Mikä on ollut itsellesi suurin yllätys siinä, kun ikää on tullut lisää?
Kommentit (1417)
Se yllätti, että elämä ei lopu viiskymppisenä :-) 15 vuotiaana ajattelin viiskymppisistä, että kohta ne kuolee kun ne on niin vanhoja. Itse en vielä ainakaan olisi valmis kuolemaan, kun en vielä vanha ole vaikka ikää onkin jo yli viisikymmentä. Tuntuu, että elämä on vapaata ja vakaata, seikkailuja unohtamatta. Paljon on elämättä ja näkemättä.
Jatkuvasti rampata vessassa yöllä. Liikkuminen vaikenee, en ole uskonut tähän mutta niin vaan on! Lihominen.Ruokatavat eivät ole muuttuneet mutta kroppa on.Inhoan sitä !
Vierailija kirjoitti:
Kauppojen asiakaspalvelu muuttui. Olisiko hiukan ikärasismia liikkeellä. Esim.vaatekauppaan astuessa heti ensiaskelten jälkeen tulee myyjä kysymään mitä etsit, ei voi sanoa että vaatteita, ettei pidä kettuiluna, jotain mumistava että pääsee eteenpäin. Vai onko nykyisin niin että ensin on tsekattava netistä mikä tarjonta ja mentävä suoraan rekille ja otettava oikea koko ensikosketuksella ja sieltä suoraan kassalle. Aiemmin nuorempana on voinut katsella millaisia vaatteita myynnissä ja tehdä ostopäätös sen jälkeen. Vaikka heräteostos. Muuten ikääntyminen ihan mukavaa joskin näkökyky pientä tekstiä lukiessa ei ole ihan sama, ei näe mitään ilman suurentavia lukulaseja.
Voit sanoa esim.: Katselen vaan tässä ensin.
Tulkitset vähän väärällä tavalla myyjän kysymyksen, hän vaan tarjoutuu auttelemaan jos haluat apuja sopivien vaatteiden etsimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Se miten nuoruusmuistot, niin hyvät kuin traumaattisetkin, alkaa pyöriä taas mielessä jopa pakkomielteen tavoin. Hyvin moni reilu viiskymppinen ystäväni on samassa tilassa, me jauhetaan vain niitä mitä tapahtui silloin nuorena.
Eikä se ole sitä 80 -90 luvun taitteen kaipuuta, mutta ehkä se oli aika jollon oli "elämää" ja kokoajan tapahtui jotain uutta, elämä oli edessä ja parisuhteita muodostelttiin ja oltiin niin rakastuneita.Nykyisinhän tilanne on ihan toinen.
Mitään mielenkiintoista ja varsinkaan uutta ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Elämä on ....joo, vakaata ja taloudellinen tilanne hyvä.... mutta yksitoikkoista jopa tylsää, kuukaudet ja vuodet seuraa toisiaan. Mikään ei oikeestaan tunnu enää juuri miltään vitu...sta ja tympääntyneisyyttä lukuunottamatta.
Juuri tässä elämä ilmiönä näyttäytyy, haluna / toiveena, pettymyksenä / turhautumisena. Jatkat tympääntymisen tiellä, eräänlaisessa kuolemassa, mikäli et avaa uutta horisonttia, mutta se vaatii voimaa, ja vanhempana voimat loppuvat, koneeseen ei saa millään enää kierroksia, näin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tyytyminen ja kiitollisuus, ilman uutta uskoa ja toivoa.
Naiset on lakannut tyystin kiinnostamasta 40 ikävuoden jälkeen. Onneksi vaimo on poikkeus.
Rahaa on kertynyt itsestään satoja tuhansia euroja enkä keksi niille mitään järkevää käyttöä. Jälkikäteen ajateltuna ei se tietysti mikään ihme ole kun olen tehnyt koulutustani vastaavaa työtä 27 vuotta. Salaa haaveilen jonkinlaisesta sugarbeibe-järjestelystä mutta en tiedä miten sellaisen saisi aikaiseksi. M53
Vierailija kirjoitti:
Naiset on lakannut tyystin kiinnostamasta 40 ikävuoden jälkeen. Onneksi vaimo on poikkeus.
Melko erikoista. Ei minua vaan. M64
Vierailija kirjoitti:
Se yllätti, että elämä ei lopu viiskymppisenä :-) 15 vuotiaana ajattelin viiskymppisistä, että kohta ne kuolee kun ne on niin vanhoja. Itse en vielä ainakaan olisi valmis kuolemaan, kun en vielä vanha ole vaikka ikää onkin jo yli viisikymmentä. Tuntuu, että elämä on vapaata ja vakaata, seikkailuja unohtamatta. Paljon on elämättä ja näkemättä.
Samoin. Oli varmaan huonoja esimerkkejä ympärillä. Olen pitänyt kunnostani huolta harrastamalla riittävän paljon riittävän kovatehoista liikuntaa ja olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Vaikka mikään himourheilija en ole ikinä ollutkaan.
Oletin ja toivoin et kesän loppuminen ja syysahdistus helpottaa iän myötä. Toisin kävi. On vain pahentunut vuosi vuodelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on lakannut tyystin kiinnostamasta 40 ikävuoden jälkeen. Onneksi vaimo on poikkeus.
Melko erikoista. Ei minua vaan. M64
Ehkä niitä on ollut mulla riittävästi.
Minut on yllättänyt, etä kaikki on vanhana kuitenkin helpompaa. Ei tarvitse enää tavoitella mitään uutta, sen kun on vaan ja nauttii siitä, mitä on. Eikä eläkeläisenä tarvitse enää kilpailla työelämässä ja parisuhdemarkkinoilla. Mikä helpotus, ei enää yhtään työpaikkahaastattelua, eikä enää ikinä tarvitse aamulla lähteä hullujenhuoneelle taistelemaan, pahansuovien ja vaikeiden ihmisten kanssa. Ja se parisuhteen etsiminen, nyt olen jämähtänyt suhteeseen, jossa olen tyytyväinen, ja näin jatkuu todennäköisesti loppuelämäni. Jos nyt vertaan siihen, mitä kaikkia yllättäviä katastrofeja keski-ikäisten parisuhteissa voi hyvinkin tapahtua.
Ihanaa tulla vanhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on lakannut tyystin kiinnostamasta 40 ikävuoden jälkeen. Onneksi vaimo on poikkeus.
Melko erikoista. Ei minua vaan. M64
Ehkä niitä on ollut mulla riittävästi.
En ymmärrä kuinka se on mahdollista. Olen joskus yrittänyt nussia varastoon mutta ei se vaan onnistu. M57
Vierailija kirjoitti:
Rahaa on kertynyt itsestään satoja tuhansia euroja enkä keksi niille mitään järkevää käyttöä. Jälkikäteen ajateltuna ei se tietysti mikään ihme ole kun olen tehnyt koulutustani vastaavaa työtä 27 vuotta. Salaa haaveilen jonkinlaisesta sugarbeibe-järjestelystä mutta en tiedä miten sellaisen saisi aikaiseksi. M53
Ehkä joku hampaaton ysikymppinen haluaa susta sugarbeiben? Tinderiin vaan ikärajaa ylös.
Huomannut, kuinka vähän muut ajattelevat juuri sinun ulkonäköä, elämäntilannetta yms..jokaisella on omassa elämässään ihan riittävästi mietittävää.
Uskaltaa paremmin olla juuri se, mikä on. Ja kaikki tää on vapauttavaa. Elämä helpottuu iän myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa on kertynyt itsestään satoja tuhansia euroja enkä keksi niille mitään järkevää käyttöä. Jälkikäteen ajateltuna ei se tietysti mikään ihme ole kun olen tehnyt koulutustani vastaavaa työtä 27 vuotta. Salaa haaveilen jonkinlaisesta sugarbeibe-järjestelystä mutta en tiedä miten sellaisen saisi aikaiseksi. M53
Ehkä joku hampaaton ysikymppinen haluaa susta sugarbeiben? Tinderiin vaan ikärajaa ylös.
Saattaa olla ihan hyvä suihinotossa. M53
En ikinä osannut ajatella kymmenvuotiaana, että olisi kaksikymppinen, kaksikymppisenä että olisin kolmekymppinen, kolmekymppisenä että olisin neljäkymppinen ja nyt viisikymppisenä että olisin ikinä kuusi- tai seitsemänkymppinen.
Kuinka helppoa on pysyä hyvässä ja edustavassa kunnossa. Vähän siistii syömisiään verrattuna nelikymppiseen itseensä ja treenailee edelleen mutta ei silleen että menisi ennätysyrityksissä rikki... siinä kaikki.
Olen luullut tämänkin palstan perusteella että se vaatii jotain eeppistä itsekuria ja käytännössä se olisi mahdotonta... ei onneksi ole
Nuorena kun seisoi niin se sojotti ylöspäin napaa kohti ja nyt
50-v kun seisoo niin se osoittaa suoraan eteen.
Ennen seisoessa se oli kivi kova, nyt se ei ole ihan kivi kova.
Nuorempana olivaankivempaa.Kukamuka oikeesti tykkää kun ikääntyy. Varsinkin köyhänä on tylsää olla ikäihminen.
Kuinka pitääkin paikkaansa, lähestyessään viittäkymppiä, sairauksien hiipiminen kehoon.