Tutkija: lapset eriytyvät sosioekonomisiin ryhmiinsä jo alakoulussa

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Käyhän ne. Oletko tietoinen, että esim. Helsingissä on tietoisesti esim. kaupungin vuokrataloja ympäri kaupunkia, myös siellä missä omistusasunnot ovat kalliita. Lähikoulu se on kaikilla. Toki on varmaan alueita, joissa ei muuta olekaan kuin köyhiä, mutta muuten on varmasti kaikensortin lapsia. Omani on hyvin keskiluokkaisella alueella koulussa ja kyllä siellä kaiken sortin kulkijaa on.

Meidän koulussa yläasteella näkyi selvästi tämä ilmiö. Osa tuli lähikouluun ilman pyrkimistä ja osa tuli kielilinjalle pääsykokeen kautta. Kielilinjalle tulijat olivat lähinnä keskiluokkaisista perheistä, lähikoululaiset olivat osa alempaa keskiluokkaa mutta suurin osa vähävaraisista perheistä. Jakolinjat olivat aika selvät. Luokat myös kilpailivat keskenään kokeiden keskiarvoilla - jostain syystä osa opettajista ilmoitti nämä yleiseen tietoon, ainakin biologian ja matikan opettaja. Kieliluokan ja lähikoululuokan välillä oli keskiarvoissa n. 1,5 numeron ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Ei niitä mitään sotketa, vaan menee alueittain. Älä viitsi levittää väärää tietoa.

Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa yläasteella näkyi selvästi tämä ilmiö. Osa tuli lähikouluun ilman pyrkimistä ja osa tuli kielilinjalle pääsykokeen kautta. Kielilinjalle tulijat olivat lähinnä keskiluokkaisista perheistä, lähikoululaiset olivat osa alempaa keskiluokkaa mutta suurin osa vähävaraisista perheistä. Jakolinjat olivat aika selvät. Luokat myös kilpailivat keskenään kokeiden keskiarvoilla - jostain syystä osa opettajista ilmoitti nämä yleiseen tietoon, ainakin biologian ja matikan opettaja. Kieliluokan ja lähikoululuokan välillä oli keskiarvoissa n. 1,5 numeron ero.

Jokainen keskiluokkainen perhe pyrkii saamaan lapsen jollekin erityisluokalle, musiikkiluokat, kielilinjat jne. Se rajaa kivasti sitä ongelmasakkia, joiden vanhemmat eivät piittaa lastensa koulunkäynnistä edes näitä valitakseen. On parempi oppimisrauha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Siis "pihalla maleksiminen" on alaluokan merkki? Ei ihme, ettei lapset liiku riittävästi. Juuri katsoin nurtsia leikatessani, miten kahden opettajaperheen ja yhden juristiperheen lapset tästä naapurustosta juoksivat meidän lähimetsän laidassa ja kotiensa pihoilla. Etsivät ilmeisesti tarpeita majan rakentamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Ei niitä mitään sotketa, vaan menee alueittain. Älä viitsi levittää väärää tietoa.

Sivusta

Helsingissä nimenomaan sotketaan. Muodostetaan mm hallinnollisia jättikouluja jolloin siihen hallinnolliseen jättikouluun kuuluu useampi entinen itsenäinen koulu. Näin saadaan sekoiteltua vierekkäisten alueiden oppilaat ja tasailtua joka luokkaan kaikenlaisia.

Samaten oppilaaksiottoalueiden rajathan eivät suinkaan mene niin, että yksi kokonainen kaupunginosa olisi aina yhden koulun oppilaaksiottoalue vaan reunoilta niistetään kuka minnekin.

Ja esimerkiksi Meilahdessahan on yläkoulu, jonne tulee myös Pikku-Huopalahden oppilaat. Eli oikein tyypillienn helsinkiläinen koulu: kallis omistusasuntoalue yhdistettynä vuokraslummiin.

Samanlaisia kuvioita on muuallakin, varsinkin isoissa kaupungeissa. Mökkikunnassani Lohjalla kaavoitettii kallis omakotialue niin, että sieltä tulevat oppilaat on samassa koulussa paikkakunnan surkeimman vuokra-alueen lasten kanssa.

Lähiöstä Ressun lukioon ja Hgin yliopistoon erittäin suosittua alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa yläasteella näkyi selvästi tämä ilmiö. Osa tuli lähikouluun ilman pyrkimistä ja osa tuli kielilinjalle pääsykokeen kautta. Kielilinjalle tulijat olivat lähinnä keskiluokkaisista perheistä, lähikoululaiset olivat osa alempaa keskiluokkaa mutta suurin osa vähävaraisista perheistä. Jakolinjat olivat aika selvät. Luokat myös kilpailivat keskenään kokeiden keskiarvoilla - jostain syystä osa opettajista ilmoitti nämä yleiseen tietoon, ainakin biologian ja matikan opettaja. Kieliluokan ja lähikoululuokan välillä oli keskiarvoissa n. 1,5 numeron ero.

Jokainen keskiluokkainen perhe pyrkii saamaan lapsen jollekin erityisluokalle, musiikkiluokat, kielilinjat jne. Se rajaa kivasti sitä ongelmasakkia, joiden vanhemmat eivät piittaa lastensa koulunkäynnistä edes näitä valitakseen. On parempi oppimisrauha.

painotettu opetus yläasteella. Hgissä on paljon painotettuja yläasteita matematiikasta musiikkiin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Minun ka oli 7,3 ja minusta tuli DI ja tekniikan tohtori. Vanhempani olivat matalasti koulutettuja ja en harrastanut mitään

sulla oli matematiikka vahva, kenties fyke myös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan olen aina tunnistanut tiukat jakolinjat suosittuihin ja muihin. Tähän liittyi enempi tietynlainen sosiaalinen käytös (kova ääni, "servauskulttuuri", vastakkaisen sukupuolen hyväksyntä), ei niinkään perhetausta. No, se olikin aikaa, jolloin MicMac oli cool ja kellään ei ollut tonnin kännykkää.

Tämä kuvaus osui itseeni enemmän kuin nuo muut. Oletko kenties 80-luvun nuori? Omat kaverini kaikki olivat ns. hiljaisia tyttöjä, vaikka varakkuuseroja perheillä varmasti oli. Sitten oli erikseen suositut (ja osittain kovaääniset), ja siinäkin porukassa oli erilaisista perheistä olevia. Ei ollut sellaista, että ylemmän sosiaaliluokan nuoret olisivat olleet yhdessä tai muita parempikäytöksisiä.

Oli 80 -luvullakin erikseen se porukka, joka kävi Lapissa laskettelemassa ja me muut, jotka ei koskaan siellä käyty.

Mutta ei se estänyt olemasta kavereita keskenään. Ei ainakaan meillä päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Tässä on osasyynä myös se, että nämä työntekijät eivät välttämättä kohtaa töissä. Jaat työhuoneen ehkä samojen naamojen kanssa, jotka tulevat sinulle tutuiksi. Minä en esim. ole koskaan törmännyt meidän toimiston siivoojaan, koska hänellä on eri työajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa yläasteella näkyi selvästi tämä ilmiö. Osa tuli lähikouluun ilman pyrkimistä ja osa tuli kielilinjalle pääsykokeen kautta. Kielilinjalle tulijat olivat lähinnä keskiluokkaisista perheistä, lähikoululaiset olivat osa alempaa keskiluokkaa mutta suurin osa vähävaraisista perheistä. Jakolinjat olivat aika selvät. Luokat myös kilpailivat keskenään kokeiden keskiarvoilla - jostain syystä osa opettajista ilmoitti nämä yleiseen tietoon, ainakin biologian ja matikan opettaja. Kieliluokan ja lähikoululuokan välillä oli keskiarvoissa n. 1,5 numeron ero.

Jokainen keskiluokkainen perhe pyrkii saamaan lapsen jollekin erityisluokalle, musiikkiluokat, kielilinjat jne. Se rajaa kivasti sitä ongelmasakkia, joiden vanhemmat eivät piittaa lastensa koulunkäynnistä edes näitä valitakseen. On parempi oppimisrauha.

Minä en tule laittamaan. Olen itse ollut koulussa se kympin suorittaja tyttö, jota raahattiin eri harrastuksiin. Toki nauttisin harrastamisesta mutta koin välillä, että niitä oli liikaa. Olisin itsekin välillä halunnut vain olla ja chillailla. Moni kaverini uupui paineiden alla ja masentui yliopistossa. Pointtini on se, että liika suorittaminenkaan ei ole hyvästä, elämässä pitää olla muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan Helsinki-ilmiö. Joku lapsi tulee kouluun 150-neliöisestä lukaalista ja toinen 25 neliön keittiöseinäyksiöstä.

Täällä maalla lukaalilapsi opetteli leikkimään yhäriäidin lapsen kanssa yksiön lattialla ja yhärilapsi opetteli käymään ratsastuskilpailuissa ja tallilla lukaalilapsen mukana. Ainoa edellytys oli, että vanhemmilla oli elämäntilanteessa huolimatta mukava olo omissa nahoissaan ja vieras lapsi toivotettiin tervetulleeksi oman lapsen elämään.

Toki jos valinnanvaraa on, niin lapsenkin on helppo urautua omanlaistensa pariin. Se on suorastaan seuraus kouluverkon karsimisesta.

mä olin luxuslapsen kaveri maaseudulla, ratsutallille, purjetimaan kaverin kanssa ja lisäkis näin kotonasa taidetta ja preppy-pukeutumista. luxus kaveri ja perheensä vaikutti suuresti että meni yliopistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Siis "pihalla maleksiminen" on alaluokan merkki? Ei ihme, ettei lapset liiku riittävästi. Juuri katsoin nurtsia leikatessani, miten kahden opettajaperheen ja yhden juristiperheen lapset tästä naapurustosta juoksivat meidän lähimetsän laidassa ja kotiensa pihoilla. Etsivät ilmeisesti tarpeita majan rakentamiseen.

Meinaat, että Kontulan pihoilla rakennetaan majoja?

Tästä puhutaan aina kuin se olisi huono asia. Tämä tasapäistäminen menee jo ihan liian pitkälle. Ihmiset saa olla erilaisia ja viihtyä tietyissä porukoissa omanlaistensa kanssa, siinä ei ole mitään väärää. Ainoastaan se on väärin, että ihmiset eivät enää pidä sivistystä ja kaunista käytöstä tavoiteltavana, ollaan vaan niitä W + T porukkaa ja haukutaan ja pilkataan niitä jotka näkee vaivaa ja pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

Tästä puhutaan aina kuin se olisi huono asia. Tämä tasapäistäminen menee jo ihan liian pitkälle. Ihmiset saa olla erilaisia ja viihtyä tietyissä porukoissa omanlaistensa kanssa, siinä ei ole mitään väärää. Ainoastaan se on väärin, että ihmiset eivät enää pidä sivistystä ja kaunista käytöstä tavoiteltavana, ollaan vaan niitä W + T porukkaa ja haukutaan ja pilkataan niitä jotka näkee vaivaa ja pärjää. 

Alkuosasta samaa mieltä, mutta lopusta aivan päinvastaista.

Nimenomaan vaivaa väkeviä ja hyvin pärjääviä ihmisiä, suorastaan menestyjiä arvostetaan, ja jos jotain pilkataan niin duunareita (ja sitä mainitsemaasi weeeeteetä..).