19v muuttamassa pois kotoa ja nyt tuli riita siitä, mitä saa ottaa mukaansa

Meillä on ostettu huonekalut lasten/nuorten huoneisiin heille omaksi. Joten todellakin saavat viedä, jos haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Ap on provo.

Meillä esikoinen muutti viimevuonna omilleen yliopiston alettua ja ei vienyt huoneestaan oikeastaan mitään huonekaluja, koska käytiin hänen kanssaan ostamassa kaikki eri liikkeistä. Plus grillaava mikro, kunnon imuri ja muut siivousvälineet jne.

Ja kun tulee kotikotiin käymään niin on sänky, pöytä, vaatekaappi jne huoneessa valmiina.

Samat sävelet kakkosen kanssa.

Arvostan kaltaisiasi vanhempia. Olen 31-vuotias, mutta edelleen lapsuudenkodissani on huoneessani sänky, pöytä ja kirjahylly. Säilytän kaapissa vaatteita, joita voin pitää vanhemmillani käydessä, eli ei tarvitse raahata vaatteita mukanani. Vanhempien luona on mukava käydä, kun on huone valmiina. Kun en ole siellä, on huone työhuoneena ja äidin lukuhuoneena.

Aikoinaan vanhempani ostivat opiskelija-asuntooni huonekalut sen lisäksi.

Luonnollisesti vanhempani muuttavat joskus pienempään asuntoon, mutta arvostan kyllä, että ovat pitäneet vanhan huoneeni edelleen asuttavana. Käynkin heillä yökylässä useammin kuin varmaan keskivertolapset, sillä meillä on läheiset välit.

Minun piti myös jättää huonekalut kun muutin pois. Pihi äitini vastusti muuttoani kynsihampain.

En vieläkään kadu muuttoani

Sain jostain patjan, en muista mistä, nukuin lattialla. Ainakin pääsin pois kotoa

miksi pitää tehdä lapsia, jos ne pitää täysi-ikäistyttyään potkia pihalle tyhjin käsin

Esikoinen muutti opiskelupaikkakunnalle, ja mukaansa sai kaiken, mitä kotoaan halusi, eli oman huoneen huonekaluja jne.

Lisäksi ostimme hänelle:

Uuden laadukkaan 120cm sängyn,

yöpöydän,

ruokailuryhmän,

sohvan,

television

Imurin,

jne jne

Mulle ostettiin uudet kalusteet. Vanhat jäi vanhemmille, kun huone pidettiin pidemmän aikaa vielä mulle varattuna (opiskelijana kaikki lomat siellä) eli kalustettuna vanhoilla kalusteilla.

Vierailija kirjoitti:

miksi pitää tehdä lapsia, jos ne pitää täysi-ikäistyttyään potkia pihalle tyhjin käsin

Hyvä kysymys

Ei auta nuorta jolla on tuollaiset vanhemmat

Hankkisin myös nuorelle omaan kotiin oman sängyn ja jättäisin vanhan sängyn vierassängyksi, jotta nuori pääsisi käymään kotona. Hankala toisaalta sanoa mitään ap:n tilanteesta, koska ei tiedä onko kotona jokin 7 lasta ja yksi köyhä huoltaja -tyyppinen tilanne. Jos on oikeasti rahasta kiinni, ei voi ehkä vaan antaa tavaraa mukaan. Jos on yhtään varaa, niin ehdottomasti auttaa nuorta.

Kaiken sai viedä huoneestaan. Ostin pojalle yksiön, jonka hän pakotti myymään ja tuhlasi rahat. Sitten ostin hänelle myös 2 autoa.

Kirjoitus on provo. Ei kukaan voi olla noin tyly. Meillä esikoinen sai mukaansa mitä haluaa. Lisäksi ostin hänelle keittiön pöydän ja tuolit sekä äitini osti hänelle sohvan.

Joutui ostamaan vain haluamansa nojatuolit itse. Silti on alkuun ollut rahat tiukoilla.

Kun lähdin opiskelemaan, vanhempani ostivat minulle valitsemani (perustason) kalusteet ja muut tarpeelliset asiat. Annoin nuoremmalle sisarelleni joitakin vanhoja kalusteitani, jotka hän halusi, ja vanhemmat ostivat vanhaan huoneeseeni varmuuden vuoksi peräti parisängyn, jotta voin tuoda mahdollisen tulevan poikaystävän käymään sitten tulevaisuudessa (edellinen sänky oli vaihdon tarpeessa joka tapauksessa). Myöhemmin, kun olin jo naimisissa, vanhempani halusivat antaa hyödyllisen joululahjan ja maksoivat valitsemamme isomman kalusteen uuteen kotiimme. Olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat auttaneet kykyjensä mukaan lapsiaan pääsemään elämässä eteenpäin myös tältä osin. Ja todella ihmettelen niitä vanhempia, jotka eivät niin tee. Miksi hankkia alunperinkään lapsia jos ideana on potkaista ne pihalle ilman mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on törkeä. Kalusteet ovat lapsen.

Kyllä ne kalusteet kuuluu sille, joka on ne maksanut. Eli vanhemmalle

Kai nyt joko kirjoituspöytä tai sänky kuuluu elereiden maksajalle?

Vierailija kirjoitti:

Vaikka AP onkin provo Porvoosta, silti kerron. Jos mun 19v olisi muuttanut omilleen olisin antanut ottaa ihan mitä olisi halunnut, mitään niin korvaamatonta ei kodissani ole. Kaikki on vain tavaraa, jota saa kaupasta uutta, jos kaikkea edes tarvitsee. Kävi vaan niin, ettei ennättänyt 19 vuottaan täyttää, ei kokeilla siipiään. Hän oli korvaamaton, eikä millään maailman tavaralla ole arvoa sen rinnalla, että häntä ei enää ole. Kun hänestä jouduin luopumaan, minkään tavaran pois antaminen ei tunnu missään.

Aiheeseen vielä sen verran, että kun hän lähti, ja mä katselin hänen huonettaan, tavaroitaan, kaikkea mikä oli hänen, aina valmiiksi pakatusta repusta käsistä kirvonneeseen kitaraan, tajusin miten heikossa langassa ihmisen elämä oikeastaan on. Ymmärsin, miten jotkut yrittää turvata olevaisuutensa tavaralla, ulkoapäin tuodulla, vaikka lopultakaan mitään et mukaasi saa.

Aloittaja on onneksi provo, ja tämä tästä.

Huhhuh, onneksi itsellä oli mukavempia sukulaisia. Mummo antoi 50 euroa sängyn ostoon, kotoa sain pöydän ja pienen nojatuolin jne. Lakanoita, astioita jne olin pyytänyt ylioppilaslahjaksi. 

Ja taas provo osui ja upposi 😂

Ihania vanhempia täällä! Minulla ei ollut koskaan omaa huonetta, nukuin olohuoneen sohvalla 10v, että sain edes vähän omaa rauhaa. Kun muutin kotoa 19v. sain mukaan ehkä repullisen tavaraa, pienen hyllykön, pienen tason, patjan ja matkatelkkarin. Muutoin olen saanut ostaa kaiken itse ja pärjätä taloudellisesti yksin, vaikka miten olisi nälkä tai hätä.

Jos teillä on antaa lapsellenne omaan ensikotiinsa tavaraa ja tukea, niin antakaa. Muutoin olette joko sydämettömiä, pölvästejä, mielisairaita tai kaikkea tuota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro nyt AP edes mitä niillä huonekaluilla teet että et vaikuta täysin provolta?

No en minä nyt huonetta tyhjilleenkään ajatellut jättää. Siitä voisi tulla vaikka vierashuone tai työhuone, en ole tarkempaa käyttötarkoitusta päättänyt. Mutta joka tapauksessa uudet huonekalut ovat kalliita, ei minulla tuosta vaan ole rahaa ostaa uusia huoneen täydeltä. Nuori taas on jo vuosia säästänyt rahaa itsenäistymistä varten, joten mitä hänen sitten pitäisi ostaa ellei huonekaluja uuteen kotiin.

Ap

Sen nuoren tarvitsee alkaa maksamaan vuokra, sähkö, vesi, ruoat jne. Ihan kamalalta vanhemmalta kuulostat. Ei tulisi pieneen mieleenkään itselle, ettei auttaisi kaikin mahdollisin keinoin oman lapsen ensi-asuntoon muuttoa. Enkä itsekään ole mikään suurituloinen. Silti sai ottaa huoneestaan mitä halusi ja jotain käytiin yhdessä ostamassa ihan uutena, tietenkin niin, että äitinä maksoin.

Käsittämätöntä toimintaa omaa lasta kohtaan ap:lla.

Varaudu ahne ap yksinäiseen vanhuuteen.😥

Meiltä opiskelukaupunkiin on 300km. Esikoinen osti halvimman runkopatjan, mitä löysi. Pienempää tavaraa annettiin mukaan ja otti omiaan tietty myös mukaansa.

Vuoden päästä esikoinen kippasi sängyn ja paljon muutakin kuopukselle, joka muutti samaan kaupunkiin. Esikoinen muutti yhteen avovaimonsa kanssa ja tytöillä on yleensä kaikennäköistä tarpeellista eikä välttämättä tykkää pojan omista.

Nyt katselen kuopuksen huonetta ja toivoisin, että pääsisin eroon sänky+pöytä+kaappi-huonekalusta, että pääsisin sisustamaan uusiksi. Mutta kaappi on täynnä hänen tavaroitaan vieläkin. Samaten esikoisen huoneessa on jotakin, mitä en uskalla pois heittää.

Bensarahaa ja matkalippuja on maksettu opiskellessa, että pääsevät käymään. Molemmat nyt töissä ja miniät myös.

Oman kodin ja itsenäisemmän elämän aloittaminen on muutenkin raskasta kaikilla tasoilla ja rahaa tulee menemään muorella opiskelijalla muutenkin. Jos oma vanhempi alkaa pihiksi jopa lapselleen ostamia huonekaluja kohtaan, en ihmettele jos siitä syntyy riita.