19v muuttamassa pois kotoa ja nyt tuli riita siitä, mitä saa ottaa mukaansa
Lapsi haluaisi ottaa sängyn, vaatekaapin, kirjahyllyn, työpöydän ja oikeastaan kaikki oman huoneensa kalusteet. Minä olen kuitenkin kieltänyt tämän. Ovathan ne kuitenkin minun ostamiani. Antaisin toki ottaa mukaan omat vaatteet ja muut välttämättömyystarvikkeet mutta kyllä huonekalut saisi hommata ihan itse. Sitä vartenhan hän on käynyt töissä ja kerännyt rahaa. Miten teillä on tällaisissa tilanteissa toimittu?
Kommentit (228)
Ostettiin kaikki tavarat uuteen kotiin sopivaksi ja lapsuudenkodin tavarat lähtivät pois. Lastulevysänky oli jo aika huono, kirjoituspöytä liian pieni.
Annettiin mukaan suorastaan työnnettiin kaikkea mahdollista huonekalua ja tavaraa. Silti täällä vieläkin liikaa niiden kamaa.
Mietin juuri samaa kuin yksi toinen kirjoittaja, että mitä AP aikoo tehdä noilla lapsen huoneen huonekaluilla lapsen vanhassa huoneessa. Meillä kaksi omilleen muuttanutta. Toinen tyhjäsi huoneensa ja se onkin nyt vierashuone. Toinen taas hankki omannäköisiään huonekaluja kirpparilta yms., joten hänen huoneeseensa ja vähän kuin riesaksi tavaraa enemmän kuin olisi tarvis. Tuota huonetta ei oikein voi käyttää mihinkään, on juurikin tuollainen "turha" huone noilla huonekaluilla varustettuna. Tilanne olisi silloin eri, jos esim. nuorempi sisarus on muuttamassa kotoa poismuuttavan huoneeseen. Silloinkin kyllä varmasti antaisin sängyn ja pöydän poismuuttavalle, jos vain haluaisi ne viedä.
No minä sain 16 vuotiaana mukaan säkkituolin, peiton, tyynyn ja kattilan.
Puoli vuotta nukuin säkkituolissa ennenkuin sain kerättyä rahat omaan kunnon sänkyyn, toisaalta kotonakin olin nukkunut vuosia hetekalla ohuella petarilla.
Ei siihen puutteeseen kuole, mukiksi kelpaa vanha lasipurkki ja ruuan voi syödä vaikka suoraan kattilasta.
Raskasta se kuitenkin oli, ja tässä materialismia arvostavassa maailmassa aika ärsyttävääkin.
Olin aina kuvitellut että aikuisena on nätisti kaapissa lautaset samaa sarjaa ja pyyhkeet uusia ja paksuja eikä reikäisiä ja kulahtaneita.
Pitää olla pitkäjänteinen ja suunnitella hankinnat aina kuukausi kerrallaan.
T: N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on provo.
Meillä esikoinen muutti viimevuonna omilleen yliopiston alettua ja ei vienyt huoneestaan oikeastaan mitään huonekaluja, koska käytiin hänen kanssaan ostamassa kaikki eri liikkeistä. Plus grillaava mikro, kunnon imuri ja muut siivousvälineet jne.
Ja kun tulee kotikotiin käymään niin on sänky, pöytä, vaatekaappi jne huoneessa valmiina.Samat sävelet kakkosen kanssa.
Mistä tiedät? Kyllähän joku tuossa yllä sanoi, että käski lastaan maksamaan hänelle takaisin tälle lapselle ostetuista tavaroista. Kusipäävanhempia riittää.
Juu niitä riittää ja meitä on moneen junaan osan jäädessä asemalle, en itsekään saanut kotoani yhtikäs mitään mukaani enkä mitään tukea myöhemminkään ja maksoin jo 15v kesätyörahoistani vuokraa äidille jne.
Tuumasin provoksi, koska jotenkin haiskahti siltä, varsinkin tuo tekstin loppuosa.
Mutta tosiaan, voi olla tottakin.
Olen siirtänyt rahaa lasten tilille, kun muuttivat pois opiskelemaan. Huonekalut jäivät vanhaan kotiin. Olisivat voineet ottaa mukaansakin, mutta kiva oli laittaa uutta ensimmäiseen omaan asuntoon. Olen yrittänyt olla tarkkana lahjaveron suhteen. Ei kannata tilille laittaa yli 4000 euroa kolmen vuoden aikana. Tuskin tätä tarkasti kukaan seuraa, mutta valtio verottaa muutenkin jo ihan tarpeeksi. Kotona käydessä annan käteisenä käyttörahaa, niin ei verokarhu tunge karvaista tassuaan lasten tukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on törkeä. Kalusteet ovat lapsen.
Kyllä ne kalusteet kuuluu sille, joka on ne maksanut. Eli vanhemmalle
Minulla oli onneksi sen verran reilut vanhemmat että sain lapsilisätkin omalle tilille. Kun muutin ensimmäiseen opiskeluasuntoon toiseen kaupunkiin, niin vanhempani auttoivat minua taloudellisesti eikä minä kyllä ottanut mukaani mitään vanhoja huonekaluja vanhasta huoneestani vaan kävimme jossain huonekaluliikkessä ostamassa uuden sängyn, kirjoituspöydän, tuolin ja kahden istuttavan sohvan. Uuden television ostin omilla rahoillani ja minulla oli entuudestaan stereot, jotka otin mukaan vanhasta huoneestani. Se oli 3 hengen soluhuoneisto, johon hankimme sitten kämppäkaverien kanssa yhteisen keittiön pöydän ja tuolit sen ympärille,.
Vierailija kirjoitti:
Olen siirtänyt rahaa lasten tilille, kun muuttivat pois opiskelemaan. Huonekalut jäivät vanhaan kotiin. Olisivat voineet ottaa mukaansakin, mutta kiva oli laittaa uutta ensimmäiseen omaan asuntoon. Olen yrittänyt olla tarkkana lahjaveron suhteen. Ei kannata tilille laittaa yli 4000 euroa kolmen vuoden aikana. Tuskin tätä tarkasti kukaan seuraa, mutta valtio verottaa muutenkin jo ihan tarpeeksi. Kotona käydessä annan käteisenä käyttörahaa, niin ei verokarhu tunge karvaista tassuaan lasten tukemiseen.
Se on nykyään 4999€/kolme vuotta. Tämä ot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt AP edes mitä niillä huonekaluilla teet että et vaikuta täysin provolta?
No en minä nyt huonetta tyhjilleenkään ajatellut jättää. Siitä voisi tulla vaikka vierashuone tai työhuone, en ole tarkempaa käyttötarkoitusta päättänyt. Mutta joka tapauksessa uudet huonekalut ovat kalliita, ei minulla tuosta vaan ole rahaa ostaa uusia huoneen täydeltä. Nuori taas on jo vuosia säästänyt rahaa itsenäistymistä varten, joten mitä hänen sitten pitäisi ostaa ellei huonekaluja uuteen kotiin.
Ap
Tuolla vain varmistat että ainakaan vierashuoneeksi tuolle ei tule ikinä olemaan tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Mietin juuri samaa kuin yksi toinen kirjoittaja, että mitä AP aikoo tehdä noilla lapsen huoneen huonekaluilla lapsen vanhassa huoneessa. Meillä kaksi omilleen muuttanutta. Toinen tyhjäsi huoneensa ja se onkin nyt vierashuone. Toinen taas hankki omannäköisiään huonekaluja kirpparilta yms., joten hänen huoneeseensa ja vähän kuin riesaksi tavaraa enemmän kuin olisi tarvis. Tuota huonetta ei oikein voi käyttää mihinkään, on juurikin tuollainen "turha" huone noilla huonekaluilla varustettuna. Tilanne olisi silloin eri, jos esim. nuorempi sisarus on muuttamassa kotoa poismuuttavan huoneeseen. Silloinkin kyllä varmasti antaisin sängyn ja pöydän poismuuttavalle, jos vain haluaisi ne viedä.
No miksi sä et tyhjennä sitä turhaa huonetta turhista tavaroista?
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei ole vienyt omasta huoneestaan oikeastaan mitään vaatteita lukuunottamatta.
Opiskelijakämppään on ostettu uudet huonekalut ja kaikki muu tarvittava.
Ap ei ilmeisesti aio edes avustaa uusien kalusteiden hankinnassa. Kaikki pitäisi nuoren itse kustantaa. Vaikka rahaa olisikin kustantaa kalusteet ja muut käyttötarvikkeet, niin millä ap kuvitteli, että lapsensa elää? Ruoan hintakin kun nousee nousemistaan.
Onneksi itsellä ei ollut noin itsekkäitä vanhempia. Avustivat jos oli tarve, toki töitä tein kesät. Mutta vanhemmat halusivatkin että saan keskittyä opiskeluun, siksi vähän sponssasivat toisinaan.
Totta kait lapsi on ottanut oman huoneensa kalusteet, liinavaatteita ja muuta mitä on halunnut.
Ja erityisen tärkeää se on, kun muuttaa lapsuuden kodista, koska se on suuri elämänmuutos ja tutut tavarat luo turvallisuutta ja kodikkuutta ja niihin tavaroihin on syntynyt jo kiintymys ja tarina.
Kummatkin tyttäret ovat saaneet viedä mukanaan huoneensa kalusteet, maton, verhot (mikäli ovat käyneet uuteen ikkunaan) ja haluamiaan astioita ja liinavaatteita. Olen lisäksi ostanut kummallekin pyykkikorin, jonka sisälle olen ostanut kodin pesuaineet, siivousliinat ja -harjat, kumihanskat ym. Vielä säkillinen vessa- ja talouspaperia, perus sidetarpeet ja särkylääkkeet, sekä kylmäpakkauksen. Kahvinkeittimen, pari kattilaa ja paistinpannun. Näillä on hyvin alkuun päästy. Eivät ole missään vaiheessa elämäänsä pyytäneet mitään.
Kiitollisia ja kohteliaita neitokaisia ovat
Kun aikoinaan itse lähdin synnyinkodistani, sain mukaani sänkyni, sekä tietysti Lundian hyllyn, jonka olin omilla rahoillani hankkinut. That's it.
Vaikka AP onkin provo Porvoosta, silti kerron. Jos mun 19v olisi muuttanut omilleen olisin antanut ottaa ihan mitä olisi halunnut, mitään niin korvaamatonta ei kodissani ole. Kaikki on vain tavaraa, jota saa kaupasta uutta, jos kaikkea edes tarvitsee. Kävi vaan niin, ettei ennättänyt 19 vuottaan täyttää, ei kokeilla siipiään. Hän oli korvaamaton, eikä millään maailman tavaralla ole arvoa sen rinnalla, että häntä ei enää ole. Kun hänestä jouduin luopumaan, minkään tavaran pois antaminen ei tunnu missään.
Kysyit miten meidän tilanteessa tehdään. Ensinnäkin jokaiselle lapselle on säästetty jo syntymästä saakka. Nämä rahat on kuitenkin meidän vanhempien mielestä parempi jättää pesämunaksi omaan asuntoon, joten kaikki nuoren tarvitsema on käyty ostamassa yhdessä. Nuori valitsee ja me vanhemmat maksamme. Ikeaa ja muuta sellaista, mitään erityisen arvokasta ei ole ollut nuorten toivelistalla, mutta laadukkaan sängyn puolesta on puhuttu ja muistutettu, että maksamme mielellämme siitä.
Vanhat huonekalut on jääneet vanhaan huoneeseen lapsuuden kotiin. Ensimmäisinä opiskeluvuosina nuoret on viettäneet silti paljon aikaa kotonakin.
Hienosti ovat itsenäisyneet ja kypsyneet ahkeriksi ja säästäväisiksi ihmisiksi, vaikka ei olla luudalla ajettu pakkaseen vaatekassin kanssa...
Poika otti tietokonepöydän ja sängyn siksi aikaa kun osti uuden. Astiat sai valita ja aterimet, olis saanut ottaa mattoja jne, ei halunnut, verhot, ei halunnut, kattiloita, ei halunnut jne.
Jopa minäkin sain sängyn ja pöydän yms. lapsuudenkodista mukaan kun muutin, vaikka muuten varakkailla vanhemmilla ei ollutkaan sitten halua auttaa minua, vaan oli just niinkuin siinä Anssi Kelan laulussa "tervetuloa maailmaan, täällä pärjätä saa omillaan".
Muita sisaruksia kyllä auttoivat mm. tarjoamalla itse omistamansa asunnon halvalla vuokralle, ostamalla sinne uutena kaikki kalusteet, maksamalla muutenkin ruokaa ja elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Poika otti tietokonepöydän ja sängyn siksi aikaa kun osti uuden. Astiat sai valita ja aterimet, olis saanut ottaa mattoja jne, ei halunnut, verhot, ei halunnut, kattiloita, ei halunnut jne.
sänky meni ulos kun uusi sänky tuli sisään. Sanoin vielä mitä tarvitset niin saat rahaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä myin huonekalut lapselle. Sitten ostin niillä rahoilla uusia tilalle
millainen luuseri ottaa rahaa omalta lapseltaan lapselleostetuista tavaroista
Millainen luuseri nylkee köyhiä vanhempiaan ?
ei pitäisi lisääntyä, jos ei ole siihen varaa.
Sä varmaan kans merkkaat ylös kaikki rahaerät, mitä on lapseen mennyt ja pyydät maksamaan takaisin kun muuttaa pois.