Tutkija: lapset eriytyvät sosioekonomisiin ryhmiinsä jo alakoulussa

Vanhemmilla on varmaan ainakin joissain tapauksissa aika iso rooli tässä, ystävyyttä "kelvollisiin" kavereihin (esim. omien kavereiden lapset) tuetaan ja "huonompaan" väkeen taas suhtaudutaan nihkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan olen aina tunnistanut tiukat jakolinjat suosittuihin ja muihin. Tähän liittyi enempi tietynlainen sosiaalinen käytös (kova ääni, "servauskulttuuri", vastakkaisen sukupuolen hyväksyntä), ei niinkään perhetausta. No, se olikin aikaa, jolloin MicMac oli cool ja kellään ei ollut tonnin kännykkää.

Tämä kuvaus osui itseeni enemmän kuin nuo muut. Oletko kenties 80-luvun nuori? Omat kaverini kaikki olivat ns. hiljaisia tyttöjä, vaikka varakkuuseroja perheillä varmasti oli. Sitten oli erikseen suositut (ja osittain kovaääniset), ja siinäkin porukassa oli erilaisista perheistä olevia. Ei ollut sellaista, että ylemmän sosiaaliluokan nuoret olisivat olleet yhdessä tai muita parempikäytöksisiä.

Jaa. Oma lapseni asuu kunnan vuokrakerrostalossa, ja parhaat kaverit ovat omistustaloissa (rivari sekä okt) asuvia. Ettei nyt vaan kuitenkin olisi enemmän merkitystä sillä, millainen lapsi on luonteeltaan? Levottomia riehujia tulee tosin muualtakin kuin vuokrataloista, omani luokalla pahimmat ovat okt-asujia joilla vielä kalliit harrastuksetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla on varmaan ainakin joissain tapauksissa aika iso rooli tässä, ystävyyttä "kelvollisiin" kavereihin (esim. omien kavereiden lapset) tuetaan ja "huonompaan" väkeen taas suhtaudutaan nihkeästi.

Tietenkin. Niitä kaveritreffejä järkätään ihan tietoisesti ja harrastuksia katsotaan sillä missä ne toivotut kaveritkin olisivat.

Tämä alla näkyvä kohta oleellinen ja totta. Meillä lapset harrastaneet tavoitteellisesti ja kun se vie 5-6 kertaa viikossa useita tunteja kerrallaan ja kisat/pelit/leirit yms päälle, niin se on vaikuttanut kaveripiiriinkin.

Tavoitteellisimmat ja paljon raahaa vaativat harrastukset kuuluivat kaikkein parhaiten toimeentulevien perheiden lasten arkeen ja suurin osa heidän vapaa-ajastaan kului harrastusten parissa.

Sen sijaan hyvin matalista sosioekonomisista taustoista tulevat oppilaat viettivät vapaa-aikaansa tavalla, joka eivät vaatinut rahaa. He viettivät aikaa kotona tai naapurustossa kerrostaloyhtiöiden, koulujen tai päiväkotien pihoilla, nuorisotalolla tai kauppakeskuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen huomaa ihan koulujen kevätjuhlissakin, miten eri maailmoihin lapset kasvaa.

Toisessa koulussa on sievästi puetut lapset laulamassa perinteisiä kevätjuhlalauluja, kun parin kilometrin päässä toisessa koulussa lauletaan aikuisten lauluja (eli dramaattiset sanat) ja esitetään näytelmää jossa käydään Mäkkärissä.

Ja siinä toisessa koulussa vanhemmatkin kunnioittavat kevätJUHLAA, laittamalla ainakin kauluspaidan ja suorat housut jalkaan, kun taas siinä toisessa koulussa möhömahaiset isät tulevat liian pienessä mainospaidassa ja istuvat lippis päässä purkkaa jauhaen koko juhlan. Jos kodin malli ja ajatusmaailma ovat sellaiset että juhliin voi mennä likaisissa ja resuisissa verkkareissa, niin eriytyminen on itsestäänselvyys. Halvallakin saa siistit juhlavaatteet tai jouluvaatteetkin jos vanhemmat vain viitsivät.

Heh. Kevätjuhlissa (alakoulu kehyskunnassa) laulettiin kyllä suvivirsi ja lähes kaikki olivat juhlavaatteissa, mutta näytelmissä oli wt-elementtejä ja ainakin yhden aikuisten laulunkin muistan. Tyttäreni luokalta puuttui kaksi oppilasta, koska olivat joko harrastuskisassa tai jo lomalla. :D Eli mitä laatua tässä nyt sitten ollaan..? Koulu sijaitsee suht hintavalla pientaloalueella.

Vierailija kirjoitti:

Pienillä paikkakunnilla kaveripiiri voi olla sekalaisempi. Helsingissä kyllä eriydytään varsin tehokkaasti varsin aikaisin.

Mä luulen kans, että asia on näin. Pienemmällä paikkakunnalla on vain muutamia alakouluja ja kenties vain yksi yläkoulu. Siinä ei samalla tavalla eriydytä eri sosioekonomisiin piireihin.

Samaa on kyllä havaittavissa myös aikuisten osalta. Isossa kaupungissa on tosi helppo kuplautua. Maalla ja pienissä kaupungeissa se on paljon hankalampaa, kun niitä "omia" on paljon vähemmän ja väkisinkin altistuu erilaisille ihmisille. Pienemmissä paikkakunnissa on toki sitten omat ongelmansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan olen aina tunnistanut tiukat jakolinjat suosittuihin ja muihin. Tähän liittyi enempi tietynlainen sosiaalinen käytös (kova ääni, "servauskulttuuri", vastakkaisen sukupuolen hyväksyntä), ei niinkään perhetausta. No, se olikin aikaa, jolloin MicMac oli cool ja kellään ei ollut tonnin kännykkää.

Tämä kuvaus osui itseeni enemmän kuin nuo muut. Oletko kenties 80-luvun nuori? Omat kaverini kaikki olivat ns. hiljaisia tyttöjä, vaikka varakkuuseroja perheillä varmasti oli. Sitten oli erikseen suositut (ja osittain kovaääniset), ja siinäkin porukassa oli erilaisista perheistä olevia. Ei ollut sellaista, että ylemmän sosiaaliluokan nuoret olisivat olleet yhdessä tai muita parempikäytöksisiä.

Oli 80 -luvullakin erikseen se porukka, joka kävi Lapissa laskettelemassa ja me muut, jotka ei koskaan siellä käyty.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on kyse älykkyyseroista. Jos toisen älykkyys eroaa omasta yli 15 pisteellä, muuttuu kommunikaatio haastelliseksi. Saman älykkyyden omaavat ihmiset nyt sattuvat viihtymään keskenään. Ja vanhempien älykkyys heijastuu suoraan lapsiin. On tutkittua tietoa että korkea koulutus ja muut ylempien sosiaaliluokkien piirteet ovat suoraan yhteydessä älykkyyteen. Ja tietenkin osa alempien sosiaaliluokkien lapsista voi pärjätä elämässä ja olla älykkäitä mutta tämä on melko harvinaista

Melko harvinaista? Tämä ei ole totta. Älykkyysosamäärä menee aina kohti normaalia, älykkäiden lapset ovat heitä tyhmempiä ja toisinpäin. Esim. Einstein sai useita lapsia vaan esimerkkinä, mutta siis tämä tutkittu yleisesti. Köyhissä perheissä on yhtä paljon älykkäitä kuin rikkaissa, se mikä puuttuu on motivaatio ja vanhempien esimerkki hakea yliopistoon. Eniten tähän vaikuttaa äidin koulutustaso.

Myös opettajien asenteet vaikuttavat. On tehty testi jossa opettajille kerrottiin lasten älykkyysosamäärä (mikä oli keksitty) se aiheutti sen, että ne lapset joita opettajat luulivat älykkäiksi saivat parhaita numeroita. Tämä johtui siitä, että jos lapsi ei pärjännyt opettaja koki että lapsi pystyy parempaan ja antoi tälle tukea ja ns. tyhmien lasten oletettiinkin olevan huonoja.

Yksi merkittävä tekijä lasten menestymisessä liittyy siihen mihin vuodenaikaan lapsi on syntynyt. Yllätys yllätys lapsia jotka ovat syntyneet tammi- maaliskuussa pidetään älykkäinä ja lapsija jotka ovat syntyneet loka- joulukuussa usein tyhminä. Koska älykkäät lapset ovat syntyneet jopa vuoden ennen ns. tyhmiä lapsia. Sillä merkittävä vaikutus kongnitivisiin kykyihin ja mm. Koordinaatioon, keskittymiskykyyn. Ja kun olet ekat luokat aina paras tai huonoin siitä syntyy itseään toteuttava ennustus... Alkuvuonna syntyneille annetaan enemmän haasteita ja loppuvuonna syntyneet ovat tottuneet olemaan huonoja eivätkä voi saada alkuvuonna syntyneitä kiinni kun heille on annettu vuosia niin paljon lisäpanostuksia. Tätä on tutkittu myös urheilussa ja suurin osa menestyneistä urheilijoita on syntynyt alkuvuodesta samoista syistä.

Lisää tästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienillä paikkakunnilla kaveripiiri voi olla sekalaisempi. Helsingissä kyllä eriydytään varsin tehokkaasti varsin aikaisin.

Mä luulen kans, että asia on näin. Pienemmällä paikkakunnalla on vain muutamia alakouluja ja kenties vain yksi yläkoulu. Siinä ei samalla tavalla eriydytä eri sosioekonomisiin piireihin.

Samaa on kyllä havaittavissa myös aikuisten osalta. Isossa kaupungissa on tosi helppo kuplautua. Maalla ja pienissä kaupungeissa se on paljon hankalampaa, kun niitä "omia" on paljon vähemmän ja väkisinkin altistuu erilaisille ihmisille. Pienemmissä paikkakunnissa on toki sitten omat ongelmansa.

Eihän maalla edes ole juuri lainkaan keskiluokkaa tai etenkään ylempää keskiluokkaa. Siellä ollaan aika perujutuissa kaikki, on maajussia ja joku kirvesmies ja kylän koulun keittäjä. Ei löydy virkamiehiä, oppineita, liike-elämän johtotehtävissä olevia jne. Sama pikkukaupungeissa. Kunnan eliittiä on jonkun pikkapajan tj sekään ei ole koulutettu ja peruskoulun opettajat.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on kyse älykkyyseroista. Jos toisen älykkyys eroaa omasta yli 15 pisteellä, muuttuu kommunikaatio haastelliseksi. Saman älykkyyden omaavat ihmiset nyt sattuvat viihtymään keskenään. Ja vanhempien älykkyys heijastuu suoraan lapsiin. On tutkittua tietoa että korkea koulutus ja muut ylempien sosiaaliluokkien piirteet ovat suoraan yhteydessä älykkyyteen. Ja tietenkin osa alempien sosiaaliluokkien lapsista voi pärjätä elämässä ja olla älykkäitä mutta tämä on melko harvinaista

Valetta. Ensinnäkin sosiaalinen luokka ja älykkyys ovat eri asia.

On tutkittu mm. Harvardin yliopiston opiskelijoiden sosiaalista luokkaa ja se on muuttunut merkittävästi köyhemmäksi, kun opiskelijoiden älykkyys otettiin tärkeäksi kriteeriksi sisäänpääsyyn. Enää ei tuo yliopisto ole täynnä korkeaa sosiaaliluokkaa vaan älykkäitä, mikä on eri asia. Eli korkea sosiaalinen luokka ja älykkyys eivät korreloi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienillä paikkakunnilla kaveripiiri voi olla sekalaisempi. Helsingissä kyllä eriydytään varsin tehokkaasti varsin aikaisin.

Mä luulen kans, että asia on näin. Pienemmällä paikkakunnalla on vain muutamia alakouluja ja kenties vain yksi yläkoulu. Siinä ei samalla tavalla eriydytä eri sosioekonomisiin piireihin.

Samaa on kyllä havaittavissa myös aikuisten osalta. Isossa kaupungissa on tosi helppo kuplautua. Maalla ja pienissä kaupungeissa se on paljon hankalampaa, kun niitä "omia" on paljon vähemmän ja väkisinkin altistuu erilaisille ihmisille. Pienemmissä paikkakunnissa on toki sitten omat ongelmansa.

Eihän maalla edes ole juuri lainkaan keskiluokkaa tai etenkään ylempää keskiluokkaa. Siellä ollaan aika perujutuissa kaikki, on maajussia ja joku kirvesmies ja kylän koulun keittäjä. Ei löydy virkamiehiä, oppineita, liike-elämän johtotehtävissä olevia jne. Sama pikkukaupungeissa. Kunnan eliittiä on jonkun pikkapajan tj sekään ei ole koulutettu ja peruskoulun opettajat.

Heh, kuplautunut kaupunkilainen tuli ilmoittautumaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan olen aina tunnistanut tiukat jakolinjat suosittuihin ja muihin. Tähän liittyi enempi tietynlainen sosiaalinen käytös (kova ääni, "servauskulttuuri", vastakkaisen sukupuolen hyväksyntä), ei niinkään perhetausta. No, se olikin aikaa, jolloin MicMac oli cool ja kellään ei ollut tonnin kännykkää.

Tämä kuvaus osui itseeni enemmän kuin nuo muut. Oletko kenties 80-luvun nuori? Omat kaverini kaikki olivat ns. hiljaisia tyttöjä, vaikka varakkuuseroja perheillä varmasti oli. Sitten oli erikseen suositut (ja osittain kovaääniset), ja siinäkin porukassa oli erilaisista perheistä olevia. Ei ollut sellaista, että ylemmän sosiaaliluokan nuoret olisivat olleet yhdessä tai muita parempikäytöksisiä.

Minä myös tunnistan tämän omasta nuoruudestani pikkupaikkakunnalta 90-luvulta.

T: Eri

Nainen kysyy mieheltä tinderissä missä olet töissä. Isin firmassa, vastaa mies. Olen isin kanssa kaikki päivät.

Vierailija kirjoitti:

Nainen kysyy mieheltä tinderissä missä olet töissä. Isin firmassa, vastaa mies. Olen isin kanssa kaikki päivät.

Isi, asiakas kysyy 😂😂😂😂😂😂😂

On se hyvin kummallista, kun lapsen pitää anta itse päättää ja kasvaa omatoimiseksi ja annetaan tehdä valintoja, mutta yks kaks näitä valintoja ei saisikaan tehdä koulussa.

Mitä jos joku tulisi sinulle sanomaan, että et sinä kyllä Susanna kanssa lähde kahville, kun sinun täytyy tänään löhteä Kontulan Penan knssa baariin

Isi, asiakas kysyy...

Vierailija kirjoitti:

On se hyvin kummallista, kun lapsen pitää anta itse päättää ja kasvaa omatoimiseksi ja annetaan tehdä valintoja, mutta yks kaks näitä valintoja ei saisikaan tehdä koulussa.

Mitä jos joku tulisi sinulle sanomaan, että et sinä kyllä Susanna kanssa lähde kahville, kun sinun täytyy tänään löhteä Kontulan Penan knssa baariin

Joo itsekkin mietin kanssasi tasokkaasti voisiko pyllynkarvioista kasvattaa hännän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan olen aina tunnistanut tiukat jakolinjat suosittuihin ja muihin. Tähän liittyi enempi tietynlainen sosiaalinen käytös (kova ääni, "servauskulttuuri", vastakkaisen sukupuolen hyväksyntä), ei niinkään perhetausta. No, se olikin aikaa, jolloin MicMac oli cool ja kellään ei ollut tonnin kännykkää.

Tämä kuvaus osui itseeni enemmän kuin nuo muut. Oletko kenties 80-luvun nuori? Omat kaverini kaikki olivat ns. hiljaisia tyttöjä, vaikka varakkuuseroja perheillä varmasti oli. Sitten oli erikseen suositut (ja osittain kovaääniset), ja siinäkin porukassa oli erilaisista perheistä olevia. Ei ollut sellaista, että ylemmän sosiaaliluokan nuoret olisivat olleet yhdessä tai muita parempikäytöksisiä.

Oli 80 -luvullakin erikseen se porukka, joka kävi Lapissa laskettelemassa ja me muut, jotka ei koskaan siellä käyty.

Olikohan kellään meistä MicMaceja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienillä paikkakunnilla kaveripiiri voi olla sekalaisempi. Helsingissä kyllä eriydytään varsin tehokkaasti varsin aikaisin.

Mä luulen kans, että asia on näin. Pienemmällä paikkakunnalla on vain muutamia alakouluja ja kenties vain yksi yläkoulu. Siinä ei samalla tavalla eriydytä eri sosioekonomisiin piireihin.

Samaa on kyllä havaittavissa myös aikuisten osalta. Isossa kaupungissa on tosi helppo kuplautua. Maalla ja pienissä kaupungeissa se on paljon hankalampaa, kun niitä "omia" on paljon vähemmän ja väkisinkin altistuu erilaisille ihmisille. Pienemmissä paikkakunnissa on toki sitten omat ongelmansa.

Minut äitiys syöksi kuplan ulkopuolelle. Vietin aikaani helsinkiläisissä leikkipuistoissa 25-vuotiaana. Kaikki samanikäiset mammakaverit olivat eri sosiaaliluokasta. Ei niistä ollut kukaan käynyt edes AMK:ta ja minä olin vastalmistunut maisteri.

Kukaan ei jäänyt kaveriksi siksi. Ei meillä ollut muuta yhteistä kuin samanikäiset lapset.