Mitä tehdä työntekijän kanssa joka eristäytyy muista kollegoista?
Tyttö palkattiin koska vaikutti sosiaaliselta ja positiiviselta ihmiseltä, tekninen osaaminen ei hänellä vastavalmistuneena ole ihan täysin hallussa mutta palkattiin luonteen perusteella.
Noh, puoli vuotta myöhemmin hän on eristäytynyt työporukasta täysin. On hiljainen ja jotenkin aran oloinen, ei osallistu virkkaritoimintaan tms. Muut työntekijät eivät myöskään oikein pidä hänestä, ei kuulemma ole ammattimainen ja on muutenkin vähän omituinen.
Mitä tekisitte? Miten on mahdollista että iloisesta ja puheliaasta ihmisestä tulee puolen vuoden aikana hiljainen möllöttäjä josta kukaan ei pidä?
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Miten muut työyhteisön jäsenet ovat kohdelleet häntä? Pidetäänkö "tyttönä", päällepäsmäröidäänkö ja sekaannutaanko työtehtäviin, udellaanko jatkuvasti yksityiselämästä? Jotainhan tuon puolen vuoden aikana on täytynyt tapahtua, koska iloinen ja puhelias ihminen ei noin vain muutu vastakohdakseen ilman syytä. Todennäköisesti hän tuntee olonsa tukalaksi, lytätyksi ja ei-pidetyksi työyhteisössä ja on päättänyt siksi keskittyä vain työntekoon.
Tai sitten työyhteisö odottaa, että koska hän on sosiaalinen, niin hän itse ottaa aktiivisesti selvää kaikista työpaikan riennoista. Kukaan ei pyydä häntä kahville muiden kanssa, kukaan ei kysy syömään lounaalle eikä kukaan kerro mitään työpaikan uutisia hänelle, jos hän ei itse kysy.
Olen ollut muutaman kerran tuollaisessa työporukassa, jossa tosiaan on itsestä kiinni ängetä mukaan yhteisiin menoihin. Se ei ole kivaa, kun siinä miettii, että halutaanko minut tänne joukkoon ollenkaan vai ei.
Olen ollut toisenlaisissakin työpaikoissa kyllä. Sellaisissa, missä tuntee kuuluvansa porukkaan alusta asti.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi uusia kohdella paremmin, silleen että kaikki ottavat mukaan heti alusta asti ja ovat ystävällisiä uutta kohtaan. Nykymeno on ihan päinvastainen, ainakin osalla.
Kaikille työpaikoille opetteluun miten mukava ilmapiiri luodaan ja miten huomioidaan toiste ja ne uudetkin.
Kannatan tätä.
Oletko kuullut, sinä kyselijä siellä, että nykyään työntekijän persoonaan puuttuminen on epäasiallisen käyttäytymisen ilmentämistä työpaikalla. Koskee sekä työntekijää että työnantajaa.
Mikä on sinun persoonasi vika työpaikalla käyttäytymisessä?
Sekaantuminen toisten ihmisten asioihin? Toisten persoonaan menevä arvostelu?
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää tämä palstan hyeenalauma, että heti ollaan hyökkäämässä työnantajan ja työpaikan kimppuun, vieläpä aika olemattomilla tiedoilla. Syy muuttuneeseen käytökseen voi olla ihan muussa kuin työpaikan ilmapiirissä, mutta täällä heti syytellään muita (etenkin sosiaalisia ihmisiä).
Introvertit käyttävät usein tekosyynä omaa introverttiuttaan. Ei kannata hakea asiakaspalveluun (tai muuhun vastaavaan), jos haluaa vaan mököttää yksin puhumatta kenellekään.
Olen itse kokenut oikeaa työpaikkakiusaamista, joten en noin kevyesti lähtisi heittelemään analyysejä ko. työpaikasta. Täällä menee usein puurot ja vellit pahasti sekaisin.
Jaha, ja mikä on se sosiaalisen ihmisen ilmentymä?
Räpätäti joka sönköttää ummet ja lammet, asiaa hyvin vähän mutta paljon asiattomuutta. Sellainen huumorin viljelijä, joka loukkaa toisia joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Käyttäytymisen säännöt kateissa.
Hän on niin sosiaalinen.
Aloitin vasta uudessa työssä. Työ enimmäkseen itsenäisesti tehtävää mutta työkaverit lähellä ja heidän kanssa pitää välillä hoitaa tiettyjä asioita yhdessä. Kaksi ensimmäistä viikkoa tuntuivat mukavilta, kaikki tekivät ahkerasti töitä ja tultiin juttuun vaikka olen hieman hiljainen. Sit tuli eräs pitkäaikainen työntekijä ja ilmapiiri muuttui aivan täysin. Nainen oli ensimmäisestä päivästä lähtien todella kylmä meitä uusia kohtaan. Minun lisäksi aloitti myös toinen. Nyrpeästi sanoo huomenta jos sitäkään. Kulkee tyypistä toiseen ja pitää tarinatuokioitaan. Mitään ei näytä saavansa aikaan ja muidenkin työteho selvästi laskenut. Heille on myös kehkeytynyt oma kuppikunta johon meillä uusilla ei ole asiaa. Muut ei oikeastaan enää juttele meille. Tälläistä ei ollut kun hän oli poissa. Ei hirveästi haittaa kun tykkään työstä ja saa itsenäisesti tehdä mutta aika mielenkiintoista ollut huomata miten yksi ihminen "pyörittää" koko firman työyhteisöä.
Sairas työyhteisö tuntuu olevan. Ihminen latistettu puolessa vuodessa. Kyllä se onnistuu, jos kollegat ovat panostaneet uuden ihmisen täydelliseen nujertamiseen. Sinuna olisin huolissani varsinkin näistä hänen kollegoistaan ja tietysti koko työyhteisön tuottavuudesta, jos esihenkilö itse olet. Uudessa työntekijässä tuskin vika on.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin vasta uudessa työssä. Työ enimmäkseen itsenäisesti tehtävää mutta työkaverit lähellä ja heidän kanssa pitää välillä hoitaa tiettyjä asioita yhdessä. Kaksi ensimmäistä viikkoa tuntuivat mukavilta, kaikki tekivät ahkerasti töitä ja tultiin juttuun vaikka olen hieman hiljainen. Sit tuli eräs pitkäaikainen työntekijä ja ilmapiiri muuttui aivan täysin. Nainen oli ensimmäisestä päivästä lähtien todella kylmä meitä uusia kohtaan. Minun lisäksi aloitti myös toinen. Nyrpeästi sanoo huomenta jos sitäkään. Kulkee tyypistä toiseen ja pitää tarinatuokioitaan. Mitään ei näytä saavansa aikaan ja muidenkin työteho selvästi laskenut. Heille on myös kehkeytynyt oma kuppikunta johon meillä uusilla ei ole asiaa. Muut ei oikeastaan enää juttele meille. Tälläistä ei ollut kun hän oli poissa. Ei hirveästi haittaa kun tykkään työstä ja saa itsenäisesti tehdä mutta aika mielenkiintoista ollut huomata miten yksi ihminen "pyörittää" koko firman työyhteisöä.
Tää nainen tuli siis kesälomilta takaisin töihin.
Haluan pitää työn ja vapaa-ajan erillään, joten periaatteesta en kerro itsestäni mitään henkilökohtaista työkavereille. Virkistyspäiviin osallistun ainostaan siksi että meitä on vain muutama työntekijä työpaikallani. Isommassa työyhteisössä jättäytyisin kyseisistä tapahtumista todennäköisesti pois. Jos tämä on jollekin työnantajalle joskus ongelma niin siinäs sitten on. Työni teen kunnolla ja sen pitäisi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää tämä palstan hyeenalauma, että heti ollaan hyökkäämässä työnantajan ja työpaikan kimppuun, vieläpä aika olemattomilla tiedoilla. Syy muuttuneeseen käytökseen voi olla ihan muussa kuin työpaikan ilmapiirissä, mutta täällä heti syytellään muita (etenkin sosiaalisia ihmisiä).
Introvertit käyttävät usein tekosyynä omaa introverttiuttaan. Ei kannata hakea asiakaspalveluun (tai muuhun vastaavaan), jos haluaa vaan mököttää yksin puhumatta kenellekään.
Olen itse kokenut oikeaa työpaikkakiusaamista, joten en noin kevyesti lähtisi heittelemään analyysejä ko. työpaikasta. Täällä menee usein puurot ja vellit pahasti sekaisin.
Jos eläessäsi olet ollut työpaikassa tai useammassa, tiedät kyllä että yhdeksän kertaa kymmenestä se on työyhteisö, siis iso porukka joka nujertaa yhden ihmisen. Yhden on jo lähtökohtaisesti vaikea vaikuttaa työpaikan tunnelmaan jos kymmenen muuta on eri mieltä. Ja jos pystyy, hän yleensä on kovaääninen, voimakasrahtoinen ja vaikuttaa muihin nimenomaan puhumalla, kaikkea muuta kuin introvertti.
Mulle voisi käydä noin. Olen kyllä työhaastattelussa edustava, mukava, iloinen ja sanallinen ulosantini on ok. Sitten työporukassa helposti vetäydyn, koska. En vaan saa suunvuoroa keskusteluissa. Vanhat työntekijät juttelevat suuna ja päänä ja ollaan siirrytty kolmanteen aiheeseen, kun itse en ole saanut kommentoitua ensimmäistäkään. Niin. Sitten sitä luovottaa, kun noin käy tarpeeksi usein. Tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
Tuo on työpaikkakiusaamista. Koko työyhteisö ottanut tyttöparan hampaisiinsa. Kyllä siinä työteho laskee.
Olen tuollainen. Tykkään työpaikasta ja ihmiset vaikuttaa ihan mukavilta, mutta koska teen eri töitä kuin muut en tietenkään pääse keskusteluihin samalla tavalla mukaan. Lisäksi suurin osa on parikymmentä vuotta minua vanhempia.
Pahin pelkoni olisi että minusta ajateltaisiinkin selän takana kuten tuosta hiljaisesta ihmisestä. Ei kuulosta mukavalta hänelle.
Kukaan ei huomaa sitä, että tytöttely on jo epäasiallista työpaikalla.
Ehkä paras ratkaisu on eristää uusi työntekijä kokonaan työyhteisöstä niin vaikutus muihin työntekijöihin saadaan minimoitua. T: Henkilöstöpäällikkö
Vierailija kirjoitti:
Ehkä paras ratkaisu on eristää uusi työntekijä kokonaan työyhteisöstä niin vaikutus muihin työntekijöihin saadaan minimoitua. T: Henkilöstöpäällikkö
Aivan. Myös työtila olisi syytä siirtää kellariin. Mielellään pannuhuoneeseen. Ovi lukitaan ulkoa aamulla, ja avataan illalla, kun muut työntekijät ovat poistuneet. T: Johtaja
Vierailija kirjoitti:
Ehkä paras ratkaisu on eristää uusi työntekijä kokonaan työyhteisöstä niin vaikutus muihin työntekijöihin saadaan minimoitua. T: Henkilöstöpäällikkö
Eikö hänet ole jo eristetty!?
Onneksi et ole työpaikkani henkilöstöpäällikkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä paras ratkaisu on eristää uusi työntekijä kokonaan työyhteisöstä niin vaikutus muihin työntekijöihin saadaan minimoitua. T: Henkilöstöpäällikkö
Eikö hänet ole jo eristetty!?
Onneksi et ole työpaikkani henkilöstöpäällikkö.
En ole ihan varma, mutta epäilen, että tämä "henkilöstöpäällikkö" tuossa ei ehkä ollut aivan tosissaan. Saatan olla väärässäkin, mutta en ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä paras ratkaisu on eristää uusi työntekijä kokonaan työyhteisöstä niin vaikutus muihin työntekijöihin saadaan minimoitua. T: Henkilöstöpäällikkö
Eikö hänet ole jo eristetty!?
Onneksi et ole työpaikkani henkilöstöpäällikkö.En ole ihan varma, mutta epäilen, että tämä "henkilöstöpäällikkö" tuossa ei ehkä ollut aivan tosissaan. Saatan olla väärässäkin, mutta en ole.
Kyseessä oli huono sarkasmi. OIkeasti tytön ongelmiin pitää puuttua ja kysyä miten häntä voidaan auttaa. Se on esimiehen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä paras ratkaisu on eristää uusi työntekijä kokonaan työyhteisöstä niin vaikutus muihin työntekijöihin saadaan minimoitua. T: Henkilöstöpäällikkö
Eikö hänet ole jo eristetty!?
Onneksi et ole työpaikkani henkilöstöpäällikkö.En ole ihan varma, mutta epäilen, että tämä "henkilöstöpäällikkö" tuossa ei ehkä ollut aivan tosissaan. Saatan olla väärässäkin, mutta en ole.
Kyseessä oli huono sarkasmi. OIkeasti tytön ongelmiin pitää puuttua ja kysyä miten häntä voidaan auttaa. Se on esimiehen asia.
Olet oikeassa. Toisesta virkkeestä alkaen. Toki sarkasminanalysointikykyni on rajoitteinen, mutta niin mä ton ymmärsin. Mutta ongelmiin puuttuminen, tai niiden ratkaisu, ei todellakaan tapahdu täällä. Ja kaikesta saa repiä huumoria. Ihan kaikesta, kunhan ei pyri loukkaamaan.
Lässyn lässyn. "Ei ole vapaaehtoisia, varsinkaan uusille naamoille". :D Ois kiva tietää missä olet töissä. Ihan, että voisi vältellä ko. firmaa. Siis ihan asiakkaana, sekä yhteistyökumppanina. Koska jos sosiaaliset taidot on korotettu noin suureen osaan firmassasi, niin voi olla varma, että muu ammattitaito on sitä luokkaa, että kilpailijat menee kummaltakin puolelta ohi. Ja kovaa.