Lue keskustelun säännöt.
Tullaan katsomaan vauvaa tyhjin käsin
Meille syntyi vähän aikaa sitten tyttövauva ja perhettä/ystäviä on käynyt vauvaa katsomassa. Olen varautunut vieraisiin ja jokaiselle kävijälle keittänyt kahvit ja leiponut tarjottavaa. Mutta vieraat ovat tulleet lähes jokainen tyhjin käsin. Mitä hittoa. Itse kun käyn katsomassa lähipiirin vauvoja, niin vien kukkakaupan (ei lähikaupan 4e ruusupuskan, joka on eilinen jo ostaessa) kukkakimpun (sinisenä tai punaisena), lahjan vauvalle, lahjan äidille (yleensä jotain suklaata) sekä rotinoita eli tarjottavaa kahvipöytään, ettei juuri synnyttäneen tarvitse murehtia mitä laittaa pöytään. Lisäksi viivyn max 2 tuntia, sillä vauva vaatii huomiota ja imetystä, enkä tahdo häiritä perheen rauhaa liikaa. Olen 28v, joten minulle nuorena ihmisenä nämä ovat ihan selkeitä sääntöjä, kun mennään vauvaa katsomaan. Olenko typerä, kun olen hieman loukkaantunut näistä tyhjin käsin tulleista? Lisäksi lähes jokaista on joutunut muistuttamaan käsien pesusta ja terveenä tulemisesta, kun tullaan vastasyntyneen kotiinraivostuttavaa.
Kommentit (1406)
Christiiina kirjoitti:
Eräs henkilö kertoi, että kun hänen vauva syntyi, tuli hänen appivanhempien ystäväpariskunta, joka asui lähellä kylään katsomaan vauvaa ja he toivat tullessaan punalaputetun Rainbow-merkkisen lässähtäneen kuivakakkutyylisen leivonnaisen.
No tässä oli hyvä ajatus vierailla, ei syytä nurinaan.
Lässähtänyt punalapputuote menisi ainakin meillä pöytään, jos vaan maistuu hyvältä eikä ole pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, miten tässä ketjussa velvollisuudet koskevat lähinnä naisia? Vieraiden pitää tuoda kestityksiä, ettei ÄIDIN tarvitse leipoa VAUVA kainalossa. Missä ne isät ovat? MIksei isä voi leipoa tai pidellä vauvaa?
Entä jos tulee vieraaksi joku ISÄN mieskaveri, oletetaanko hänenkin tuovan oikeaoppisesti vauvalle joku pitsinypläys tai vaippapaketti vai koskeeko tämäkin lahjavaatimus vain naisia, kun "eihän meihiltä voi mitään olettaa, eikä varsinkaan miehen mieskavereilta".
Veikkaan, että nämä säännöt ovat nimenomaan a) naisten ajatuksia jotka b) kohdistuvat toisiin naisiin.
Eihän miehet koskaan ole perillä hienoista perinteistä, kyllä se on naisten tehtävä ja velvollisuus.
Nokun ei nämä nimenomaan ole mitään hienoja perinteitä, vaan täysin turhaa pelaamista ihmissuhteissa. Miehet ovat paljon viisaampia kun eivät luo keskenään mitään samanlaisia ihmissuhdepelejä.
Ei ole kyse mistään ihme pelistä vaan käytännön sanelemasta asiasta; ei mennä uuteen vauvaperheeseen tyhjin käsin, koska voi olettaa perheen aikuisten olevan nyt kiinni vauvassa ja uuden opettelussa, joten viedään tarjottavat mukana ettei uuden vauvan vanhempien tarvitse käyttää nyt resurssejaan vieraiden kestittämiseen!
Ei siihen kestitsemiseen tarvitse nähdä yhtään mitään vaivaa, koska jos tullaan katsomaan uutta vauvaa, tullaan katsomaan uutta vauvaa. Ei istumaan ristiäiskahvipöytään. Kahvinkeitin menee lähes itsestään päälle, vettä saa hanasta. Voi vaikka käskeä miehen keittämään ne kahvit (kamala vaiva!). Miksi teette elämästä nuin vaikeaa, ihan oikeasti? Jos ei jaksa tarjota mitään kahvileipää, ei tarjoa. Jos ei oikeasti jaksa ja halua leipoa, ei leivo. Luottaa silloin vain siihen, että kerta tullaan lasta katsomaan, niin tullaan kirjaimellisesti lasta katsomaan. Hyvä luoja sentään miten vaikeaksi jotkut saavat elämästä tehtyä itselle ja muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä olisi kohteliasta tuoda vauvalle jotain tuliaisia. Ei sen tarvitse olla kallista, riittää edes että toisi vaikka helistimen ja tutin, jokainen oman rahatilanteen mukaan. Ei tarvitse tuoda vanhemmille mitään suklaata eikä kahvipöytään mitään, kunhan muistaa sitä vauvaa.
Ei vaan juuri päinvastoin; äitiä on hyvä muistaa (esim. kukat) ja tuoda kahvipöytään jotain, mutta vauvalle ei ole pakko tuoda mitään.
Miksi juuri äitiä? Eikö isäkin ole juuri tullut isäksi?
Joo, mutta äiti on juuri käynyt läpi aikamoisen fyysisen(kin) rutistuksen loppuraskauksineen, synnytyksineen, jälkipolttoineen, maidonnousuineen, imetyksineen, yhtäkkiä joku 24/7 siinä jne.
Siksi sitä äitiä nimenomaan muistetaan.
Äiti on käynyt läpi rutistuksen, mutta niin on myös isäkin. Ihan samalla tavalla se isä on nykyään synnytyksessä läsnä ja paikalla. Katsoo vierestä ja pelkää. Luo uskoa ja antaa voimaa. Tuntee iloa ja kiitollisuutta. Ja myös avuttomuutta.
Ei ole _ihan samalla tavalla_.
Ei jumalauda jos joku tosissaan luulee, että vastasyntyneen vauvan äiti ja isä ovat kokemukseltaan jotenkin samalla viivalla :D
Ei tod ole. Isä EI ole käynyt läpi mitään rutistusta, vaikka hänenkin maailma on toki mullistunut.
Älä viitsi edes vertailla näitä kahta asiaa, jotenkin koko raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan halveeraamista väittää noin.
Äidillä on vauva ja isällä vauva ja vaativa äiti palveltavana.
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa mies, niin multa ei edes oletettaista yhtään mitään "kohteliaisuuksia". Saatana kun ärsyttää monesti vastaavia keskusteluja kun käy ja pikkuveli virnuilee jossain nurkassa tyytyväisenä, kun ei häneltä kukaan oleta yhtään mitään.
Miksi naiset tekee toisensa elämästä niin vaikeaa?
No ala yhdeksi jätkistä sitten?
En naisena samaistu kokemukseesi ollenkaan, elämässäni ei ole koskaan ollut tuollaista eikä veljeni ole mitään nurkassa virnuilevia tyyppejä joilta kukaan ei odota mitään, vaan miehekkäitä miehiä.
Sinänsä kyllä ymmärrän, olisi karmeata elää ympäristössä jossa vain naisilta odotetaan jotain ja miehet virnuilee luuserina nurkissa.
Onneksi en elä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ehdottomasti kahvipöytään jotain ja vauvalle body tms. tarpeeelinen vaate. Ei juuri synnyttänyt jaksa uurastaa kahvipöydän eteen. Rotinaperinnettä tulisi kunnioittaa.
Nimenomaan, mutta nämä kovismuijat täällä eivät mielestään ole tehneet mitään ihmeellistä eivätkä tarvitse paLvOnTaA ja ovat muuten ihan tasan samalla viivalla raskauksineen, synnytyksineen ja lapsivuodeaikoineen miehen kanssa, vaikka se on fysiologinen mahdottomuus!
Lol mitä jengiä taas täällä, ei käy kateeksi.
Ei liene kyse tästä, vaan siitä, että isät kyllä oikeasti sivuutetaan IHAN KOKONAAN kaikissa näissä juhlissa ja tilaisuuksissa: Kaikki vauvajuhlat pyörii nimenomaan äidin ympärillä ja usein sinne ei myöskään huolita kuin naisia vieraaksi. Samoin äitiä muistetaan ja äidille tuodaan sitä sun tätä.
Joo vaikka äiti ponnisteleekin kovemmin (sekään ei muuten ole miesten päätös, vaan näin se biologia vaan valitettavasti toimii), niin ei se kyllä selitä sitä, miksi miehet sivuutetaan asiassa kokonaan.
Ja edelleen olen 100% varma ettei miehen mieskavereilta vaadita yhtään mitään: Ei kukkakimppuja, ei kortteja, ei lahjoja, ei edes sitä että lepoisivat pullaa tai tarjoaisivat siivousapua isälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa mies, niin multa ei edes oletettaista yhtään mitään "kohteliaisuuksia". Saatana kun ärsyttää monesti vastaavia keskusteluja kun käy ja pikkuveli virnuilee jossain nurkassa tyytyväisenä, kun ei häneltä kukaan oleta yhtään mitään.
Miksi naiset tekee toisensa elämästä niin vaikeaa?
Tätä en kykene itsekään ymmärtämään. Ja sitten elämä on yhtä marttyrointia, uhriutumista ja pahaa mieltä kun on keksitty sata ja yksi kohteliaisuutta ja tapaa joita kaikkien naisten täytyy noudattaa. Jotka ovat kaikki täysin turhia, ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on kohteliasta tuoda jotain, mutta kukkakimppu, lahja lapselle ja äidille ja lisäksi kahvipöytään tarjottavaa on jo liikaa. Riittää ihan vaikka vaan kukkakimppu tai suklaarasia tai vauvalle joku pieni juttu. Liioitellut tuliaiset voivat olla saajan näkökulmasta jopa kiusallinen asia.
Samaa mieltä. Jotain on kohteliasta viedä, mutta ei nyt kassikaupalla, ellei ole tosi läheisestä kyse ja ole semmoiset välit että autetaan puolin ja toisin. Pitäisin jotain syötävää parhaana viemisenä vauvaperheeseen, sille on aina menekkiä ja jos ei itse syö niin voi tarjota seuraavalle kylään tulijalle. Enkä todellakaan odottaisi saavani tuoreita leipomuksia, se se vasta olisikin kiusallista tajuta että tuoreet vanhemmat on vääntäneet jotain pullaa ihan minun takia, vauvan (ja vanhempien) takia sinne mennään eikä tarjoilujen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, miten tässä ketjussa velvollisuudet koskevat lähinnä naisia? Vieraiden pitää tuoda kestityksiä, ettei ÄIDIN tarvitse leipoa VAUVA kainalossa. Missä ne isät ovat? MIksei isä voi leipoa tai pidellä vauvaa?
Entä jos tulee vieraaksi joku ISÄN mieskaveri, oletetaanko hänenkin tuovan oikeaoppisesti vauvalle joku pitsinypläys tai vaippapaketti vai koskeeko tämäkin lahjavaatimus vain naisia, kun "eihän meihiltä voi mitään olettaa, eikä varsinkaan miehen mieskavereilta".
Veikkaan, että nämä säännöt ovat nimenomaan a) naisten ajatuksia jotka b) kohdistuvat toisiin naisiin.
Eihän miehet koskaan ole perillä hienoista perinteistä, kyllä se on naisten tehtävä ja velvollisuus.
Nokun ei nämä nimenomaan ole mitään hienoja perinteitä, vaan täysin turhaa pelaamista ihmissuhteissa. Miehet ovat paljon viisaampia kun eivät luo keskenään mitään samanlaisia ihmissuhdepelejä.
Ei ole kyse mistään ihme pelistä vaan käytännön sanelemasta asiasta; ei mennä uuteen vauvaperheeseen tyhjin käsin, koska voi olettaa perheen aikuisten olevan nyt kiinni vauvassa ja uuden opettelussa, joten viedään tarjottavat mukana ettei uuden vauvan vanhempien tarvitse käyttää nyt resurssejaan vieraiden kestittämiseen!
Ei siihen kestitsemiseen tarvitse nähdä yhtään mitään vaivaa, koska jos tullaan katsomaan uutta vauvaa, tullaan katsomaan uutta vauvaa. Ei istumaan ristiäiskahvipöytään. Kahvinkeitin menee lähes itsestään päälle, vettä saa hanasta. Voi vaikka käskeä miehen keittämään ne kahvit (kamala vaiva!). Miksi teette elämästä nuin vaikeaa, ihan oikeasti? Jos ei jaksa tarjota mitään kahvileipää, ei tarjoa. Jos ei oikeasti jaksa ja halua leipoa, ei leivo. Luottaa silloin vain siihen, että kerta tullaan lasta katsomaan, niin tullaan kirjaimellisesti lasta katsomaan. Hyvä luoja sentään miten vaikeaksi jotkut saavat elämästä tehtyä itselle ja muille.
Häh? Ei minulle ole tullut tästä ikinä mitään vaikeuksia.
Aivan ilman vaikeuksia ja ilolla vien tuoreille äideille ruokaa ja leivonnaisia, ja niitä sain myös itse silloin kun olin juuri synnyttänyt pienen vauvan äiti.
Outoa olettaa, että tämä olisi jotenkin vaikeaa kaikille. Ei ole.
Nykyään ihmiset tulevat syntymäpäivillekin ilman lahjaa, vaikka kyseessä ei ole mitkään nyyttikestit tai pyyntö lahjattomuudesta.
Ihmiset ovat pihejä ja huonotapaisia. Juuri synnyttäneelle äidille viedään vähintään marketin kukat ja kahvileipä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa mies, niin multa ei edes oletettaista yhtään mitään "kohteliaisuuksia". Saatana kun ärsyttää monesti vastaavia keskusteluja kun käy ja pikkuveli virnuilee jossain nurkassa tyytyväisenä, kun ei häneltä kukaan oleta yhtään mitään.
Miksi naiset tekee toisensa elämästä niin vaikeaa?
Tätä en kykene itsekään ymmärtämään. Ja sitten elämä on yhtä marttyrointia, uhriutumista ja pahaa mieltä kun on keksitty sata ja yksi kohteliaisuutta ja tapaa joita kaikkien naisten täytyy noudattaa. Jotka ovat kaikki täysin turhia, ihan oikeasti.
En tunne yhtäkään marttyyroivaa uhrinaista, ja tuliaiset, vastasyntyneen äidille lahjojen/ruoan vieminen, kukat ym. on elinpiirissäni normi.
Ei nämä asiat tuota kaikille jotain ihme vaikeuksia, vaan ovat iloa tuottava sosiaalinen normi ja perinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa mies, niin multa ei edes oletettaista yhtään mitään "kohteliaisuuksia". Saatana kun ärsyttää monesti vastaavia keskusteluja kun käy ja pikkuveli virnuilee jossain nurkassa tyytyväisenä, kun ei häneltä kukaan oleta yhtään mitään.
Miksi naiset tekee toisensa elämästä niin vaikeaa?
No ala yhdeksi jätkistä sitten?
En naisena samaistu kokemukseesi ollenkaan, elämässäni ei ole koskaan ollut tuollaista eikä veljeni ole mitään nurkassa virnuilevia tyyppejä joilta kukaan ei odota mitään, vaan miehekkäitä miehiä.Sinänsä kyllä ymmärrän, olisi karmeata elää ympäristössä jossa vain naisilta odotetaan jotain ja miehet virnuilee luuserina nurkissa.
Onneksi en elä.
Koen jo aikalailla olevani "yksi jätkistä". Olen leiponut jotakin viimeksi 2 vuotta sitten, en tee ruokaakaan itse, en osaa mitään käsitöitä tehdä, enkä osaa yhtään arvioida esim. minkä kokoisia vaippoja tai vaatteita vauvalle pitäisi ostaa. Vihaan siivoamista, sitä en tule kyllä tarjoamaan kenellekkään ja muutenkin tykkäisin siitä, että asiat olisivat simppeleitä, eikä olisi jotain ulkoa keksittyjä kaavoja miten "kuuluu" toimia.
Ja hyvin vahvasti koen, että koska minulla on emätin ja tissit ja olen nainen, niin aika paljon enemmän odotuksia mulle ladataan esim. vauva-asioissa kuin mitä vaikkapa veljelleni tai miehelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa mies, niin multa ei edes oletettaista yhtään mitään "kohteliaisuuksia". Saatana kun ärsyttää monesti vastaavia keskusteluja kun käy ja pikkuveli virnuilee jossain nurkassa tyytyväisenä, kun ei häneltä kukaan oleta yhtään mitään.
Miksi naiset tekee toisensa elämästä niin vaikeaa?
No ala yhdeksi jätkistä sitten?
En naisena samaistu kokemukseesi ollenkaan, elämässäni ei ole koskaan ollut tuollaista eikä veljeni ole mitään nurkassa virnuilevia tyyppejä joilta kukaan ei odota mitään, vaan miehekkäitä miehiä.Sinänsä kyllä ymmärrän, olisi karmeata elää ympäristössä jossa vain naisilta odotetaan jotain ja miehet virnuilee luuserina nurkissa.
Onneksi en elä.
Mulla on miehekäs mies, joka ei pelaa mitään ihmissuhdepelejä eikä hänen tarvitse kärsiä kaikesta uhriutuvasta ja ulisevasta vaimosta, koska olen samaa maata. Elämä on juuri niin helppoa tai vaikeaa kuin siitä haluaa tehdä. Ja meidän lähipiiri koostuu myös mutkattomista ja läheisistä ihmissuhteista, missä ei ole lukuisia eri sääntöjä eikä katsota neuvoja mistään kultaisen käytöksen kirjasta. Ehkä tämän takia olen myös anoppini kanssa läheinen ja vierailemme usein toistemme luona. Koska suhteemme on mutkaton ja lämmin, pääpaino välittämisessä ja läsnäolossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, miten tässä ketjussa velvollisuudet koskevat lähinnä naisia? Vieraiden pitää tuoda kestityksiä, ettei ÄIDIN tarvitse leipoa VAUVA kainalossa. Missä ne isät ovat? MIksei isä voi leipoa tai pidellä vauvaa?
Entä jos tulee vieraaksi joku ISÄN mieskaveri, oletetaanko hänenkin tuovan oikeaoppisesti vauvalle joku pitsinypläys tai vaippapaketti vai koskeeko tämäkin lahjavaatimus vain naisia, kun "eihän meihiltä voi mitään olettaa, eikä varsinkaan miehen mieskavereilta".
Veikkaan, että nämä säännöt ovat nimenomaan a) naisten ajatuksia jotka b) kohdistuvat toisiin naisiin.
Eihän miehet koskaan ole perillä hienoista perinteistä, kyllä se on naisten tehtävä ja velvollisuus.
Nokun ei nämä nimenomaan ole mitään hienoja perinteitä, vaan täysin turhaa pelaamista ihmissuhteissa. Miehet ovat paljon viisaampia kun eivät luo keskenään mitään samanlaisia ihmissuhdepelejä.
Ei ole kyse mistään ihme pelistä vaan käytännön sanelemasta asiasta; ei mennä uuteen vauvaperheeseen tyhjin käsin, koska voi olettaa perheen aikuisten olevan nyt kiinni vauvassa ja uuden opettelussa, joten viedään tarjottavat mukana ettei uuden vauvan vanhempien tarvitse käyttää nyt resurssejaan vieraiden kestittämiseen!
Ei siihen kestitsemiseen tarvitse nähdä yhtään mitään vaivaa, koska jos tullaan katsomaan uutta vauvaa, tullaan katsomaan uutta vauvaa. Ei istumaan ristiäiskahvipöytään. Kahvinkeitin menee lähes itsestään päälle, vettä saa hanasta. Voi vaikka käskeä miehen keittämään ne kahvit (kamala vaiva!). Miksi teette elämästä nuin vaikeaa, ihan oikeasti? Jos ei jaksa tarjota mitään kahvileipää, ei tarjoa. Jos ei oikeasti jaksa ja halua leipoa, ei leivo. Luottaa silloin vain siihen, että kerta tullaan lasta katsomaan, niin tullaan kirjaimellisesti lasta katsomaan. Hyvä luoja sentään miten vaikeaksi jotkut saavat elämästä tehtyä itselle ja muille.
Minä sanon aina jo vauvaperheessä vierailua sopiessa että ei todellakaan tarvitse alkaa minua varten mitään tarjoiluja järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtään ihmettele että tulevat tyhjin käsin. Ap kuulostaa ihmiseltä, jolle kelpaa ainoastaan premium. Ei näinä aikoina ihmisillä ole välttämättä varaa ostella kalliita kimppuja ja ties mitä ökyleivonnaisia kun pitää varautua talven sähkölaskuihin jne.
Tämä toimii jos lähipiiri on pieni, mutta jos käy katsomassa pelkästään samalla viikolla kolmea vauvaa, tulee melko kalliiksi vauvan katselu. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, miten tässä ketjussa velvollisuudet koskevat lähinnä naisia? Vieraiden pitää tuoda kestityksiä, ettei ÄIDIN tarvitse leipoa VAUVA kainalossa. Missä ne isät ovat? MIksei isä voi leipoa tai pidellä vauvaa?
Entä jos tulee vieraaksi joku ISÄN mieskaveri, oletetaanko hänenkin tuovan oikeaoppisesti vauvalle joku pitsinypläys tai vaippapaketti vai koskeeko tämäkin lahjavaatimus vain naisia, kun "eihän meihiltä voi mitään olettaa, eikä varsinkaan miehen mieskavereilta".
Veikkaan, että nämä säännöt ovat nimenomaan a) naisten ajatuksia jotka b) kohdistuvat toisiin naisiin.
Eihän miehet koskaan ole perillä hienoista perinteistä, kyllä se on naisten tehtävä ja velvollisuus.
Nokun ei nämä nimenomaan ole mitään hienoja perinteitä, vaan täysin turhaa pelaamista ihmissuhteissa. Miehet ovat paljon viisaampia kun eivät luo keskenään mitään samanlaisia ihmissuhdepelejä.
Ei ole kyse mistään ihme pelistä vaan käytännön sanelemasta asiasta; ei mennä uuteen vauvaperheeseen tyhjin käsin, koska voi olettaa perheen aikuisten olevan nyt kiinni vauvassa ja uuden opettelussa, joten viedään tarjottavat mukana ettei uuden vauvan vanhempien tarvitse käyttää nyt resurssejaan vieraiden kestittämiseen!
Ei siihen kestitsemiseen tarvitse nähdä yhtään mitään vaivaa, koska jos tullaan katsomaan uutta vauvaa, tullaan katsomaan uutta vauvaa. Ei istumaan ristiäiskahvipöytään. Kahvinkeitin menee lähes itsestään päälle, vettä saa hanasta. Voi vaikka käskeä miehen keittämään ne kahvit (kamala vaiva!). Miksi teette elämästä nuin vaikeaa, ihan oikeasti? Jos ei jaksa tarjota mitään kahvileipää, ei tarjoa. Jos ei oikeasti jaksa ja halua leipoa, ei leivo. Luottaa silloin vain siihen, että kerta tullaan lasta katsomaan, niin tullaan kirjaimellisesti lasta katsomaan. Hyvä luoja sentään miten vaikeaksi jotkut saavat elämästä tehtyä itselle ja muille.
Häh? Ei minulle ole tullut tästä ikinä mitään vaikeuksia.
Aivan ilman vaikeuksia ja ilolla vien tuoreille äideille ruokaa ja leivonnaisia, ja niitä sain myös itse silloin kun olin juuri synnyttänyt pienen vauvan äiti.Outoa olettaa, että tämä olisi jotenkin vaikeaa kaikille. Ei ole.
Ei varmasti kaikille olekkaan vaikeaa, mutta mitä ilmeisemmin osa ei pidä tuota tapaa niin tarpeellisena, kuin teidän piirissä pidetään. Eikä siinä ole mitään väärää: Ei kaikkien tarvitse aina toimia just samalla tavalla kuin teidän hienostopiireissä toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa mies, niin multa ei edes oletettaista yhtään mitään "kohteliaisuuksia". Saatana kun ärsyttää monesti vastaavia keskusteluja kun käy ja pikkuveli virnuilee jossain nurkassa tyytyväisenä, kun ei häneltä kukaan oleta yhtään mitään.
Miksi naiset tekee toisensa elämästä niin vaikeaa?
No ala yhdeksi jätkistä sitten?
En naisena samaistu kokemukseesi ollenkaan, elämässäni ei ole koskaan ollut tuollaista eikä veljeni ole mitään nurkassa virnuilevia tyyppejä joilta kukaan ei odota mitään, vaan miehekkäitä miehiä.Sinänsä kyllä ymmärrän, olisi karmeata elää ympäristössä jossa vain naisilta odotetaan jotain ja miehet virnuilee luuserina nurkissa.
Onneksi en elä.Koen jo aikalailla olevani "yksi jätkistä". Olen leiponut jotakin viimeksi 2 vuotta sitten, en tee ruokaakaan itse, en osaa mitään käsitöitä tehdä, enkä osaa yhtään arvioida esim. minkä kokoisia vaippoja tai vaatteita vauvalle pitäisi ostaa. Vihaan siivoamista, sitä en tule kyllä tarjoamaan kenellekkään ja muutenkin tykkäisin siitä, että asiat olisivat simppeleitä, eikä olisi jotain ulkoa keksittyjä kaavoja miten "kuuluu" toimia.
Ja hyvin vahvasti koen, että koska minulla on emätin ja tissit ja olen nainen, niin aika paljon enemmän odotuksia mulle ladataan esim. vauva-asioissa kuin mitä vaikkapa veljelleni tai miehelleni.
Kyllä mieheltäkin odotetaan tuliaiset kun tulee vauvaa katsomaan. Miten vaikeaa on koukata kaupan kautta, kun näin valtava uhriutuminen menossa? Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä olisi kohteliasta tuoda vauvalle jotain tuliaisia. Ei sen tarvitse olla kallista, riittää edes että toisi vaikka helistimen ja tutin, jokainen oman rahatilanteen mukaan. Ei tarvitse tuoda vanhemmille mitään suklaata eikä kahvipöytään mitään, kunhan muistaa sitä vauvaa.
Ei vaan juuri päinvastoin; äitiä on hyvä muistaa (esim. kukat) ja tuoda kahvipöytään jotain, mutta vauvalle ei ole pakko tuoda mitään.
Miksi juuri äitiä? Eikö isäkin ole juuri tullut isäksi?
Joo, mutta äiti on juuri käynyt läpi aikamoisen fyysisen(kin) rutistuksen loppuraskauksineen, synnytyksineen, jälkipolttoineen, maidonnousuineen, imetyksineen, yhtäkkiä joku 24/7 siinä jne.
Siksi sitä äitiä nimenomaan muistetaan.
Äiti on käynyt läpi rutistuksen, mutta niin on myös isäkin. Ihan samalla tavalla se isä on nykyään synnytyksessä läsnä ja paikalla. Katsoo vierestä ja pelkää. Luo uskoa ja antaa voimaa. Tuntee iloa ja kiitollisuutta. Ja myös avuttomuutta.
Ei ole _ihan samalla tavalla_.
Ei jumalauda jos joku tosissaan luulee, että vastasyntyneen vauvan äiti ja isä ovat kokemukseltaan jotenkin samalla viivalla :D
Ei tod ole. Isä EI ole käynyt läpi mitään rutistusta, vaikka hänenkin maailma on toki mullistunut.
Älä viitsi edes vertailla näitä kahta asiaa, jotenkin koko raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan halveeraamista väittää noin.En mä sitä kiellä. Ihmetyttää vaan toi asenne, että just äiti ansaitsee muistamista. Isä voi homehtua sinne nurkkaan tuntemuksineen.
Isät tuntevat valtaavaa ulkopuolisuuden tunnetta raskaus- ja vauva-aikana. Ja tää sun ajatusmaailma siitä, että vain äiti ansaitsee muistamista ruokkii sitä.
Ei tietenkään isän pidä homehtua nurkkaan tuntemuksineen, toivottavasti myös isällä on läheisiä jotka esim. vievät tuoreen isän syömään tai tulevat tuliaisten kanssa kylään ja puhuvat näistä tuntemuksista!
Minun ajatusmaailmani ei ruoki mitään muuta kuin sitä, ettei äidin ponnistuksia ja lapsivuodeajan intensiivisyyttä pidä väheksyä.
No kyllä minä enemmän tulevana tuoreena äitinä haluan ihan vain sitä läsnäoloa ja läheisiä, en mitään lahjoja. Läsnäolo ja se, että läheiset ovat mukana elämässä - olemalla läsnä! - on sitä kaikkein arvokkainta pääomaa ja sitä, että minua arvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, miten tässä ketjussa velvollisuudet koskevat lähinnä naisia? Vieraiden pitää tuoda kestityksiä, ettei ÄIDIN tarvitse leipoa VAUVA kainalossa. Missä ne isät ovat? MIksei isä voi leipoa tai pidellä vauvaa?
Entä jos tulee vieraaksi joku ISÄN mieskaveri, oletetaanko hänenkin tuovan oikeaoppisesti vauvalle joku pitsinypläys tai vaippapaketti vai koskeeko tämäkin lahjavaatimus vain naisia, kun "eihän meihiltä voi mitään olettaa, eikä varsinkaan miehen mieskavereilta".
Veikkaan, että nämä säännöt ovat nimenomaan a) naisten ajatuksia jotka b) kohdistuvat toisiin naisiin.
Eihän miehet koskaan ole perillä hienoista perinteistä, kyllä se on naisten tehtävä ja velvollisuus.
Nokun ei nämä nimenomaan ole mitään hienoja perinteitä, vaan täysin turhaa pelaamista ihmissuhteissa. Miehet ovat paljon viisaampia kun eivät luo keskenään mitään samanlaisia ihmissuhdepelejä.
Ei ole kyse mistään ihme pelistä vaan käytännön sanelemasta asiasta; ei mennä uuteen vauvaperheeseen tyhjin käsin, koska voi olettaa perheen aikuisten olevan nyt kiinni vauvassa ja uuden opettelussa, joten viedään tarjottavat mukana ettei uuden vauvan vanhempien tarvitse käyttää nyt resurssejaan vieraiden kestittämiseen!
Ei siihen kestitsemiseen tarvitse nähdä yhtään mitään vaivaa, koska jos tullaan katsomaan uutta vauvaa, tullaan katsomaan uutta vauvaa. Ei istumaan ristiäiskahvipöytään. Kahvinkeitin menee lähes itsestään päälle, vettä saa hanasta. Voi vaikka käskeä miehen keittämään ne kahvit (kamala vaiva!). Miksi teette elämästä nuin vaikeaa, ihan oikeasti? Jos ei jaksa tarjota mitään kahvileipää, ei tarjoa. Jos ei oikeasti jaksa ja halua leipoa, ei leivo. Luottaa silloin vain siihen, että kerta tullaan lasta katsomaan, niin tullaan kirjaimellisesti lasta katsomaan. Hyvä luoja sentään miten vaikeaksi jotkut saavat elämästä tehtyä itselle ja muille.
Häh? Ei minulle ole tullut tästä ikinä mitään vaikeuksia.
Aivan ilman vaikeuksia ja ilolla vien tuoreille äideille ruokaa ja leivonnaisia, ja niitä sain myös itse silloin kun olin juuri synnyttänyt pienen vauvan äiti.Outoa olettaa, että tämä olisi jotenkin vaikeaa kaikille. Ei ole.
Ei varmasti kaikille olekkaan vaikeaa, mutta mitä ilmeisemmin osa ei pidä tuota tapaa niin tarpeellisena, kuin teidän piirissä pidetään. Eikä siinä ole mitään väärää: Ei kaikkien tarvitse aina toimia just samalla tavalla kuin teidän hienostopiireissä toimitaan.
Ei ole erityisesti hienostopiirien tapa. Kyllä aika moni sinunkin piireissäsi on salaa pitänyt ajattelemattomana, jos olet mennyt ilman rotinoita. Eri
Minä en kyllä odota mitään keneltäkään ja ystävien ja perheen kanssa oon niin läheinen, että kun tulevat, niin käsken itse keittää kahvia ja etsiä kaapista keksiä.
Äiti toki tuo aina tullessaan pullaa, mutta kahvit esim. Keittää itse ja kaivaa keittimenkin esiin, sillä itse emme juo kahvia, joten keitin aina kaapissa jemmassa, kun tulee vieraita.