Lue keskustelun säännöt.
Ai lääkäri ei saisi kysyä sterilisaariota haluavalta "Mitä jos vielä rakastut mieheen, joka haluaa lapsia?"
Kommentit (206)
Kyllä kysyä saa, mutta se on aika irrelevanttia.
Se on yksilölle iso henkilökohtainen päätös hakeutua vasektomiaan/sterilisaatioon, että kyllä asiaa on varmasti punnittu. En usko, että toimenpiteeseen hankkiudutaan hetken mielijohteesta (varsinkin, kun sterilisaatioon on pitkä odotusaika) tai sen takia, että sen hetkinen kumppani ei halua lapsia. Joten voi se yksilön mielestä tuntua aika vähättelevältä alkaa jossittelemaan, että mitä jos tulevaisuudessa joku haluaakin lapsia sun kanssa.
Uskoisin, että lapsia haluamattomat usein päätyvät yksiin henkilöiden kanssa, jotka eivät myöskään halua lisääntyä. Muutenkin hedelmätöntä jossitella erilaisilla skenaarioilla, kun kuitenkin se villakoiran ydin on, että tämä toimenpidettä hakeva henkilö ei itse halua lapsia. Sillä ei ole eikä pidä olla merkitystä, että joku voi ehkä joskus haluta heidän kanssa lapsia tai jos heidän vanhemmat haluavat lapsenlapsia tms. Kyllä päätöksen hankkia tai olla hankkimatta lapsia pitää olla ihmisen oma päätös eikä siihen kuulu vaikuttaa kolmansien osapuolten odotukset.
TLDR: Mielestäni kysymys ei sinänsä ole loukkaava, mutta sillä ei pitäisi olla painoarvoa sen suhteen, että saako henkilö lähetettä toimenpiteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis vieläkö vuonna 2022 joku lisääntyy toisen _mieliksi_? Ei ihme että meillä on niin paljon huonovointisia lapsia!
kyllä minä ainakin tiedän pariskuntia, joista vain jompi kumpi on halunnut lapsia, toinen ei, mutta on suostunut lapsen hankintaan kumppanin mieliksi.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis vieläkö vuonna 2022 joku lisääntyy toisen _mieliksi_? Ei ihme että meillä on niin paljon huonovointisia lapsia!
kyllä minä ainakin tiedän pariskuntia, joista vain jompi kumpi on halunnut lapsia, toinen ei, mutta on suostunut lapsen hankintaan kumppanin mieliksi.
Otan osaa.
Lääkäri myönsi mun olevan oikeutettu kohdunpoistoon. Jouduin varaamaan ulkomailta ajan. Suomessa alettiin vänkäämään.
Uskoisin sterissä olevan sama. Periaatteessa voidaan luvata mutta viime hetkellä sanotaan ettei käykään. Kieltäytyjä pyyhkii tulleilla valituksilla arsettaan.
Portugalissa ja Espanjassa saa sterin. Samoin Bulgariassa suht edullisesti.
Vierailija kirjoitti:
No ei. Todella epäkunnioittavaa, alentuvaa ja nöyryyttävää.
Jos ihmisellä on niin vahvoja tunnelukkoja, että menee tolaltaan kysymyksestä, voi olla epätasapainoinen. Kyse kuitenkin lääketieteellisestä toimenpiteestä ja lääkäri kartoittaa taustoja.
Jos on lesbo tms, tarvitseeko sterilisaation? Voi tarvita mutta ajateltavaa siinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö vaan voitaisi mennä siihen että jokainen saa haluamansa operaation ja lääkitykset ihan vain itse kirjoittamalla lähetteellä suoraan sairaalaan? Tässäkin lääkäri ei saisi kysellä onko henkilö miettinyt hyvin peruuttamatonta päätöstä kaikilta kanteilta, mutta omalla nimellään joutuu päätöksen kuitenkin vahvistamaan ja lähettämään eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mieheltä kyseltiin myös, tuossa 4 v sitten vasektomiaa hakiessa että mitä mieltä kumppani on asiasta.
Kysyjä oli mieslääkäri.
Niin, kumppani. Mikä on ihan asiallinen kysymys, jos se kumppani on. Ei kysytty, että mitäs jos nyt eroat tai kumppani kuolee, ja sitten tulevaisuudessa ehkä rakastut ja sitten se tulevaisuuden ehkä kumppani ehkä haluaa lapsia, niin kai sitten silloin kuitenkin teet just niin kuin se tulevaisuuden ehkä kumppani ehkä haluaa, etkä niin kuin itse haluat.
Kysyttiin tottakai myös tätä. Me olimme jo miehen kanssa nämä asiat puhuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma mieli voi muuttua kun on ihanan kumppanin kanssa. Voi tulla alkukantainen himo tehdä jälkeläisiä juuri hänen kanssaan.
Tunneasioitahan nämä ovat.
Minä olen yksi niistä joille niin kävi.
Olin aiemmin suhteessa miehen kanssa, jolla oli paljon mt-puole juttuja. Hän oli äidilleen edelleen alistuva ja tahdoton ihminen.
Hyviä luonteenpiirteitäkin oli, joten elin suhteessa tottumuksesta pitkään.
Lapsen saaminen hänen kanssaan kuitenkin tuntui vastenmieliseltä ajatukselta ja ajattelin pitkään, että en halua lapsia ollenkaan.
Odotin kolmekymppisiä kuin kuuta nousevaa, että pääsisin steriin, koska ajatus siitä että raskautuisin kyseiselle miehelle oli suorastaan kauhistuttava.
No, erosimme ennen kolmekymppisiäni ja tapasin nykyisen mieheni. Hänen kanssaan alkoi tuntua luonnolliselta, jos vaikka saisinmekin lapsen.
Nyt meillä on lapsi ja kyllä harmittaisi jos olisin mennyt sterilisaatioon.
Toisaalta jos en olisi nykyistä kumppaniani tavannut, tuskin olisin lasta ikinä halunnut . Jos olisin jäänyt edelliseen suhteeseen, olisin sen sterin varmuudella hankkinut.
Mutta tämä on vain minun kokemukseni asiasta , eikä kaikille käy samoin.
Jokaisella aikuisella ihmisellä pitäisi olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään ilman että täytyy pitää aiheesta jokin esitelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo typerä kysymys. Jos rakastun mieheen joka haluaa lapsia, niin en edelleenkään halua lapsia.
Just noin typerästi ajattelee tatskoja ottavat w e e t e e t. Ettei mieli muutu muka ikinä.
Kaikki eivät ole tuuliviirejä. Osanotto jos itse olet sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ok kysyä, että oletko ihan varma, oletko miettinyt asiaa kaikilta kanteilta ja huolellisesti, ettei ala jossain vaiheessa kaduttaa. Mutta ei ole ok kysyä sitä noilla sanoilla, kyllä se on naisen oma päätös eikä mahdollisesti ehkä tulevan miehen haluista kiinni. Noilla sanoilla kysyttynä lääkäri antaa ymmärtää, ettei nainen ole yksinään täysvaltainen päättämään omasta kehostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin lakisääteinen velvollisuus on tiedottaa sterilisaation pysyvyydestä ja varmistaa, että ihminen tietää, mitä on tekemässä. Sen voi tehdä toki monella tapaa, ja aloitus on mielestäni epäkorrekti. Itse olen kysynyt tyyliin: "Tiedostathan, että elämäntilanteesi voi muuttua ja siksi saatat jossain vaiheessa tulla toisiin ajatuksiin?"
Mutta mikä tekee juuri sterilisaatiopäätöksestä sellaisen, että sitä pitää joka portaalla kyseenalaistaa. Teemme yhtä lailla peruuttamattomia päätöksiä arjessa, irtisanoutumisia, asuntokauppoja, avioeroja eikä niissäkään mennyttä saa takaisin, miksi sterilisaatiossa korostetaan peruuttamattomuutta? Korostan siis että ihmisen pitää toki tietää se peruuttamattomuus, mutta miksi on yhteiskunnan velvollisuus korostaa sitä peruuttamattomuutta tässä yhteydessä mutta ei toisaalla?
Siksi asia on eri koska steri on täysin turha toimenpide lääketieteellisesti. Se on turha leikkaus siinä mielessä ettei se paranna mitään sairautta tai helpota sairauden oiretta.
Kun sterin ansiosta sain vihdoin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn, multa loppui kaikki PMS-oireet, migreenit, haluttomuus, jatkuva väsymys ym. Mulle leikkaus ei todellakaan ollut turha, vaan se auttoi moneen lääketieteelliseen ongelmaan välillisesti.
Ei vaan se auttoi seksinharrastamiseesi. Olisit myös voinut käyttää kondomia, eli vaihtoehtona oli muukin kuin pysyvä lääketietetellinen toimenpide. Olisit myös voinut oireittesi parantamiseksi olla harrastamatta seksiä, mutta seksi oli sinulle kaikkea tätä terveyttäsi tärkeämpää.
Ehkä hänen puolisonsa ei halunnut käyttää kondomia (valitettavan yleistä)? Kyllä tuolla kirjoittajalla on oikeus seksielämään ja jopa siitä nauttimiseen ja jos steri siihen auttoi, niin hienoa! Huolehdi sinä vain omasta elämästäsi (jos sinulla sellainen on) äläkä puutu toisten valintoihin.
Juurihan tässä toitotetaan että ei puolisolta tarvitse kysyä ;) Ei mies voi päättää että naisen pitää mennä steriin kun hänelle ei kondomi kelpaa. Ja kyllä, olet tuo sama "kyseinen kirjoittaja" ;)
Olen eri kirjoittaja, arvon idari. Kyseinen kirjoittaja halusi itse mennä steriin ja siihen hänellä on oikeus ja hän kokeekin sen parantaneen elämäänsä hurjasti. Aloituksessa oli kyse hypoteettisesta kumppanista, jonka jonka joskus mahdollisesti tulevaisuudessa haluamista lapsista lääkäri kysyi. Opettele lukemaan tai mene takaisin kouluun.
Kyllä sinä sama olet, nyt jo haukkumassa kun niin harmittaa ;)
Kyse oli kylläkin siitä että aloit väittämään että steri on lääketieteellisesti perusteltu toimenpide jota se ei ole, ei vaikka miten haukkuisit ja jalkaa polkisit minulle ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on erittäin outoa ja vähän huolestuttavaa, että ihminen joka on päättänyt sterilisaation olevan hänelle oikea ratkaisu loukkaantuu noin verisesti, kun lääkäri varmistaa että päätös pitää ja saattaa esittää lisäkysymyksiä. Lääkärin velvollisuuksiin kuuluu kertoa toimenpiteiden teosta, mutta myös seurauksista. Velvollisuuksiin myös kuuluu varmistaa potilaan suostumus ja omat ajatukset tilanteesta, etenkin kun kyseessä on melko peruuttamaton toimenpide joka vaikuttaa ihmisen loppuelämään merkittävästi. Steri ei myöskään ole välttämätön elämää ylläpitävä toimenpide, vaan enemmän vapaaehtoiseen kauneuskirurgiaan verrattavissa. Tietenkään lääkärin ei pitäisi kysyä epäkohteliaasti tai antaa sellaista kuvaa, että kyse on jostain muusta kuin naisen omasta päätöksestä, mutta lääkäreillä ei ole mitään valmista kaikkiin tilanteisiin sopivaa korrektia ja ketään loukkaamatonta kysymyspakettia käytössään. Jokainen valitsee sanansa itse, mutta ajatus siellä taustalla pitäisi olla sama: varmistaa että päätös on harkittu ja hakija on ajatellut asiaa riittävästi. Pitää muistaa, että vaikka juuri sinä itse olet miettinyt sterilisaatiota kaikista näkökulmista ja tullut siihen tulokseen, että tapahtui mitä tahansa niin haluat sen tehtäväksi, ihan jokainen muu hakija ei ole välttämättä pystynyt samaan vaikka sterin haluaakin. Kyllä on niitäkin, jotka saattavat pyörtää päätöksensä jos kysytään jotain, mitä ihminen ei ole tajunnut itse pohtia. Tuo "oletko aivan varma ettet tulevaisuudessa halua edes mahdollisuutta omaan lapseen, mikäli ero nykyisestä suhteesta tulee ja löydät uuden kumppanin" kysymys on ihan perusteltu.
Ja ketään syyllistämättä on varsin tavallista, että ihmisen mieli voi muuttua elämäntilanteen muuttuessa ja etenkin, jos parisuhde vaihtuu. Mitä nuorempana tekee päätöksen, sitä suurempi todennäköisyys on että päätös ei pidä loppuun asti. Se että ehdottomasti kuvittelee olevansa immuuni mielenmuutoksille on tyypillistä "toi ei koskaan voi tapahtua minulle" ajattelua. Ja se että loukkaantuu, kun tämä inhimillinen asia otetaan esille ei minusta kerro siitä, että ihminen on täysin sinut asian kanssa. Kyllä se päätös sisältää myös ymmärryksen, että voi joutua katumaan myöhemmin vaikka se olisikin epätodennäköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin lakisääteinen velvollisuus on tiedottaa sterilisaation pysyvyydestä ja varmistaa, että ihminen tietää, mitä on tekemässä. Sen voi tehdä toki monella tapaa, ja aloitus on mielestäni epäkorrekti. Itse olen kysynyt tyyliin: "Tiedostathan, että elämäntilanteesi voi muuttua ja siksi saatat jossain vaiheessa tulla toisiin ajatuksiin?"
Mutta mikä tekee juuri sterilisaatiopäätöksestä sellaisen, että sitä pitää joka portaalla kyseenalaistaa. Teemme yhtä lailla peruuttamattomia päätöksiä arjessa, irtisanoutumisia, asuntokauppoja, avioeroja eikä niissäkään mennyttä saa takaisin, miksi sterilisaatiossa korostetaan peruuttamattomuutta? Korostan siis että ihmisen pitää toki tietää se peruuttamattomuus, mutta miksi on yhteiskunnan velvollisuus korostaa sitä peruuttamattomuutta tässä yhteydessä mutta ei toisaalla?
Siksi asia on eri koska steri on täysin turha toimenpide lääketieteellisesti. Se on turha leikkaus siinä mielessä ettei se paranna mitään sairautta tai helpota sairauden oiretta.
Kun sterin ansiosta sain vihdoin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn, multa loppui kaikki PMS-oireet, migreenit, haluttomuus, jatkuva väsymys ym. Mulle leikkaus ei todellakaan ollut turha, vaan se auttoi moneen lääketieteelliseen ongelmaan välillisesti.
Ei vaan se auttoi seksinharrastamiseesi. Olisit myös voinut käyttää kondomia, eli vaihtoehtona oli muukin kuin pysyvä lääketietetellinen toimenpide. Olisit myös voinut oireittesi parantamiseksi olla harrastamatta seksiä, mutta seksi oli sinulle kaikkea tätä terveyttäsi tärkeämpää.
Ehkä hänen puolisonsa ei halunnut käyttää kondomia (valitettavan yleistä)? Kyllä tuolla kirjoittajalla on oikeus seksielämään ja jopa siitä nauttimiseen ja jos steri siihen auttoi, niin hienoa! Huolehdi sinä vain omasta elämästäsi (jos sinulla sellainen on) äläkä puutu toisten valintoihin.
Juurihan tässä toitotetaan että ei puolisolta tarvitse kysyä ;) Ei mies voi päättää että naisen pitää mennä steriin kun hänelle ei kondomi kelpaa. Ja kyllä, olet tuo sama "kyseinen kirjoittaja" ;)
Eli sinun mielestäsi, jos puoliso ei halua käyttä kondomia, se on avioeron paikka, vaikka voisi hoitaa sen ehkäisyn varmemmin vielä sterilisaatiolla, josta itse tekee päätöksen? Sulla ei taida olla kovin pitkäaikaisia parisuhteita takana?
Lääketieteellinen peruste ei ole se ettei mies halua käyttää kondomia. Mies voi itse hakea vasektomiaan jos muu ehkäisy ei kelpaa. Itse avioeroaisin tuollaisesta miehestä vällittömästi, en missään nimessä pidä pitkäaikaista suhdetta meriittinä jonka vuoksi kestäisin tuollaista erolla uhkailua ja kiristämistä sterillä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Todella epäkunnioittavaa, alentuvaa ja nöyryyttävää.
Juuri näin. On todella epäkunnioittavaa puuttua ja alkaa vänkäämään jotain täysivaltaisen aikuisen ihmisen asioista. Ei ole lääkärin asia arvella jotain ehkä mahdollisesti tapahtuvaa potilaan tulevaisuudesta. Vaihtakaa vaan lääkäriä hyvin matalalla kynnyksellä.
Äläs nyt, mun miehelle lääkäri määräsi sp-testit. Olemme olleet yhdessä 13 vuotta, joten jos jommalla kummalla olisi tauti ollut, niin ehkä ei olisi 13 vuotta kestänyt itää... Lääkärihän siis ihan suoraan vihjaisi että suhteessamme on ollut pettämistä. Mies vaihtoi lääkäriä.
Minä menin röntgeniin ja minulta kysyttiin että olenko raskaana, sanoin etten ole. Sitten kysyttiin että olisiko mitenkään mahdollista että saattaisin olla raskaana, johon vastasin että ei, miehelleni on tehty vasektomia jo vuosia sitten, johon hoitaja totesin että sehän ei tähän raskaus asiaan liity. Tein valituksen hoitajasta, ksoka hän vihjali että petän miestäni.
Mun kaveri on kätilö ja sanoi, että joskus tulee tilanteita joissa synnyttäjällä todetaan esim klamydia. Se on vaikea paikka jos pariskunta on ollut yhdessä vaikkapa 10 vuotta ja aiemmin sitä ei ole ollut... Sitä siis tapahtuu ja hoitajat siihen törmää, että sukupuolitauteja jotenkin vaan tulee niillekin jotka on pitkässä parisuhteessa. Tosin kyllähän näissä asioissa pitäisi osata olla hienotunteinen, eikä kyseenalaistaa jos toinen sanoo ettei ole mahdollista olla raskaana.
Jos rakastun mieheen, joka haluaa lapsia, me joko adoptoidaan tai mies lentää pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on erittäin outoa ja vähän huolestuttavaa, että ihminen joka on päättänyt sterilisaation olevan hänelle oikea ratkaisu loukkaantuu noin verisesti, kun lääkäri varmistaa että päätös pitää ja saattaa esittää lisäkysymyksiä. Lääkärin velvollisuuksiin kuuluu kertoa toimenpiteiden teosta, mutta myös seurauksista. Velvollisuuksiin myös kuuluu varmistaa potilaan suostumus ja omat ajatukset tilanteesta, etenkin kun kyseessä on melko peruuttamaton toimenpide joka vaikuttaa ihmisen loppuelämään merkittävästi. Steri ei myöskään ole välttämätön elämää ylläpitävä toimenpide, vaan enemmän vapaaehtoiseen kauneuskirurgiaan verrattavissa. Tietenkään lääkärin ei pitäisi kysyä epäkohteliaasti tai antaa sellaista kuvaa, että kyse on jostain muusta kuin naisen omasta päätöksestä, mutta lääkäreillä ei ole mitään valmista kaikkiin tilanteisiin sopivaa korrektia ja ketään loukkaamatonta kysymyspakettia käytössään. Jokainen valitsee sanansa itse, mutta ajatus siellä taustalla pitäisi olla sama: varmistaa että päätös on harkittu ja hakija on ajatellut asiaa riittävästi. Pitää muistaa, että vaikka juuri sinä itse olet miettinyt sterilisaatiota kaikista näkökulmista ja tullut siihen tulokseen, että tapahtui mitä tahansa niin haluat sen tehtäväksi, ihan jokainen muu hakija ei ole välttämättä pystynyt samaan vaikka sterin haluaakin. Kyllä on niitäkin, jotka saattavat pyörtää päätöksensä jos kysytään jotain, mitä ihminen ei ole tajunnut itse pohtia. Tuo "oletko aivan varma ettet tulevaisuudessa halua edes mahdollisuutta omaan lapseen, mikäli ero nykyisestä suhteesta tulee ja löydät uuden kumppanin" kysymys on ihan perusteltu.
Ja ketään syyllistämättä on varsin tavallista, että ihmisen mieli voi muuttua elämäntilanteen muuttuessa ja etenkin, jos parisuhde vaihtuu. Mitä nuorempana tekee päätöksen, sitä suurempi todennäköisyys on että päätös ei pidä loppuun asti. Se että ehdottomasti kuvittelee olevansa immuuni mielenmuutoksille on tyypillistä "toi ei koskaan voi tapahtua minulle" ajattelua. Ja se että loukkaantuu, kun tämä inhimillinen asia otetaan esille ei minusta kerro siitä, että ihminen on täysin sinut asian kanssa. Kyllä se päätös sisältää myös ymmärryksen, että voi joutua katumaan myöhemmin vaikka se olisikin epätodennäköistä.
"Entäs jos tapaat miehen joka haluaa lapsia" on vaan epäkorrekti tapa kysyä oletko aivan varma. Siitähän tässä on kyse. On oikein varmistaa onko ihminen varma, mutta se pitää osata muotoilla asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei miehenä haittaisi ollenkaan, jos naislääkäri pyytäisi arvioimaan asiaa vastakkaisen sukupuolen kantilta. Mikä teitä naisia oikein vaivaa, jos tällaisesta kysymyksestä loukkaantuu? Onko parisuhteessa vain teidän mielipiteellä merkitystä? Jos näin on, niin syytä siihen, että suhteet kestävät vain vähän aikaa kannattaa hakea peilistä. Ei miehiä kiinnosta itsekäs nainen parisuhdemielessä.
Eli jos puolisosi päättäisi että näytät hauskemmalta ilman peukaloita ja varpaita niin menisit amputoimaan ne koska sinulle on tärkeää että puoliso voi päättää kehostasi? Sitten kun se jättää sinut muutaman vuoden päästä koska näytät rumalle amputoidun kehosi kanssa niin sekin ok? Katsos kun sitä voi haluta vaikka mitä toiselle kun itse ei joudu elämään sen kanssa. Siksi jokainen päättää omasta kehostaan.
Ei vaan tämä on juuri päinvastaine n skenaario, eli jos sä päätät että haluat poistattaa sormet ja varpaat ja lääkäri kysyy et mitä mieltä puoliso on tästä. Ja nimenomaan vaan kysyy, ei niillä puolisoilla nykyään enää mitään veto-oikeutta ole. Ja sit se jättää sut koska et kuunnellut järkeä ja siinähän olet varpaattomana sinkkuna mut tärkeintähän on se ettei kukaan koskaan kyseenalaista sun päätöksiä. News flash: jos sä oot oikeasti päättänyt jotain ja ajatellut kaikkia puolia siitä niin pari varmistuskysymystä lääkärissä ei sun mieltä muuta mut ne on silti hyvä kysyä koska ei kaikki aattele kaikkea.
Kylläpä te asetatte itsenne toisten yläpuolelle.
Tosiasiassa teistä jokainen katsoo uloslähtiessä peiliin: "miltä näytän muiden silmissä". Mitä muut minusta ajattelevat, mitä puolisoni tahtoo, miltä näyttää, jos vaihdan työpaikkaa, mitä ihmisetkin ajattelevat...
Vain todellinen erakko tekee täysin itsenäisesti omat päätöksensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma mieli voi muuttua kun on ihanan kumppanin kanssa. Voi tulla alkukantainen himo tehdä jälkeläisiä juuri hänen kanssaan.
Tunneasioitahan nämä ovat.Minä olen yksi niistä joille niin kävi.
Olin aiemmin suhteessa miehen kanssa, jolla oli paljon mt-puole juttuja. Hän oli äidilleen edelleen alistuva ja tahdoton ihminen.
Hyviä luonteenpiirteitäkin oli, joten elin suhteessa tottumuksesta pitkään.
Lapsen saaminen hänen kanssaan kuitenkin tuntui vastenmieliseltä ajatukselta ja ajattelin pitkään, että en halua lapsia ollenkaan.
Odotin kolmekymppisiä kuin kuuta nousevaa, että pääsisin steriin, koska ajatus siitä että raskautuisin kyseiselle miehelle oli suorastaan kauhistuttava.
No, erosimme ennen kolmekymppisiäni ja tapasin nykyisen mieheni. Hänen kanssaan alkoi tuntua luonnolliselta, jos vaikka saisinmekin lapsen.
Nyt meillä on lapsi ja kyllä harmittaisi jos olisin mennyt sterilisaatioon.
Toisaalta jos en olisi nykyistä kumppaniani tavannut, tuskin olisin lasta ikinä halunnut . Jos olisin jäänyt edelliseen suhteeseen, olisin sen sterin varmuudella hankkinut.
Mutta tämä on vain minun kokemukseni asiasta , eikä kaikille käy samoin.
Jokaisella aikuisella ihmisellä pitäisi olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään ilman että täytyy pitää aiheesta jokin esitelmä.
Steri ja vasektomia potilaita kehoitetaan tallettamaan sukusolujaan. Ei operaatioon nakata ketään ilman valistusta.
Eli sinun mielestäsi, jos puoliso ei halua käyttä kondomia, se on avioeron paikka, vaikka voisi hoitaa sen ehkäisyn varmemmin vielä sterilisaatiolla, josta itse tekee päätöksen? Sulla ei taida olla kovin pitkäaikaisia parisuhteita takana?