Ai lääkäri ei saisi kysyä sterilisaariota haluavalta "Mitä jos vielä rakastut mieheen, joka haluaa lapsia?"

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheltä kyseltiin myös, tuossa 4 v sitten vasektomiaa hakiessa että mitä mieltä kumppani on asiasta. 

Kysyjä oli mieslääkäri.

Kai miehesi teki valituksen miesasiamiehelle?

Vierailija kirjoitti:

Jahas, vähän jo epälinkin alkuviestejä katsoessani, mutta meillä on näköjään tässäkin ketjussa yksi intopinkeä VPN:n peukuttaja. Eri meiltä olevaan viestiin välittömästi 7-12 alapeukkua ja omiin viesteihin sama nippu yläpeukkuja heti kirjoittamisen jälkeen. Säälittävää, ettei kestä edes asiallista keskustelua, kun on niin rakastunut omaan vanhoilliseen näkökulmaansa. 

VPN-jankkaaja tuli valittamaan.

Kyllä minulta kysyttiin vielä siinä vaiheessa kun kärrättiin strerilisaatioon, että olenko varma asiasta.

Olin juuri synnyttänyt neljänen lapseni ja 32 vuotias.

Kerroin operoivalle lääkärille, että jos vaan saan kaikki 4 kasvatettua ns normaaleiksi veronmaksajiksi, niin eiköhän siinä riitä tarpeeksi puuhaa seuraavalle 20 vuodelle. Lääkäri naurahti ja totesi, että totta.  Lähdin sairaasta putket katkaistuna, tuore vauva kainalossa.

Missään vaiheessa ei kysytty , joska mieheni haluasi vielä lapsia.

Toki olimme asian keskusteleet, neljä yhteistä lasta. Olimme vielä nuoria mutta minä en halunnut enään raskaaksi tulla.

Nyt 16 vuotta myöhemmin en ole koskaan asiaa katunut.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin lakisääteinen velvollisuus on tiedottaa sterilisaation pysyvyydestä ja varmistaa, että ihminen tietää, mitä on tekemässä. Sen voi tehdä toki monella tapaa, ja aloitus on mielestäni epäkorrekti. Itse olen kysynyt tyyliin: "Tiedostathan, että elämäntilanteesi voi muuttua ja siksi saatat jossain vaiheessa tulla toisiin ajatuksiin?"

Mutta mikä tekee juuri sterilisaatiopäätöksestä sellaisen, että sitä pitää joka portaalla kyseenalaistaa. Teemme yhtä lailla peruuttamattomia päätöksiä arjessa, irtisanoutumisia, asuntokauppoja, avioeroja eikä niissäkään mennyttä saa takaisin, miksi sterilisaatiossa korostetaan peruuttamattomuutta? Korostan siis että ihmisen pitää toki tietää se peruuttamattomuus, mutta miksi on yhteiskunnan velvollisuus korostaa sitä peruuttamattomuutta tässä yhteydessä mutta ei toisaalla?

Siksi asia on eri koska steri on täysin turha toimenpide lääketieteellisesti. Se on turha leikkaus siinä mielessä ettei se paranna mitään sairautta tai helpota sairauden oiretta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut tätä ollenkaan! Onko lääkäri ollut mies ja patriarkaatin edustaja? Mitä helvetin merkitystä yksilön kannalta on, mitä joku _toinen_ haluaa - etenkin tällaisessa hyvin henkilökohtaisessa asiassa! 😳

No parisuhteessa sillä on merkitystä mitä toinen haluaa.

Joo, mutta ei sitä nyt sentään ole tarpeen keksiä hypoteettisia tulevaisuuden parisuhteita, joiden täysin hypoteettisen toisen osapuolen mielipiteiden pitäisi mennä omien mielipiteiden edelle.

Tuntuu siltä, ettet hahmota kysymystä, kuten ihmiset tavallisesti hahmottaa. On ihan yleistä, että ihmisen mielipide jostain asiasta muuttuu, kun elämäntilanne muuttuu isosti. Ei siinä kysytä hypoteettista toisen henkilön mielipidettä, vaan sinun omaa sitoutumista ja vakaumuksen syvyyttä pysyväisratkaisuun. Jos ei kestä muutamaa oletko varma kysymystä, niin ei se vakaumus kovin vakaalla pohjalla ole.

Tämä. Jos ei kysymystä kestä, asia on niin keskeneräinen ja arka että sen kanssa ei pidä edetä.

Ei. Mä olen 40 vuotias. Olen pienestä lapsesta saakka tiennyt, etten halua lapsia. Menin yhteen miehen kanssa joka ei halua lapsia. En ole elämäni aikana sekuntiakaan horjunut päätöksessäni. En yksinkertaisesti sovellu äidiksi, enkä halua olla äiti. Mä sain pitkällisen taistelun jälkeen sterin 37 vuotiaana. Voin sano että kyllä raivostutti kaikenlainen kyseleminen ja omien mielipiteiden ja tunteiden mitätöinti. Mies alkoi miettiä lasta joskus 35 vuotiaana, olimme olleet yhdessä 15 vuotta. Totesin hänellekin, että hänellä on oikeus lasta haluta, mutta mun kanssa sitä ei tule, vaan sitten erotaan.

Tulee heti traumapsykoosi, jos joku kysyy ihan tavallista asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin lakisääteinen velvollisuus on tiedottaa sterilisaation pysyvyydestä ja varmistaa, että ihminen tietää, mitä on tekemässä. Sen voi tehdä toki monella tapaa, ja aloitus on mielestäni epäkorrekti. Itse olen kysynyt tyyliin: "Tiedostathan, että elämäntilanteesi voi muuttua ja siksi saatat jossain vaiheessa tulla toisiin ajatuksiin?"

Mutta mikä tekee juuri sterilisaatiopäätöksestä sellaisen, että sitä pitää joka portaalla kyseenalaistaa. Teemme yhtä lailla peruuttamattomia päätöksiä arjessa, irtisanoutumisia, asuntokauppoja, avioeroja eikä niissäkään mennyttä saa takaisin, miksi sterilisaatiossa korostetaan peruuttamattomuutta? Korostan siis että ihmisen pitää toki tietää se peruuttamattomuus, mutta miksi on yhteiskunnan velvollisuus korostaa sitä peruuttamattomuutta tässä yhteydessä mutta ei toisaalla?

Siksi asia on eri koska steri on täysin turha toimenpide lääketieteellisesti. Se on turha leikkaus siinä mielessä ettei se paranna mitään sairautta tai helpota sairauden oiretta. 

Kun sterin ansiosta sain vihdoin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn, multa loppui kaikki PMS-oireet, migreenit, haluttomuus, jatkuva väsymys ym. Mulle leikkaus ei todellakaan ollut turha, vaan se auttoi moneen lääketieteelliseen ongelmaan välillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi saa lisääntyä ilman että kukaan kyseenalaistaa? Miksi silloin ri kysellä "oletko varma" "saatat muuttaa mielesi"??

Ei sulta kondomiostokislla kysytäkään, tai muuta ehkäisyä käyttäessäsi, tätä kysytään vain sillion kun ollaan suorittamassa leikkausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuo typerä kysymys. Jos rakastun mieheen joka haluaa lapsia, niin en edelleenkään halua lapsia.

Just noin typerästi ajattelee tatskoja ottavat w e e t e e t. Ettei mieli muutu muka ikinä.

Tai 35-vuotias aikuinen nainen jolla lapsiluku on jo täynnä, oma työ tärkeää ja lisääntyminen sikiön terveyden kannaltakin koko ajan riskialttiimpaa.

Ei kaikki ole tuulellakäypiä vaikka sinä olisitkin.

Ap, mitä sillä miehen haluamisella on väliä? Jos nainen hakeutuu steriin, hän on päättänyt, ettei halua (lisää) lapsia ja sillä siisti. Kenelläkään ei ole siihen mitään nokan koputtamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin lakisääteinen velvollisuus on tiedottaa sterilisaation pysyvyydestä ja varmistaa, että ihminen tietää, mitä on tekemässä. Sen voi tehdä toki monella tapaa, ja aloitus on mielestäni epäkorrekti. Itse olen kysynyt tyyliin: "Tiedostathan, että elämäntilanteesi voi muuttua ja siksi saatat jossain vaiheessa tulla toisiin ajatuksiin?"

Mutta mikä tekee juuri sterilisaatiopäätöksestä sellaisen, että sitä pitää joka portaalla kyseenalaistaa. Teemme yhtä lailla peruuttamattomia päätöksiä arjessa, irtisanoutumisia, asuntokauppoja, avioeroja eikä niissäkään mennyttä saa takaisin, miksi sterilisaatiossa korostetaan peruuttamattomuutta? Korostan siis että ihmisen pitää toki tietää se peruuttamattomuus, mutta miksi on yhteiskunnan velvollisuus korostaa sitä peruuttamattomuutta tässä yhteydessä mutta ei toisaalla?

Siksi asia on eri koska steri on täysin turha toimenpide lääketieteellisesti. Se on turha leikkaus siinä mielessä ettei se paranna mitään sairautta tai helpota sairauden oiretta. 

Itseasiassa munajohtimien poisto vähentää naisilla munasarjasyövän riskiä.

Mies voi haluta myös krokotiilin ja minä en samaan taloon jää sen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö raskaana olevilta kysyä:

Mitä jos eroat ja uusi mies ei haluakaan lapsia, pitäiskö sun kuitenkin harkita aborttia?

Jos tällaista ei saa kysyä, niin missä on ero?

Miksi pitäisi? Onko raskaana omasta halustaan oleva nainen siis menossa johonkin toimenpiteeseen jossa hänestä tehdään ikuisesti raskaana oleva vai? Ja kuka tuota siis kysyisi?

Lääkäri voisi kysyä, että mitä sitten teet, jos joku päivä kadutkin sterilisaatiota. Sen lisäksi lääkäri voisi sanoa steriloitavalle, että jos tuntuu, että on edes promillen mahdollisuus katua toimenpidettä, niin suosittelee ennen toimenpidettä käymään yksityisellä lapsettomuusklinikalla pakastamassa omia sukusolujaan. Näin voisi sitten kuitenkin vielä saada oman biologisen lapsen.

Minulle tehtiin sterilisaatio kun täytin 30. Kaksi lasta oli tehtynä.

Ei kyselty mitään sen kummempia, menin omalle gynekologilleni ja kerroin, mitä haluan. Mainitsin että mies on odotushuoneessa, jos häneltä haluaa jotakin kysellä.

Ei halunnut.

Myöskään operaation yhteydessä ei tentattu mistään.

Hetkeäkään en ole katunut.

N57

Eihän se ole lääkärin asia miettiä kenenkään rakastumisia. Kyllä se sterilisaatiota hakeva sitten ratkoo omassa päässään nämä asiat joka tapauksessa, vaikka luultavasti on jo sterilisaatioon mennessään ratkonut. Lääkäri on lääkäri, ei mikään henkinen holhooja, joka maalailee omassa mielessään mahdollisia skenaarioita asiakkaansa elämänkulusta ja sitten vielä suuressa viisaudessaan laukoo niitä ulos päästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei saisi kysyä? Sterilisaatio on melko lopullinen päätös ja varmaan lääkäri haluaa tietää, onko kaikki näkökulmat asiaan käyty läpi.

Ja kyllähän näitä katujia löytyy ja yrittävät sitten saada sterilisaation purettua.

Itse tunnen pari naista, jotka vannoivat ja vakuuttivat, että olemassa olevat lapset riittää, ei enää ikinä kamalaa raskautta ja vauva-aikaa. Kumpikaan ei sentään sterilisaatioita ehtineet tehdä, mutta suunnitelmissa oli. Sitten tuli ero ja uusi mies. Ja kas vain, kyllä se yhteinen lapsi piti kuitenkin saada ja saivatkin.

Kun monella voi tiedostamattaan olla syy, miksi lasta ei enää todellakaan halua, huono ja heikossa kantimissa oleva liitto.

Ja siinä kohtaa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että jos ero tulee ja rakastuu uudestaan, voi se mielikin kummasti muuttua.

Lisääntyjat onkin niitä mielen muuttajia. Voitaisiin päivittää sääntöjä niin, että vela saa sterilisaation heti 20-vuotiaana ilman kysymyksiä, mutta jokainen raskaus siirtää aikarajaa 10 vuotta. Eli jos teet lapsen esim 25-vuotiaana, olisi alaikäraja 35 jne. Loppuisi nämä hormoneilla käyvien tuuliviirien katumiset.

Samalla voisi jokaisesta abortista asentaa kierukan, katkaista narut, ja tehdä sen poistamisesta seuraavan viiden vuoden aikana laitonta.

Mutta mistä sen voi siitä 20-vuotiaasta tietää onko se vela vai ei? Se joka ei 20v halua lapsia voi olla aivan hyvin vanhempi jo 25-vuotiaana, tai viimeistään 35-vuotiaana. Se nyt on vaan normaalia. On niitäkin jotka tietää jo nuorena ettei koskaan tule haluamaan lapsia, mutta varsin iso joukko on niitä jotka sitten kuitenkin lapsia saa jossain kohtaa, vaikka kovasti ensin vannovat muuta. Ja niitä jotka päätyy lapsettomaan elämään, vaikka nuorena ei olisi vielä asiasta selvää mielipidettä. Ihan luonnollisia ja yhtä hyviä elämänkulkuja kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheltä kyseltiin myös, tuossa 4 v sitten vasektomiaa hakiessa että mitä mieltä kumppani on asiasta. 

Kysyjä oli mieslääkäri.

Kai miehesi teki valituksen miesasiamiehelle?

No ei tehnyt :D Sen sijaan lääkäri katsoi tiedoista että miehelläni on vaimo, ja kysyi että pitäisikö vaimolle soittaa ja kysyä tältä mielipidettä. Mies sanoi että älä nyt herranjumala sentään exvaimolle soita. Käytiin sitten yhdessä molemmat potilastoimistossa laittamassa tiedot oikein, ja vaihtamassa lähiomaiset ajatasalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä oma mieli voi muuttua kun on ihanan kumppanin kanssa. Voi tulla alkukantainen himo tehdä jälkeläisiä juuri hänen kanssaan.

Tunneasioitahan nämä ovat.

Joo kaikenlaisia tunteita tulee elämän aikana. Ei niiden perusteella kuitenkaan elämää suunnitella kun ei olla mitään elukoita.

Osa ihmisistä ei lainkaan suunnittele elämäänsä tai mieti valintojensa seurauksia, vaan on pelkästään tunteiden ja alkukantaisten vietävänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin lakisääteinen velvollisuus on tiedottaa sterilisaation pysyvyydestä ja varmistaa, että ihminen tietää, mitä on tekemässä. Sen voi tehdä toki monella tapaa, ja aloitus on mielestäni epäkorrekti. Itse olen kysynyt tyyliin: "Tiedostathan, että elämäntilanteesi voi muuttua ja siksi saatat jossain vaiheessa tulla toisiin ajatuksiin?"

Mutta mikä tekee juuri sterilisaatiopäätöksestä sellaisen, että sitä pitää joka portaalla kyseenalaistaa. Teemme yhtä lailla peruuttamattomia päätöksiä arjessa, irtisanoutumisia, asuntokauppoja, avioeroja eikä niissäkään mennyttä saa takaisin, miksi sterilisaatiossa korostetaan peruuttamattomuutta? Korostan siis että ihmisen pitää toki tietää se peruuttamattomuus, mutta miksi on yhteiskunnan velvollisuus korostaa sitä peruuttamattomuutta tässä yhteydessä mutta ei toisaalla?

Siksi asia on eri koska steri on täysin turha toimenpide lääketieteellisesti. Se on turha leikkaus siinä mielessä ettei se paranna mitään sairautta tai helpota sairauden oiretta. 

Kun sterin ansiosta sain vihdoin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn, multa loppui kaikki PMS-oireet, migreenit, haluttomuus, jatkuva väsymys ym. Mulle leikkaus ei todellakaan ollut turha, vaan se auttoi moneen lääketieteelliseen ongelmaan välillisesti.

Ei vaan se auttoi seksinharrastamiseesi. Olisit myös voinut käyttää kondomia, eli vaihtoehtona oli muukin kuin pysyvä lääketietetellinen toimenpide. Olisit myös voinut oireittesi parantamiseksi olla harrastamatta seksiä, mutta seksi oli sinulle kaikkea tätä terveyttäsi tärkeämpää.