Mitä tehdä työntekijän kanssa joka eristäytyy muista kollegoista?

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Ja tässä nimenomaan voi kiittää ja vain ainostaan vaimoni sosiaallista luonnetta. Oon aina ihmetellyt, miten hyvin ja luontevasti hän pystyy tilanteessa, kuin tilanteessa puhumaan itsellensä ystäviä ja luomaan ystäväverkostoa.

Kerran yökerhossa oli uhkaavatilanne, kun yks tuntematon tyyppi tuli haastamaan riitaa meidän pöytäseurueen luokse niin lopulta tilanne päättyi niin, että vaimo oli töissä tämän tyypin kuljetusfirmassa seuraavana päivänä.

On se kumma kun eri tilaisuuksissa toitotetaan sitä, että annetaan jokaisen olla sellainen kun on ja erilaisuus on rikkaus. Työyhteisössä kuitenkaan ekstrovertit eivät aina hyväksy introverttejä. Aivan käsittämätöntä. Introverttiudessa ei ole mitään pahaa, antakaa heidän olla sellaisia kun ovat ja hyväksykää se. Jos kommentoit toisen introverttiutta pahalla, on se kiusaamista, lapsellista ja erittäin asiatonta, sama asia kun alkaisit arvostelemaan kollegaa ihonväristä. Moni viihtyy mieluiten omissa oloissaan eikä tykkää pälättää muiden kanssa. Introvertit viihtyvät monesti muiden introverttien kanssa, heille ekstrovertin seura voi olla raskasta ja ahdistavaa. Eikä pääasia ole se, että hoitaa työnsä hyvin? Töihin tullaan tekemään töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Ja tässä nimenomaan voi kiittää ja vain ainostaan vaimoni sosiaallista luonnetta. Oon aina ihmetellyt, miten hyvin ja luontevasti hän pystyy tilanteessa, kuin tilanteessa puhumaan itsellensä ystäviä ja luomaan ystäväverkostoa.

Kerran yökerhossa oli uhkaavatilanne, kun yks tuntematon tyyppi tuli haastamaan riitaa meidän pöytäseurueen luokse niin lopulta tilanne päättyi niin, että vaimo oli töissä tämän tyypin kuljetusfirmassa seuraavana päivänä.

Miksi vaimo halusi töihin rettelöijän firmaan? Miten ajotunnit eivät pauku, jos tekee vakityön lisäksi töitä muualla? Saako vakityössä täydet tunnit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Ja tässä nimenomaan voi kiittää ja vain ainostaan vaimoni sosiaallista luonnetta. Oon aina ihmetellyt, miten hyvin ja luontevasti hän pystyy tilanteessa, kuin tilanteessa puhumaan itsellensä ystäviä ja luomaan ystäväverkostoa.

Kerran yökerhossa oli uhkaavatilanne, kun yks tuntematon tyyppi tuli haastamaan riitaa meidän pöytäseurueen luokse niin lopulta tilanne päättyi niin, että vaimo oli töissä tämän tyypin kuljetusfirmassa seuraavana päivänä.

Miksi vaimo halusi töihin rettelöijän firmaan? Miten ajotunnit eivät pauku, jos tekee vakityön lisäksi töitä muualla? Saako vakityössä täydet tunnit?

Vuosilomilla ajotunteja tulee puhtaat nolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Ja tässä nimenomaan voi kiittää ja vain ainostaan vaimoni sosiaallista luonnetta. Oon aina ihmetellyt, miten hyvin ja luontevasti hän pystyy tilanteessa, kuin tilanteessa puhumaan itsellensä ystäviä ja luomaan ystäväverkostoa.

Kerran yökerhossa oli uhkaavatilanne, kun yks tuntematon tyyppi tuli haastamaan riitaa meidän pöytäseurueen luokse niin lopulta tilanne päättyi niin, että vaimo oli töissä tämän tyypin kuljetusfirmassa seuraavana päivänä.

Miksi vaimo halusi töihin rettelöijän firmaan? Miten ajotunnit eivät pauku, jos tekee vakityön lisäksi töitä muualla? Saako vakityössä täydet tunnit?

Harvemmin kännissä tulee esimiehen kanssa nähtyä ja toisekseen harvemmin nää kännissä örheltäjät tekee sitä selvinpäin.  Ja kolmannekseen tämä tyyppi tuli mustasukkaisena haastamaan riitaa. Ja neljännekseen aika yllättävän monella rekkakuskilla on ongelmia viinan käytön kanssa.

Vaimo ajaa puolet ajasta ja puolet ajasta toimii ajojärjestelijänä niin kerkee sit tehdä muualla ajoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Vaimosi on ekstrovertti, mutta eivät kaikki ole eikä tarvitse olla. Hiljainen voi yhtälailla edetä urallaan, ei se ole aina kiinni sosiaalisuudesta. Tunnen monta hiljaista, jotka ovat hyvissä asemissa. Sosiaalisuus ei myöskään tee vaimostasi millään tavalla parempaa ihmistä.

Kysymyksen tulisi paremminkin olla, että mitä tehdä muitten kanssa jos yksi työntekijä eristäytyy. Kun ap kirjoittaa, että ensin oli sosiaalinen ja sitten eristäytyy. Kun tähän vielä lisätään, että " muut eivät oikein pidä hänestä". Huomannut että muut eivät pidä hänestä niin ei ihme vaikka eristäytyykin. Itse en haluaisi mitään juttuseuraa ihmisten kanssa, jotka eivät pidä minusta. Pitää sanoa muille, että hänelle pitää olla ystävällinen ja mukava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna olla rauhassa. Työpaikka ei ole sosiaalisten suhteiden luomista varten.

Riippuu alasta ja jos ei halua edistyä.

Esim vaimoni on kuljeusalalla töissä ja juuri sillä sosiaallisella luonteellaan hän on poikinut vakkari työpaikan itselleen plus hänellä on useita eri kontakteja tullut työnkautta minne hän pääsee tekemään keikkaa ihan milloin tahansa jos haluaa. Välillä tekeekin lomien aikana keikkaa useissa eri paikoissa. Pitää vaa huolen, että ajotunnit ei pauku.

Vaimosi on ekstrovertti, mutta eivät kaikki ole eikä tarvitse olla. Hiljainen voi yhtälailla edetä urallaan, ei se ole aina kiinni sosiaalisuudesta. Tunnen monta hiljaista, jotka ovat hyvissä asemissa. Sosiaalisuus ei myöskään tee vaimostasi millään tavalla parempaa ihmistä.

Uskaltaisin kuitenkin väittää, että sosiaallisuudella pääsee huomattavasti helpommin etenemään ja saa mahdollisuuksia. Se on totta, että se ei kuitenkaan tee vaimostani mitenkään parempaa ihmistä, mutta niin en ole väittänytkään. Jotkut maailman fiksuimmat ihmisethän tai oman alansa huippuosaajat ovat joskus epäsosiaalisia mutta niiden oman alan osaaminen on sitä luokkaa, että kuka tahansa ottaisi ne kyllä töihin ja taisteleevatkin siitä, että saavat heidät töihin.

Aina ehdotetaan introverttiä luonnetta syyksi eristäytymiseen. Se voi olla, mutta itseäni introverttinä se hieman ärsyttää. Se kun ei ole mikään tekosyy huonolle käytökselle. On kohteliasta jutustella kahvihuoneessa ja osallistua keskusteluun, jollei sitten halua oudon tyypin mainetta. Ymmärrän että se on introvertille välillä raskasta, mutta pidemmän päälle niihin työkavereihin kannattaa pitää hyvät välit niin on sitten helpompi tehdä töitä heidän kanssaan.

Mielestäni ei ole utelua, jos kyselee vaikka missä asuu tai mistä on kotoisin, se on kohteliasta keskustelua ja kertoo, että toinen on kiinnostunut juttelemaan kanssasi. Ei se välttämättä sille "kyselijällekään" ole helppoa uuden ihmisen kanssa. Jos kokee, että se menee henkilökohtaisten rajojen yli niin voinee sitten vaikka valehdella mutta töykeänä ei kannata olla.

Puhun siis hypoteettisesti, en ap:n tapauksesta. En tiedä miksi ap:n työkaveri eristäytyy. Ehkä hän ei koe kuuluvansa porukkaan ja eristäytyminen on mennyt jo "liian pitkälle" että kelkkaa olisi helppo enää kääntää..

Hän on selkeästi asperger eli tykkää mennä omaan maailmaansa ja olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Hän on selkeästi asperger eli tykkää mennä omaan maailmaansa ja olla yksin.

Tai hän ei pidä teistä muista ja on mieluummin yksin.

Eikä omissa oloissaan viihtyvä tai hiljainen tarkoita automaattisesti aspergeria.

Ite viihdyn työpaikalla mieluummin yksin ja syy on se, etten vaan keksi mitään puhuttavaa kaikkien kanssa. Tiettyjen ihmisten kaa juttu lentää todella hyvin, mutta jos en kohtaa heitä päivän aikana tai ollaan isommassa porukassa, saatan olla työpäivän ihan hiljaa. Oon myös huomannut uralla, että tosi moni tykkää puhua vain itsestään, eikä keskustelu oo silloin vastavuoroista. Varsinkin silloin oon mieluummin hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle voisi käydä noin. Olen kyllä työhaastattelussa edustava, mukava, iloinen ja sanallinen ulosantini on ok. Sitten työporukassa helposti vetäydyn, koska. En vaan saa suunvuoroa keskusteluissa. Vanhat työntekijät juttelevat suuna ja päänä ja ollaan siirrytty kolmanteen aiheeseen, kun itse en ole saanut kommentoitua ensimmäistäkään. Niin. Sitten sitä luovottaa, kun noin käy tarpeeksi usein. Tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Juuri näin. Nimenomaan kun on kyse työasioista. Joskus joku on sanonut, että miksei minulla ole asiaan mitään kommentoitavaa, niin olen sanonut, että olisi, mutta eihän tässä saa suunvuoroa. Sitten tekonauretaan yhdessä ja saan sanottua työhön liittyvän asiani. 

Työyhteisöissä on aina niitä, jotka rakastavat omaa ääntään. Pakko puhua jatkuvasti. Meillä siis puhutaan ihan työasiaa, mutta yleensä siitä tehdään draamaa ja vähemmälläkin analysoimisella pärjäisi.

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun eri tilaisuuksissa toitotetaan sitä, että annetaan jokaisen olla sellainen kun on ja erilaisuus on rikkaus. Työyhteisössä kuitenkaan ekstrovertit eivät aina hyväksy introverttejä. Aivan käsittämätöntä. Introverttiudessa ei ole mitään pahaa, antakaa heidän olla sellaisia kun ovat ja hyväksykää se. Jos kommentoit toisen introverttiutta pahalla, on se kiusaamista, lapsellista ja erittäin asiatonta, sama asia kun alkaisit arvostelemaan kollegaa ihonväristä. Moni viihtyy mieluiten omissa oloissaan eikä tykkää pälättää muiden kanssa. Introvertit viihtyvät monesti muiden introverttien kanssa, heille ekstrovertin seura voi olla raskasta ja ahdistavaa. Eikä pääasia ole se, että hoitaa työnsä hyvin? Töihin tullaan tekemään töitä.

Tämähän on koko ihmiskunnan ongelma maailmanlaajuisesti. "Ole oma itsesi ihan rohkeasti! ...Mutta sillä tavalla, että se sopii minulle."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle voisi käydä noin. Olen kyllä työhaastattelussa edustava, mukava, iloinen ja sanallinen ulosantini on ok. Sitten työporukassa helposti vetäydyn, koska. En vaan saa suunvuoroa keskusteluissa. Vanhat työntekijät juttelevat suuna ja päänä ja ollaan siirrytty kolmanteen aiheeseen, kun itse en ole saanut kommentoitua ensimmäistäkään. Niin. Sitten sitä luovottaa, kun noin käy tarpeeksi usein. Tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Juuri näin. Nimenomaan kun on kyse työasioista. Joskus joku on sanonut, että miksei minulla ole asiaan mitään kommentoitavaa, niin olen sanonut, että olisi, mutta eihän tässä saa suunvuoroa. Sitten tekonauretaan yhdessä ja saan sanottua työhön liittyvän asiani. 

Työyhteisöissä on aina niitä, jotka rakastavat omaa ääntään. Pakko puhua jatkuvasti. Meillä siis puhutaan ihan työasiaa, mutta yleensä siitä tehdään draamaa ja vähemmälläkin analysoimisella pärjäisi.

Meillä oli edellisessä työpaikassa tosi harvoin palavereita, tyyliin kerran kuussa. Sitten, kun se työpalaveri järjestettiin, niin ensin meni 1,5h siihen, kun kaikkien piti päästä suuna päänä räpättämään omia juttujaan ja pitsaakin pitää vielä tilata ja syödä ja SITTEN voidaan aloittaa.

Itse jouduin lähtemään monista näistä pois, koska jos kalenterissa on, että palaveri on klo 17-18, niin en minä voi jäädä palaveriin, joka alkaakin klo 18:30 ja jonka kokonaiskesto on 1h sijaan 3,5h. Minulla on muitakin velvollisuuksia kuin työpaikan pulinarinki.

Nyt on uusi työpaikka, jossa palavereita ja tapaamisia on harvoin ja ne puristetaan läpi mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti. Yksi pulisija meinaa jäädä aina kertoilemaan alkuun kuulumisia, tyyliin "Miten menee?" niin vastaus ei ole "Hyvin, kiitos. Olin kesämökillä viikonlopun, oli kivaa" vaan "Hyvin, kiitos, olin puolison ja lasten Joonan Jeepin ja Jopen kanssa kesämökillä Kurikan kummussa, jossa meillä on ollut mökki äidin suvun puolella jo vuosikymmeniä. Ihanaa oli, just rakennettiin sinne uusi palju ja testattiin sitä ja Jeeppi ja Jope teki hienoja kärrynpyöriä. On se niin ihanaa nähdä noiden lasten leikkimistä, Jopellakin alkaa koulu nyt ensi viikolla ja käytiin ostamassa reppu ja......"

Vierailija kirjoitti:

Jos ei suoriudu tehtävistään, pitää kartoittaa mistä johtuu ja jos ei ole helposti autettavissa, pitää sopimus purkaa. Jos käytös on yleisesti ottaen kohteliasta, mutta ihminen vetäytyy omiin oloihinsa, en käsitä ongelmaa.

Aikuiset ihmiset antavat toistensa olla rauhassa, eivätkä yritä väkisin sosialisoida. Fiksu huomiointi on ok. Mikäli tämä on ylivoimaista, pitäkää ainakin suunne kiinni ja käyttäytykää asiallisesti.

Onnistuu harvoin täällä junttilassa.

Aina on se mahdollisuus että kärsii masennuksesta omassa työpaikassani on ollut muutamia tallaisia tapauksia Kaikki olleet iältäänsä alle 30 vuotiaita eli nuoria osa tullut takaisin töihin pidemmän sairasloman jälkeen joku lopetti. Siis josakin syystä nuo masennuksesta kärsineet ovat olleet iältään alle 30 vuotiaita järjestäänsä 11 vuotta ollut tuolla töissä joten ehtinyt nähdä kainenlaista vuosien aikana. Naisia ollut enemmän mutta oli joukossa nuori mieskin joka kärsi samasta ongelmasta. 

Kaikki iloiset ja sosiaaliset ihmiset eivät vain jaksa olla töissä sosiaalisia, heillä saattaa olla tosi vilkas sosiaalinen elämä vapaa-ajalla, harrastuksia, kavereita, luottamustehtäviä jne. ja työtä tehdään sen työn takia. Ja monia ei todellakaan kiinnosta tippaakaan mitkään virkistyspäivät tms ja moni ei halua tutustua työkavereihin. Se on ihan ok. Tottakai siis perus ystävällinen pitää olla.

Ettei vaan ole syrjitty ja kiusattu muiden toimesta. Ei siihen oikeestaan tarvita kuin yksi ja muut antavat hiljaisen tukensa.

Vierailija kirjoitti:

Onko koeaikaa jäljellä? Katkaisisin työsuhteen. En muutenkaan hirveästi katselisi työntekijää joka ei osallistu firman virkistäytymispäiviin. Ymmärtääkö hän että ne eivät ole vapaaehtoisia, varsinkaan uusille naamoille? Mutta jos on tuollainen aukko ymmärryksessä, niin henkilön sosiaaliset taidot ovat liian vajavaiset yritysmaailmaan.

Tämän kirjoituksen pohjalta vaikuttaa siltä, ettei sinulla ainakaan ole kohtaamistaidot tai empatiakyky ja ihmisymmärrys kunnossa 😂 Onneksi omat työtoverit ei ole tollaisia.