolloin muut eivät kuule muuta kuin koskettimien napsutuksen. Sähköpianoja on laadukkaitakin. Käyttää niitä ammattilaisetkin.
Sähköpianossa on myös se hyvä puoli, että sitä ei tarvitse virittää. Akustinen piano pitää virittää n. kerran vuodessa. Hinta 100-200 euroa, + matkakulut, jos riittää pelkkä virittäminen ja perushuolto, eikä ole mitään korjattavaa, osien uusimista.
Jos esiintymisiä ajattelee, niin olen nähnyt omin silmin, kun ammattimuusikko pakkaa sähköpiano ja sen jalusta laukkuun ja autoon, kun lähdetään esiintymään. Eli kun sellaisen omistaa, voi esiintyä myös paikoissa, missä ei ole valmiina pianoa.
Sähköpianoja ei ole myyty viitenkymmenen vuoteen eli ohita tämän "asiantuntijan" päästöt.
Ai että ei kymppitonen sähköviulu hyvä ole laadukas. Hohhoijaa...
Ai jaa, meidän kiipparisti osti pari vuotta sitten uuden sähköpianon. Mutta ei kai niitä sitten ole.
Noin pienelle laitat 2 kattilaa keittiön lattialle , väärinpäin ja käteen 2 lusikaa hakatkoon nillä kattiloita. Käydä muskaria ei tarkoita on musikaalisesti lahjakas tai sitä mitä lapsi itse haluaisi harrastaa viulua tai pienoa? Varsinkin kun vanhemmat itse eivät soita mitään instrumettiä.Osta sille jalkapallo.Käy tytöille kun pojille.Koulussa itse päättä harastuksensa suunnan ,johon vaikuttaa 100% kaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fagotti.
Ite oot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fagotti.
Ite oot.
Hahatin.
Vierailija kirjoitti:
Taapero-ikäisille tarjotaan jo alakoulussa ihan valtion puolesta nokkahuiluja - mitä vikaa siinä on?
Taaperoikäiset eivät ole alakoulussa. Meidän lapset ovat soittaneet koulussa nokkahuilua n. 10 vuotiaina. Ei minun mielestäni ihan taapero enää.
Piano ja myöhemmin päättää itse instrumentin. Piano on vain hyvä hahmottamaan sointuja, säveliä ja oktaaveja? Itse en saanut tunteja mutta jos nyt saisi päättää, piano. Nykyään saa kohtuu edullisia sähköpianoja painotetulla koskettimilla ja voi soittaa vaikka luurit korvilla kotona. Musiikkiopistolla saa varmasti kokeilla monia soittimia, mutta ensin piano ja valitsee itse myöhemmin soittimen, mihin hän tuntee paloa:)
Vierailija kirjoitti:
Noin pienelle laitat 2 kattilaa keittiön lattialle , väärinpäin ja käteen 2 lusikaa hakatkoon nillä kattiloita. Käydä muskaria ei tarkoita on musikaalisesti lahjakas tai sitä mitä lapsi itse haluaisi harrastaa viulua tai pienoa? Varsinkin kun vanhemmat itse eivät soita mitään instrumettiä.Osta sille jalkapallo.Käy tytöille kun pojille.Koulussa itse päättä harastuksensa suunnan ,johon vaikuttaa 100% kaverit.
Ei kannata ostaa jalkapalloakaan, koska ei siitä muksusta kumminkaan Beckhamia tule.
Aloittajan lapsi itse on ilmaissut haluavansa soittaa, ja sellaista toivetta pitää vanhemman kunnioittaa ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Onko se niin että pianon suhteen sähköpiano on hyvä ja sillä pärjää kauan (kuinka kauan), mutta sähkoviulu puolestaan ei ole laadukas?
Sähkörummut kuulostaa kiinnostavalta myös. Mutta entäs sitten kun lapsi on isompi, ja jos vielä soittaa ja olisi aika esiintyä jossain. Miten arvokas setti silloin on hyvä hankkia? Ja sama pianon kanssa. Missä iässä tuo yleensä tulee eteen?
Ap.
Sähköpianossa on se hyvä puoli, että sitä voi soittaa kuulokkeet korvilla, jolloin muut eivät kuule muuta kuin koskettimien napsutuksen. Sähköpianoja on laadukkaitakin. Käyttää niitä ammattilaisetkin.
Sähköpianossa on myös se hyvä puoli, että sitä ei tarvitse virittää. Akustinen piano pitää virittää n. kerran vuodessa. Hinta 100-200 euroa, + matkakulut, jos riittää pelkkä virittäminen ja perushuolto, eikä ole mitään korjattavaa, osien uusimista.
Jos esiintymisiä ajattelee, niin olen nähnyt omin silmin, kun ammattimuusikko pakkaa sähköpiano ja sen jalusta laukkuun ja autoon, kun lähdetään esiintymään. Eli kun sellaisen omistaa, voi esiintyä myös paikoissa, missä ei ole valmiina pianoa.
Akustisia pianoja saa jopa ilmaiseksi. Flyygeleitäkin. Ehdottomasti sähköpiano.
Kuunnelkaa ja katselkaa videoita erilaisista soittimista, niin saa ehkä vähän käsitystä mikä voisi kiinnostaa. Muskariopelta voi myös kysellä vinkkejä. Meidän kaupungissa on myös noita "soitinkaruselli" ryhmiä joissa saa kokeilla erilaisia, mutta en tiedä ehtiikö tälle syksylle enää ilmoittautua/mahtuuko mukaan. Meidän lapsi halusi alkaa soittaa nimenomaan viulua, koska tykkäsi sen äänestä, ja viulutunnille meni sitten 7-vuotiaana. Konservatoriosta saatiin vuokralle viulu, omaa ei tarvinnut ostaa. Digipiano meiltä myös löytyy kotoa jolla on itsekseen pimputellut, se on kiva soitin ja toimii minusta ihan hyvin harrastelijan käyttöön (kunhan ostaa laadukkaan eikä mitään halvinta kosketinsoitinta).