Huoltajat ilmoittavat kouluun, ettei lapsen tarvitse lukea kirjoja, koska näin on kotona sovittu Opettajat avautuvat, millaisilla asioilla vanhemmat piinaavat
Hyvät palstamammat ja -sedät. Antakaamme opettajille työrauha, älkäämme olko tässä jutussa mainittujen vanhempien kaltaisia etuoikeutettuja "Kareneita".
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009001096.html
Niin, mikä se Karen on?
https://en.wikipedia.org/wiki/Karen_(slang)
Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (639)
Lellulellu kirjoitti:
Opettajien tulee muistaa että vanhemmat kasvattaa lapset. Opettajat tottelevat ohjeita miten kutakin lasta kasvatetaan
Oletko sinä tyhmä vai mistä on kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Astmaatikko ja lemmikin omistaja eivät voi istua vierekkäin, autisti ja adha eivät voi istua vierekkäin, eikä adhd ystävänsä eikä aistiyliherkän kanssa eikä aspergerin. Toirette ei voi myöskään istua aistiyliherkän lähellä eikä se adhd. Ahdistuneisuudesta kärsivän täytyy pystyä istua lähelle ovea, jotta voi tarvittaessa poistua. Heitä on 5. Muuten vain puheliaat ystävyksett eivät voi istua lähekkäin. Huonosti näkevän täytyy päästä situmaan eteen jne. Tietenkään näitä syitä ei voi kertoa kenellekään perusteluina. Arvatkaa millainen on tämän ns. normaaliluokan arki.
Ja sitten ihmetellään miksi opetuksen laatu on mitä on. Kun 90% ajasta menee erityislasten kaitsemiseen.
Yksi maamme historian suurimmista virheistä oli luopua tarkkiksista. Lasku tulee olemaan miljardiluokkaa tästä "inklusiivisuudesta".
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on asperger, ja voin kyllä sanoa, että opettajat oli ihan pihalla, miten häneen olisi pitänyt suhtautua. Koulusta huolimatta (ei siis sen ansiosta) nuoreni jaksoi säilyttää positiivisen asenteensa, pääsi ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja opiskelee nyt yliopistossa.
Pitäisikö jokaisella opettajalla olla valmius käsitellä jokaista erityisongelmaista lasta? Helpompaa olisi, jos sellaisille olisi omat koulut tai edes omat opetusryhmät ja erityisongelmiin perehtyneet opettajat.
Voi olla, että olisi helpompaa. Niin ei kuitenkaan ole Suomessa päätetty toimia. Ja siksi mielestäni ihan tavallisella opettajalla pitäisi olla edes yleisimmistä erityisyyksistä joku käsitys. Jos opettaja pahentaa oppilaan tilannetta, ollaan kyllä ongelmissa.
Opettaja ei ole lääkäri. Opettaja opettaa.
Lapsen vanhempana SINÄ olet vastuussa jos pistät lapsesi kouluun jossa hän ei pärjää. On se nyt kumma kun yhteiskunnan tulisi olla vastuussa sun kakarastasi. Jätä sitten ne lapsilisät nostamatta jos kerran et halua lastasi kasvattaa.
Voi tätä sossulandiaa. Vapauksia pitää olla rajattomasti, mutta mitään vastuuta ei saa missään nimessä olla. Kaikki on yhteiskunnan harteilla. Miksi lisäännyit? Teit pahasti hallaa koko maalle.
Luepa uudelleen viestini. Niihin lisäyksenä vielä, jäin kotiin jossain vaiheessa, jotta voisin paremmin tukea lastani. Tein päivittäin tuntitolkulla töitä lapseni kasvatuksen ja kehityksen eteen. Sen hedelmistä sinäkin saat nauttia, vaikka et mitään ymmärräkään.
Onneksi omat lapseni ovat koulunsa käyneet. Oli hyviä ja tasapuolisia opettajia mutta sitten oli myös näitä ulkokultaisia, jotka eivät edes kiusaamista muka ikinä nähneet. Yhtään wilmaviestiä en laittanut ja negattivisakin tuli vasta, kun olivat jo teinejä. Mutta ei kovin usein niitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me vanhemmat tiedetään mikä on lapsille parasta. MINÄ päätän MINUN lapseni asioista, ei kukaan muu, eikä todellakaan opettaja! Opettajilla on työn puolesta velvollisuus kasvattaa minun lastani mutta minä päätän miten se tapahtuu.
Trollailetko vaan vai oletko itsekin joku erityislapsi? Opettajan työ ei ole kasvattaa. Se on sinun työsi.
En todellakaan ole kateellinen opettajille, siellä ne yrittävät opettaa jotain sanaluokkia ja prosenttilaskentaa, lukien samalla vaatimuslistoja asiakkaiden (oppilaiden) vanhemmilta.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on asperger, ja voin kyllä sanoa, että opettajat oli ihan pihalla, miten häneen olisi pitänyt suhtautua. Koulusta huolimatta (ei siis sen ansiosta) nuoreni jaksoi säilyttää positiivisen asenteensa, pääsi ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja opiskelee nyt yliopistossa.
Pitäisikö jokaisella opettajalla olla valmius käsitellä jokaista erityisongelmaista lasta? Helpompaa olisi, jos sellaisille olisi omat koulut tai edes omat opetusryhmät ja erityisongelmiin perehtyneet opettajat.
Voi olla, että olisi helpompaa. Niin ei kuitenkaan ole Suomessa päätetty toimia. Ja siksi mielestäni ihan tavallisella opettajalla pitäisi olla edes yleisimmistä erityisyyksistä joku käsitys. Jos opettaja pahentaa oppilaan tilannetta, ollaan kyllä ongelmissa.
Opettaja ei ole lääkäri. Opettaja opettaa.
Lapsen vanhempana SINÄ olet vastuussa jos pistät lapsesi kouluun jossa hän ei pärjää. On se nyt kumma kun yhteiskunnan tulisi olla vastuussa sun kakarastasi. Jätä sitten ne lapsilisät nostamatta jos kerran et halua lastasi kasvattaa.
Voi tätä sossulandiaa. Vapauksia pitää olla rajattomasti, mutta mitään vastuuta ei saa missään nimessä olla. Kaikki on yhteiskunnan harteilla. Miksi lisäännyit? Teit pahasti hallaa koko maalle.
Luepa uudelleen viestini. Niihin lisäyksenä vielä, jäin kotiin jossain vaiheessa, jotta voisin paremmin tukea lastani. Tein päivittäin tuntitolkulla töitä lapseni kasvatuksen ja kehityksen eteen. Sen hedelmistä sinäkin saat nauttia, vaikka et mitään ymmärräkään.
Trolli tuo on. Sille pitäisi laittaa maski päähän ja viedä koronapiikille.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on asperger, ja voin kyllä sanoa, että opettajat oli ihan pihalla, miten häneen olisi pitänyt suhtautua. Koulusta huolimatta (ei siis sen ansiosta) nuoreni jaksoi säilyttää positiivisen asenteensa, pääsi ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja opiskelee nyt yliopistossa.
Asbergerit on kyllä haastavia, jos alkaa ahdistaa. Ei ole kiva katsoa, jos nuori alkaa takoa omaa päätään pulpettiin tms.
Niinpä. Ja kun koulussa sitä ahdistusta yritetään oikein urakalla lisätä....
Esimerkkinä: Lapselle oli ahdistavaa jo muutenkin olla isossa normi luokassa, ja siksi pyysi, jos saisi istua jossain reunapaikalla, niin vähän helpottaisi - ei siis pyytänyt mitään tiettyä paikkaa, vaan mitä tahansa reunapaikkaa. Opettaja laittoi istumaan aivan keskelle luokkaa, kun täytyy lapsen oppia sietämään epämukavuutta...
Ei vaan ope tajunnut, että se luokassa olo oli jo sitä epämukavuutta, ei olisi enää tarvinnut lisätä.Joskus tuntui kuin olisi oikeasti haluttu katsoa, mihin asti voi venyttää ja kuormittaa ennen kuin katkeaa.
No mites sitten jatkossa? Ei voi mennä töihin kun ei siellä saa välttämättä valita omaa istumapaikkaansa? Jos koulu on noin vaikeeta, niin ihan oikeasti kannattaa laittaa johonkin erikoiskouluun. Ei voi yhdelle vaatia erivapauksia jos kaikki muut 29 oppilasta joutuu tekemään epämukavia asioita. Katsos kun niitä epämukavia asioita on kymmeniä riippuen ihmisestä.
Koulussa treenataan myös ryhmätöitä ja esitelmirn pitoa, jotka ahdistavat kaikkia. Kuitenkin työelämä perustuu niille, joten tärkeää on treenata. Jos sitä keskipaikkaa ei ikinä treenaa, ei siinä koskaan opi istumaankaan. On karhunpalvelus näille erityisille yrittää järjestää maailmaa ja yhteiskuntaa heidän mielensä mukaan.
Sitä keskipaikkaa voi treenata sitten, kun reunapaikka ei enää ahdista niin paljon.
Pitäisi olla omat ryhmä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja sitten omat ryhmät erityisvanhemmille. Saa muut lapset sitten olla normaaliluokissa ihan rauhassa, ilman että siellä on joko se erityistä tukea tarvitseva lapsi, jolla on hankala olla tai sitten se lellitty erityisvanhempien lapsi, joka pelleilee eikä osaa käyttäytyä ja uhkailee opettajaa sillä, että hänen vanhemmat kyllä tulee ja näyttää sulle.
Mitä tälle yhteiskunnalle on oikein tapahtunut? Vai onko peräti musta vaan tullut vanha, kun tuntuu kaikki niin järjettömältä, ennen ei vain ajatellut, mutta nyt on jotenkin silmät auenneet?
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Astmaatikko ja lemmikin omistaja eivät voi istua vierekkäin, autisti ja adha eivät voi istua vierekkäin, eikä adhd ystävänsä eikä aistiyliherkän kanssa eikä aspergerin. Toirette ei voi myöskään istua aistiyliherkän lähellä eikä se adhd. Ahdistuneisuudesta kärsivän täytyy pystyä istua lähelle ovea, jotta voi tarvittaessa poistua. Heitä on 5. Muuten vain puheliaat ystävyksett eivät voi istua lähekkäin. Huonosti näkevän täytyy päästä situmaan eteen jne. Tietenkään näitä syitä ei voi kertoa kenellekään perusteluina. Arvatkaa millainen on tämän ns. normaaliluokan arki.
Ja sitten ihmetellään miksi opetuksen laatu on mitä on. Kun 90% ajasta menee erityislasten kaitsemiseen.
Yksi maamme historian suurimmista virheistä oli luopua tarkkiksista. Lasku tulee olemaan miljardiluokkaa tästä "inklusiivisuudesta".
Lopulta ne hiljaiset, kiltit tytötkin kärsivät, koska heidät on pakko laittaa erityislasten viereen istumaan puskuriksi. Kaikki häviävät tässä koulupelissä.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on asperger, ja voin kyllä sanoa, että opettajat oli ihan pihalla, miten häneen olisi pitänyt suhtautua. Koulusta huolimatta (ei siis sen ansiosta) nuoreni jaksoi säilyttää positiivisen asenteensa, pääsi ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja opiskelee nyt yliopistossa.
Pitäisikö jokaisella opettajalla olla valmius käsitellä jokaista erityisongelmaista lasta? Helpompaa olisi, jos sellaisille olisi omat koulut tai edes omat opetusryhmät ja erityisongelmiin perehtyneet opettajat.
Voi olla, että olisi helpompaa. Niin ei kuitenkaan ole Suomessa päätetty toimia. Ja siksi mielestäni ihan tavallisella opettajalla pitäisi olla edes yleisimmistä erityisyyksistä joku käsitys. Jos opettaja pahentaa oppilaan tilannetta, ollaan kyllä ongelmissa.
Opettaja ei ole lääkäri. Opettaja opettaa.
Lapsen vanhempana SINÄ olet vastuussa jos pistät lapsesi kouluun jossa hän ei pärjää. On se nyt kumma kun yhteiskunnan tulisi olla vastuussa sun kakarastasi. Jätä sitten ne lapsilisät nostamatta jos kerran et halua lastasi kasvattaa.
Voi tätä sossulandiaa. Vapauksia pitää olla rajattomasti, mutta mitään vastuuta ei saa missään nimessä olla. Kaikki on yhteiskunnan harteilla. Miksi lisäännyit? Teit pahasti hallaa koko maalle.
Näitä viestejä kirjoittaa ideologisessa hurmoksessa oleva ihminen, jolla ei ole selvästi - kuten aiemmin mainittu - kontaktipintaa yhdenkään erityislapsen arkeen.
Se, että opettaja ei huomioi Asperger-lapsen tarvetta rauhallisesta istumapaikasta on suunnilleen yhtä järkevää ja reilua kuin jos laitettaisiin yksijalkainen oppilas normaalille liikunnantunnille pelaamaan jalkapalloa kaksijalkaisten kanssa.
KIITOS! Vihdoinkin järkevä kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me vanhemmat tiedetään mikä on lapsille parasta. MINÄ päätän MINUN lapseni asioista, ei kukaan muu, eikä todellakaan opettaja! Opettajilla on työn puolesta velvollisuus kasvattaa minun lastani mutta minä päätän miten se tapahtuu.
Sinun ehdottomasti kannattaa hyödyntää ylivertaisuutesi ottamalla lapsesi kotiopetukseen!
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on asperger, ja voin kyllä sanoa, että opettajat oli ihan pihalla, miten häneen olisi pitänyt suhtautua. Koulusta huolimatta (ei siis sen ansiosta) nuoreni jaksoi säilyttää positiivisen asenteensa, pääsi ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja opiskelee nyt yliopistossa.
Pitäisikö jokaisella opettajalla olla valmius käsitellä jokaista erityisongelmaista lasta? Helpompaa olisi, jos sellaisille olisi omat koulut tai edes omat opetusryhmät ja erityisongelmiin perehtyneet opettajat.
No tämä. Opettaja opettaa. Opettajalla ei ole valmiuksia eikä varsinkaan aikaa tai resursseja olla samaan aikaan opettaja, sosiaalitantta, erikoislääkäri ja psykologi.
Jotain järkeä nyt siihen mitä vaaditaan. Se nyt vaan on vanhempien tehtävä kasvattaa ja opettajan tehtävä opettaa aineita. Siinä kun opettaja "suhtautuu" yhteen aspergeriin, niin jää 29 muuta paitsioon. Järkeä? No ei tippaakaan.
Kun tämän kertomani aspergerin kohdalla olisi riittänyt, että opettaja olisi jättänyt HÄNET rauhaan, niin kaikki olisi ollut hyvin. Hän ei häiriköinyt tunneilla, ei kiusannut muita, hän oli vain vähän erilainen, mikä ei opettajalle sopinut. Oliko liikaa vaadittu?
No mitä siis tarkalleen opettajan olisi tullut tehdä? Ja olitko ikinä yhteydessä opettajaan? Ei se opettaja mikään ajatuksenlukija ole joka tietää sun lapsestasi kaiken. Ja kyllä, se on vähän niin kuin opettajan tehtävä hellästi potkia oppilaita perseelle eikä vaan antaa niiden tehdä omiaan tunneilla.
Mää pistämässä lapseni kouluun ja vaadin että lapseni saa tehdä mitä huvittaa tunnilla. Voi jeesus, eipä ole ihme että lapsesi on aspergeri. Tuntuu olevan koko perhe samaa aspergeria.
Ymmärrätkö tahallasi väärin vai oletko jotenkin erityinen?
Olimme useinkin palavereissa opettajan/Erityisopettajan kanssa. Lapseni ei tehnyt tunnilla mitä sattui, vaan opiskeli, muita häiritsemättä. Hyvin arvosanoin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On käsittämätöntä, että kaikkein tärkeintä asiaa ei tarvitse tehdä. Tyhmät ihmiset haluavat lastensakin olevan tyhmiä.
Mitäs veikkaat, mistäköhän kulttuurista valtaosa näistä lapsista ja vanhemmista tulee?
Ihan suomalaisia ovat. Maahanmuuttajaperhhet luokallamme kunnioittavat opettajan auktoriteettia.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on asperger, ja voin kyllä sanoa, että opettajat oli ihan pihalla, miten häneen olisi pitänyt suhtautua. Koulusta huolimatta (ei siis sen ansiosta) nuoreni jaksoi säilyttää positiivisen asenteensa, pääsi ylioppilaaksi loistavin arvosanoin ja opiskelee nyt yliopistossa.
Pitäisikö jokaisella opettajalla olla valmius käsitellä jokaista erityisongelmaista lasta? Helpompaa olisi, jos sellaisille olisi omat koulut tai edes omat opetusryhmät ja erityisongelmiin perehtyneet opettajat.
No tämä. Opettaja opettaa. Opettajalla ei ole valmiuksia eikä varsinkaan aikaa tai resursseja olla samaan aikaan opettaja, sosiaalitantta, erikoislääkäri ja psykologi.
Jotain järkeä nyt siihen mitä vaaditaan. Se nyt vaan on vanhempien tehtävä kasvattaa ja opettajan tehtävä opettaa aineita. Siinä kun opettaja "suhtautuu" yhteen aspergeriin, niin jää 29 muuta paitsioon. Järkeä? No ei tippaakaan.
Kun tämän kertomani aspergerin kohdalla olisi riittänyt, että opettaja olisi jättänyt HÄNET rauhaan, niin kaikki olisi ollut hyvin. Hän ei häiriköinyt tunneilla, ei kiusannut muita, hän oli vain vähän erilainen, mikä ei opettajalle sopinut. Oliko liikaa vaadittu?
No mitä siis tarkalleen opettajan olisi tullut tehdä? Ja olitko ikinä yhteydessä opettajaan? Ei se opettaja mikään ajatuksenlukija ole joka tietää sun lapsestasi kaiken. Ja kyllä, se on vähän niin kuin opettajan tehtävä hellästi potkia oppilaita perseelle eikä vaan antaa niiden tehdä omiaan tunneilla.
Mää pistämässä lapseni kouluun ja vaadin että lapseni saa tehdä mitä huvittaa tunnilla. Voi jeesus, eipä ole ihme että lapsesi on aspergeri. Tuntuu olevan koko perhe samaa aspergeria.
Ymmärrätkö tahallasi väärin vai oletko jotenkin erityinen?
Olimme useinkin palavereissa opettajan/Erityisopettajan kanssa. Lapseni ei tehnyt tunnilla mitä sattui, vaan opiskeli, muita häiritsemättä. Hyvin arvosanoin
Jos oli kokenut opettaja, niin tiesi, että pirulle kun antaa pikkusormen niin se vie koko käden: Jos ei suostu siihen ensimmäiseenkään vaatimukseen, niin pääsee paljon vähemmällä, kuin että suostuisi siihen ja kohta olisi seuraava vaatimus sitten tulossa, jota vaadittaisiin paljon sinnikkäämmin, kun on jo yhdessä asiassa saatu periksi.
Se itseäni ärsytti erityisesti alakoulussa, kun vanhemmat ei tunnu millään tajuavan, etten voi muistaa huolehtia kaikesta. Opetustyö on äärettömän intensiivistä ja hammaslääkäriinkin muistan vain ja ainoastaan lähettää lapsen, jos olen laittanut puhelimen huutamaan sitä pöydälle. Mutta kun tulee juuri näitä "katsotko, että on hanskat" -tyyppisiä. Tekisi mieli vastata, että en katso. Käske itse kotona tai olkoon ilman. Sitten yritän vastata jotain, että yritän muistaa jne. Vanhemmat ei tajua, mitä se on muistaa asioita siinä 25 oppilaan ryhmässä, kun työ on äärimmäisesti huomion ja aistit kuormittavaa muutenkin.
Onneksi pelastauduin yläkouluun. Siellä ei sentään tarvi kenenkään takkeja kyttäillä. Toisaalta kääntöpuolena on tämä jatkuva vaatiminen tuen yms. päälle. Ei vaan ole resurssia, että jokaista huomioitaisiin niin tai näin. Tämä on massalaitos, jossa ei ole henkilökohtaista palvelua juurikaan saatavilla. Sitten itseäni ärsyttää eniten nämä kädettömät, jotka raivoaa omaa epäonnistumistaan tai lapsensa epäonnistumista. Eivät pysty edes sanomaa kunnolla, mikä on ongelma. Lapsella voi olla haasteita kuten autismin kirjoa ja kaipa ne on lääkärit aina sanoneet, että piirteet laimenee vanhemmiten. Yhtäkkiä säikähtävät yläkouluiässä, että täysi-ikäisyys häämöttää ja lapsi on edelleen outo. Niin, minkäs sille voi. Ei koulu pysty auttamaan sen kummemmin. Jos oppilas pärjää yleisopetuksessa edes kohtuullisesti, niin me emme voi ratkaista sitä, että lapsi muuttuisi normaaliksi.
Kuulosti varmaan turhan negalta. Oikeasti aivan valtaosa vanhemmista on asiallisia ja kohtuullisia. Jotkut jopa suorastaan ihania tuessaan koululle. Sen olen oppinut, etten ole lapseni opettajiin oikeastaan koskaan yhtyedessä. Vain poissaolot ilmoitan ja kerran olen kysynyt eräästä kiusaamistapauksesta. Muuten en kuormita tai pyydä mitään palvelua saati laita kyselyitä perään, että miksi niin tai näin. Hoitakoon he duuninsa ja ei se huonosti kokonaisuudessaan mene.
Vierailija kirjoitti:
Astmaatikko ja lemmikin omistaja eivät voi istua vierekkäin, autisti ja adha eivät voi istua vierekkäin, eikä adhd ystävänsä eikä aistiyliherkän kanssa eikä aspergerin. Toirette ei voi myöskään istua aistiyliherkän lähellä eikä se adhd. Ahdistuneisuudesta kärsivän täytyy pystyä istua lähelle ovea, jotta voi tarvittaessa poistua. Heitä on 5. Muuten vain puheliaat ystävyksett eivät voi istua lähekkäin. Huonosti näkevän täytyy päästä situmaan eteen jne. Tietenkään näitä syitä ei voi kertoa kenellekään perusteluina. Arvatkaa millainen on tämän ns. normaaliluokan arki.
Naurattaa tämä, vaikkei itkukaan ole kovin kaukana. Sillä juuri näin se on. Nepsyjen, hiljaisten, höpöttäjien, haaveilijoiden, pidätyskyvyttömien ja huononäköisten tai -kuuloisten lisäksi on vielä ne ihan tavalliset ja taitavat lapset, joiden kodit ihan ymmärrettävästi toivovat, ettei heitä sijoitettaisi aina niiden häiriköiden viereen tukioppilaiksi rauhoittamaan, neuvomaan ja muistuttamaan kynän esille ottamisesta.
Kyllä siinä saa istumajärjestystä miettiä ihan tosissaan, eikä kaikkien tarpeita palvelevaa järjestystä aina löydykään. Eikä koteihin voi tietenkään tätä palettia avata. Niinpä huoltajat saattavat luulla, että ope ei vain viitsi tehdä mitään, kun juuri heidän toiveensa ei toteutunut täsmällisesti.
Lellulellu kirjoitti:
Opettajien tulee muistaa että vanhemmat kasvattaa lapset. Opettajat tottelevat ohjeita miten kutakin lasta kasvatetaan
Täytyy olla provo tai sitten sinulla on jotain vinksallaan...
Harva huoltaja varmaan kieltää kirjojen lukemisen. Poika luki neljänteen luokkaan asti kirjoja mutta vitosella alkoi Akuankka kausi ja Roope setä kausi, kirjoitti sentään E äikästä, neljä muuta ainetta meni paremmin.
Siis nämä vaatimuksethan alkaa jo päiväkodissa, ei ole yhtään käsitystä joillakin vanhemmilla siitä, että on muitakin lapsia. Ja sitten ei itse noudateta ohjeistusta, mutta hirveästi on vaatimuksia varhaiskasvatuksen työntekijöille: joistakin asioista huomautettu tuhat kertaa samoja vanhempia, mutta koska ovat päättäneet ettei säännöt heitä koske, niin ei vain voi tehdä kuten sanotaan ja sitten ollaan vihaisia jatkuvasti jostakin.
Mikä joitakin ihmisiä vaivaa? Miksi on niin vaikea ottaa muutkin huomioon ja ajatella, ettei niitä ohjeita ehkä siksi ole keksitty että vanhemmilla olisi mahdollisimman vaikeaa?
Välillä tuntuu, että jos vanhemmilla on yhtään isompi lapsi, niin se lapsikin on aivan häpeissään, kun kaikki kaverit kuulee miten vanhemmat tekee jatkuvasti hirveän numeron milloin mistäkin: Myös karjutaan, kiroillaan ja uhkaillaan pienten lasten kuullen.
Ja ei saisi purkaa lapseen, eikä yleensä tietenkään puretakkaan, mutta kyllähän se vähän assosioituu osittain siihen lapseen tuo vanhempien käytös, jos näkee että hankalien vanhempien lapsi on tulossa hoitoon niin ensimmäinen ajatus on "voi ei, taas mennään" ja ihan varmasti vahingossa sen lapsenkin kohtaa sitten eri tavalla kuin muut lapset.
Aivan uskomatonta käytöstä nykyään ja osa vanhemmista ajattelee, ettei heillä ole mitään vastuuta mistään.