Mikä on ollut itsellesi suurin yllätys siinä, kun ikää on tullut lisää?

Kroppa alkaa jäykistymään. 

Kuinka tyhmä on nuorena ollut. Hidastuminen, kaiken viedessä yli puolet enemmän aikaa kuin nuorena. 

Että voi vielä rakastua korvia ja varpaita myöten!

Se, että niitä paikkoja mihin kolottaa löytyy koko ajan lisää.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä paljon noita nuoria naisia pyörii tossa vierellä

Ne on sun tyttäriä ja niiden kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Miten turhiin asioihin käytti aikaa ja huolehtimista.

Lisäksi,koskaan et tiedä mitä voi olla kulman takana; se voikin koskettaa juuri sinua.

Ja miten turhaan stressasi itseään töissä.

Että vaikka itse ikääntyy, niin nuoret naiset kiinnostuu edelleen.

Että sitä on vieläkin hengissä.

Kuinka kroppa on pettänyt alta täysin. Ei ole kehonosaa, johon ei sattuisi.

Väsymys ja kyynistyminen. Työ ei olekkaan niin mukavaa kuin nuorena luuli, ei jaksa enää vaihtuvia työvuoroja, samalla kuitenkin puskee realiteetit päälle: Pärjäiskö päivätyöstä saatavalla palkalla?

Nuorena luuli, että vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat rajattomia, nykyään tietää että yhdellä pienellä ihmisellä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisi: En tiedä miten historiasta on nostettu esiin yksittäisiä ihmisiä jotka on saaneet vaikutettua isoihinkin muutoksiin: Ehkä he on saaneet koottua ympärilleen kuitenkin sen ihmisjoukon ja sitä kautta päässeet vaikuttamaan? En usko enää, että yksi ihminen yksin saisi mitään aikaiseksi ja tämän vuoksi näen historiankin aivan uudessa valossa, moni historian merkkihenkilö on vain antanut kasvonsa tapahtumille, oikeasti taustalla on ollut huomattavasti suurempi koneisto.

Vierailija kirjoitti:

Väsymys ja kyynistyminen. Työ ei olekkaan niin mukavaa kuin nuorena luuli, ei jaksa enää vaihtuvia työvuoroja, samalla kuitenkin puskee realiteetit päälle: Pärjäiskö päivätyöstä saatavalla palkalla?

Nuorena luuli, että vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat rajattomia, nykyään tietää että yhdellä pienellä ihmisellä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisi: En tiedä miten historiasta on nostettu esiin yksittäisiä ihmisiä jotka on saaneet vaikutettua isoihinkin muutoksiin: Ehkä he on saaneet koottua ympärilleen kuitenkin sen ihmisjoukon ja sitä kautta päässeet vaikuttamaan? En usko enää, että yksi ihminen yksin saisi mitään aikaiseksi ja tämän vuoksi näen historiankin aivan uudessa valossa, moni historian merkkihenkilö on vain antanut kasvonsa tapahtumille, oikeasti taustalla on ollut huomattavasti suurempi koneisto.

En tosin ole vielä vanha edes, vasta 36v. eli viisastumista tai oikeammin tyhmentymistä on vielä odotettavissa, jos henki vain pihisee jatkossakin.

Vierailija kirjoitti:

Se on surullista katsottavaa, kun aika moni on hirveällä meiningillä rakentanut omaa elämäänsä, mutta unohtanut ne tärkeimmät asiat eli hyvät ihmissuhteet (erityisesti se parisuhde) ja suhde itseen. Ja sitten keski-iässä ollaan pulassa, kun on rakennettu itselle häkki, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Eli on asunnot, autot, mökit, kiireiset urat ja lapset sekä paljon velkaa. Ja se parisuhde ihan viturallaan, se ei tunnu olevan korjattavissa eikä siitä voi lähteä, koska on rakennettu tämä kokonaisuus. Ja töissä ei viihdytä ja sitä ei voi taas vaihtaa, koska on nämä lainat ja tietty elintaso. 

Sitten kärvistellään ja aletaan hakemaan kaikenlaisia toksisia vaihtoehtoja, kuten pettäminen tai avoimet suhteet, jne. 

Että sellainen on sinulle tullut suurimpana yllätyksenä. Toivottavasti saat häkin murrettua ja pääset vapauteen ja nauttimaan elämästä, ehkä viihtymään työssäkin ja löydät itsellesi sopivan puolison.

Tämä kestämätön yksinäisyys.

Se että ei enää teekään mieli pumpsia. Uskoin olevani maailman tappiin pumpsimahullu ja että hameeni alla on ikuinen juhannus, mutta juhannus onkin nyt hiekka-aavikko.

(Menopaussi) 

Se miten libidon heikkeneminen on keikauttanut liiton valtasuhteet. Aiemmin muija sai kiristettyä seksillä lähes mitä tahansa. Nykyään kun enää harvoin panettaa, eikä ikinä enää niin pakottavasti kuin nuorena, niin en jaksa lotkauttaa korviani hellasärölle, vaan teen mitä huvittaa. Ja sekös eukkoa kismittää :-)

M56

Miten väsyneemmältä näyttää nykyään.

Miten ei alakkaan tuntumaan että vanhenee. Kymmenenvuotiaana katsoi koulun jääkiekkokaukalossa vanhempia miehiä (isejä) että että ovatpa nuo vanhoja, jos kaatuvat niin pääsevätköhän ylös. Eiväthän todellisuudessa olleet kuin nelikymppisiä. Nyt kun itse on 37v ei se olo ja olemus ole muuttunut enää siitä kun täytti 20v, miettii että koskahan ikä alkaa tuntua ja tulee olo että on aikuinen. Vaikka onkin perhe, vaimo, lapset, itse rakennettu kotikin niin odottaa aikuisuuden tunnetta.

Varmaan se kun henkisesti pysyy samanlaisena tai ymmärtää enemmän asioita ja fyysinen kunto taas menee päinvastaseen suuntaan.Ikä tuo viisautta on hyvä lause.

En olisi osanut odottaa ,että viidenkympin jälkeen puolisokaan ei halua. En puhu seksistä pelkästään.En myöskään odottanut,että aikuinen lapseni on paras ystäväni.Justhan mä sille vaipat vaihdoin. Elämä menee nopeesti. Kaikkein ikävintä on se kun koira tai kissa kuolee kun sitä ajattelee,että ollaan pitkään yhdessä.

Se miten hölmöä on olla somessa.