Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko oikein, että seurustelukumppani vaatii muuttamaan. Jos ei tule muutto, suhde tauolle
17.08.2022 |
Tuollainen uhkavaatimus ilmassa. Eri asuinpaikkakunnat kyseessä. Ärsyttää, että pitäisi joustaa ja vaihtaa maisemaa, kun nykyiselle paikkakunnalle sitoo työ ja ystävät. Ymmärrän, että toinen ei voi muuttaa oman elämäntilanteensa takia, mutta minusta välimatka ei ole este seurustelulle ja joskus myöhemmin voisi tulla parempi ajankohta muuttaa yhteen.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Ei kenenkään tarvitse roikkua etäsuhteessa vastoin tahtoaan. Jos itse ei halua muuttaa , toisen on muutettava. Tai sitten erotaan. Sitähän tuossakin " tauolle jättäminen" tarkoittaa.
Itse sanoin seukkailukumppanille samat: muuta mun luo tai tämä oli tässä. Mulla ei ole aikaa tai elämää tuhlattavaksi etäsuhteiluun. Ja me sentään asuttiin samassa kaupungissa 20min matkan päässä.
Etäsuhde ei tarkoita sitä, että asutte samassa kaupungissa ja seurustelette. Se on tavallinen seurustelusuhde. Etäsuhde on silloin kun ihmisillä on välimatkaa.
Sinulla ei ollut aikaa seurustella. Et voi sanoa, että ei ollut aikaa olla etäsuhteessa, kun asuitte eri asunnoissa mutta samassa kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saa kyllä vapaasti asettaa parisuhteelle erilaisia vaatimuksia ja tarvittaessa erota. Esimerkiksi etäsuhde olisi itsellenikin pidemmän päälle sen verran raskas, että todennäköisesti lähtisin suhteesta, jos yhteiselämä ei olisi mahdollista lähempänä.
Miksi eron mainitseminen tuollaisessa tilanteessa koetaan uhkailuna? Olisiko parempi, että kumppani vain pyytäisi muuttamaan ja ilman "ennakkovaroitusta" jättäisi sinut, jos ei suostu. Tuo on häneltä keskustelunavaus siihen, että nykyinen tilanne on mielestään kestämätön ja jonkin pitää muuttua.
Se on nimenomaan uhkailua, jos toinen sanoo, että muuta tänne ja jos et muuta, erotaan. Mikään parisuhde ei pidemmän päälle toimi niin, että minäminäminä on keskiössä, On kokemusta ja tiedän mitä se on, kun kaikki pitää tehdä toisen ihmisen pillin mukaan. Exäni oli itkenyt koko suvulleen ja kaikille meidän yhteisille ystäville, kun en muuttanut hänen mukanaan hänen uudelle opiskelupaikkakunnalleen. Olin jo yhden kerran muuttanut, kun hän sai hyvän työpaikan. Sitten tuli YT:t ja hän sai mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle (työnantajan tukipaketti irtisanotuille). Sanoin, että olet todella itsekäs ihminen, jos kuvittelet, että minä muutan ensin hänen työnsä takia ja sitten taas kun hän lähtee opiskelemaan uutta alaa. Jos se olisi ollut toisin päin, hän ei olisi ikimaailmassa muuttanut edes sitå yhtä kertaa. Ja vielä huomiona, että työttömäksihän minä olisin muuttanut sille uudelle paikkakunnalle, kotiin istumaan kiltisti. Kiitos ei käy.
Ei suhde ole terve jos siinä lasketaan montako kertaa kumpikin joustaa parisuhteen eteen. Ei ihme ettei tuo suhde kestänyt.
Ap miettii kumpaa haluaa enemmän, suhteensa vai kaverinsa ja tekee päätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Se on nimenomaan uhkailua, jos toinen sanoo, että muuta tänne ja jos et muuta, erotaan.
Mikäli koen etäsuhteen raskaaksi, niin rajallinen määrä keskustelunavauksia. Voi toki kertoa suoraan, että kokee etäsuhteen raskaaksi ja haluaa erota. Pelkkä toteamus, että kokee etäsuhteen raskaaksi tuntuu torsolta. Luultavimmin ihminen on miettinyt mahdollisuuksia parantaa tilannetta ja ne mahdollisuudet on myös rajalliset. Joko jompikumpi muutta toisen luokse tai yhdessä muutetaan "neutraalille" paikkakunnalle.
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saa kyllä vapaasti asettaa parisuhteelle erilaisia vaatimuksia ja tarvittaessa erota. Esimerkiksi etäsuhde olisi itsellenikin pidemmän päälle sen verran raskas, että todennäköisesti lähtisin suhteesta, jos yhteiselämä ei olisi mahdollista lähempänä.
Miksi eron mainitseminen tuollaisessa tilanteessa koetaan uhkailuna? Olisiko parempi, että kumppani vain pyytäisi muuttamaan ja ilman "ennakkovaroitusta" jättäisi sinut, jos ei suostu. Tuo on häneltä keskustelunavaus siihen, että nykyinen tilanne on mielestään kestämätön ja jonkin pitää muuttua.
Se on nimenomaan uhkailua, jos toinen sanoo, että muuta tänne ja jos et muuta, erotaan. Mikään parisuhde ei pidemmän päälle toimi niin, että minäminäminä on keskiössä, On kokemusta ja tiedän mitä se on, kun kaikki pitää tehdä toisen ihmisen pillin mukaan. Exäni oli itkenyt koko suvulleen ja kaikille meidän yhteisille ystäville, kun en muuttanut hänen mukanaan hänen uudelle opiskelupaikkakunnalleen. Olin jo yhden kerran muuttanut, kun hän sai hyvän työpaikan. Sitten tuli YT:t ja hän sai mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle (työnantajan tukipaketti irtisanotuille). Sanoin, että olet todella itsekäs ihminen, jos kuvittelet, että minä muutan ensin hänen työnsä takia ja sitten taas kun hän lähtee opiskelemaan uutta alaa. Jos se olisi ollut toisin päin, hän ei olisi ikimaailmassa muuttanut edes sitå yhtä kertaa. Ja vielä huomiona, että työttömäksihän minä olisin muuttanut sille uudelle paikkakunnalle, kotiin istumaan kiltisti. Kiitos ei käy.
Ei suhde ole terve jos siinä lasketaan montako kertaa kumpikin joustaa parisuhteen eteen. Ei ihme ettei tuo suhde kestänyt.
Ap miettii kumpaa haluaa enemmän, suhteensa vai kaverinsa ja tekee päätöksen.
Niin tyypillinen asenne. Että valitse parisuhteen tai kavereiden välillä ja tee päätös sen mukaan. Ihan ensin kannattaa varmaan miettiä toimeentulo! Lähteekö esim. 4 tuntia päivässä kulkemaan työmatkoja vain sen takia, että miesystävä halusi muuttaa yhteen. Työn haku uudelta paikkakunnalta yleensä kestää. Kuka elättää sen ajan vai onko sitten pakko käydä kaukana entisessä työpaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saa kyllä vapaasti asettaa parisuhteelle erilaisia vaatimuksia ja tarvittaessa erota. Esimerkiksi etäsuhde olisi itsellenikin pidemmän päälle sen verran raskas, että todennäköisesti lähtisin suhteesta, jos yhteiselämä ei olisi mahdollista lähempänä.
Miksi eron mainitseminen tuollaisessa tilanteessa koetaan uhkailuna? Olisiko parempi, että kumppani vain pyytäisi muuttamaan ja ilman "ennakkovaroitusta" jättäisi sinut, jos ei suostu. Tuo on häneltä keskustelunavaus siihen, että nykyinen tilanne on mielestään kestämätön ja jonkin pitää muuttua.
Se on nimenomaan uhkailua, jos toinen sanoo, että muuta tänne ja jos et muuta, erotaan. Mikään parisuhde ei pidemmän päälle toimi niin, että minäminäminä on keskiössä, On kokemusta ja tiedän mitä se on, kun kaikki pitää tehdä toisen ihmisen pillin mukaan. Exäni oli itkenyt koko suvulleen ja kaikille meidän yhteisille ystäville, kun en muuttanut hänen mukanaan hänen uudelle opiskelupaikkakunnalleen. Olin jo yhden kerran muuttanut, kun hän sai hyvän työpaikan. Sitten tuli YT:t ja hän sai mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle (työnantajan tukipaketti irtisanotuille). Sanoin, että olet todella itsekäs ihminen, jos kuvittelet, että minä muutan ensin hänen työnsä takia ja sitten taas kun hän lähtee opiskelemaan uutta alaa. Jos se olisi ollut toisin päin, hän ei olisi ikimaailmassa muuttanut edes sitå yhtä kertaa. Ja vielä huomiona, että työttömäksihän minä olisin muuttanut sille uudelle paikkakunnalle, kotiin istumaan kiltisti. Kiitos ei käy.
Ei suhde ole terve jos siinä lasketaan montako kertaa kumpikin joustaa parisuhteen eteen. Ei ihme ettei tuo suhde kestänyt.
Ap miettii kumpaa haluaa enemmän, suhteensa vai kaverinsa ja tekee päätöksen.
Niin tyypillinen asenne. Että valitse parisuhteen tai kavereiden välillä ja tee päätös sen mukaan. Ihan ensin kannattaa varmaan miettiä toimeentulo! Lähteekö esim. 4 tuntia päivässä kulkemaan työmatkoja vain sen takia, että miesystävä halusi muuttaa yhteen. Työn haku uudelta paikkakunnalta yleensä kestää. Kuka elättää sen ajan vai onko sitten pakko käydä kaukana entisessä työpaikassa.
Enpä ihmettele yhtään ettei ihmisten suhteet kestä. Kyllä se ihmissuhteissa todella on niin, että joko ne ihmiset asetetaan tärkeimmäksi tai sit ei. Jos ei, valitsee olla yksin. Jos raha on kumppania tärkeämpää, tietää ratkaisunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatii muuttamaan? Siis ei halua avoliittoon siksi, että haluaisi elää loppuelämänsä yhdessä kanssasi ja mahdollisimman pian nimenomaan yhteisessä kodissa.
Et kai ihan oikeasti jatka suhdetta tuollaisen ihmisen kanssa? Jos niin teet, niin ansaitsette toisenne.
Me seurusteimme neljä vuotta ennen avoliittoa. Ja niistä viimeiset lähes puoli vuotta keskustelimme siitä, mitä tarkoittaa sitoutuminen avoliittoon eli siihen, että todella haluamme elää yhdessä tästä eteenpäin. Kummallekin avoliitto oli ihan yhtä merkittävä sitoutuminen kuin avioliitto.
Neljä vuotta keskusteltu, että mitä tarkoittaa sitoutuminen?
Aikamoista painia teillä ollut.
Hyvä, että olette keskustelleet, jos olette tulleet niin erilaisista arvomaailmoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Samaa mieltä, että se on vääränlaista vallankäyttöä, jos vaatii toista tekemään kohtuutonta luopumista parisuhteen vuoksi. Ihan sama tilanne oli ystävälläni, jonka miesystävä oli pienyrittäjä. Sieltä alkoi tulla vaatimusta, että muutat tänne hänen luokseen. Ystäväni muutti ja jäi pitkäksi aikaa pikkurouvaksi kotiin, kun ei ollut töitä. Pari tuntia päivässä hoiteli palkatta sen pienyrityksen laskutusta. Minä sanoin, että tuo ei ole mitään elämää ja kyllästyt kohta. Niin kävikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olette olleet yhdessä tyyliin 2 vuotta eräsuhteessa, ymmärrettävää. Tai vaadi sinä kumppania muuttamaan sinne missä sinä asut!
Jos olette vasta alle vuoden seurustelleet saatika vasta viikkoja, ei jatkoon. Omistushaluinen, total red flag!
Ja se ajatus tosiaan kannattaa esittää miksei vaatija itse muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Samaa mieltä, että se on vääränlaista vallankäyttöä, jos vaatii toista tekemään kohtuutonta luopumista parisuhteen vuoksi. Ihan sama tilanne oli ystävälläni, jonka miesystävä oli pienyrittäjä. Sieltä alkoi tulla vaatimusta, että muutat tänne hänen luokseen. Ystäväni muutti ja jäi pitkäksi aikaa pikkurouvaksi kotiin, kun ei ollut töitä. Pari tuntia päivässä hoiteli palkatta sen pienyrityksen laskutusta. Minä sanoin, että tuo ei ole mitään elämää ja kyllästyt kohta. Niin kävikin.
Tuossa nyt ei ole enää puhe vain parisuhteesta vaan sisältää oikeasti vallankäyttöä. Ystävänä sä et kyllä ole onnistunut tossa asiassa lainkaan, kuka jauhaa toiselle että sä tulet kyllästymään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Samaa mieltä, että se on vääränlaista vallankäyttöä, jos vaatii toista tekemään kohtuutonta luopumista parisuhteen vuoksi. Ihan sama tilanne oli ystävälläni, jonka miesystävä oli pienyrittäjä. Sieltä alkoi tulla vaatimusta, että muutat tänne hänen luokseen. Ystäväni muutti ja jäi pitkäksi aikaa pikkurouvaksi kotiin, kun ei ollut töitä. Pari tuntia päivässä hoiteli palkatta sen pienyrityksen laskutusta. Minä sanoin, että tuo ei ole mitään elämää ja kyllästyt kohta. Niin kävikin.
Tuota tuota. Mikä vika kotirouvana olossa? Ei ole mitään elämää? Mä olin kotirouvana 5 vuotta ennen lapsia, nyt 10 vuotta kotiäitinä. Elän täydellistä elämää. Aika erikoista tyrkyttää toiselle omaa ajatustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saa kyllä vapaasti asettaa parisuhteelle erilaisia vaatimuksia ja tarvittaessa erota. Esimerkiksi etäsuhde olisi itsellenikin pidemmän päälle sen verran raskas, että todennäköisesti lähtisin suhteesta, jos yhteiselämä ei olisi mahdollista lähempänä.
Miksi eron mainitseminen tuollaisessa tilanteessa koetaan uhkailuna? Olisiko parempi, että kumppani vain pyytäisi muuttamaan ja ilman "ennakkovaroitusta" jättäisi sinut, jos ei suostu. Tuo on häneltä keskustelunavaus siihen, että nykyinen tilanne on mielestään kestämätön ja jonkin pitää muuttua.
Se on nimenomaan uhkailua, jos toinen sanoo, että muuta tänne ja jos et muuta, erotaan. Mikään parisuhde ei pidemmän päälle toimi niin, että minäminäminä on keskiössä, On kokemusta ja tiedän mitä se on, kun kaikki pitää tehdä toisen ihmisen pillin mukaan. Exäni oli itkenyt koko suvulleen ja kaikille meidän yhteisille ystäville, kun en muuttanut hänen mukanaan hänen uudelle opiskelupaikkakunnalleen. Olin jo yhden kerran muuttanut, kun hän sai hyvän työpaikan. Sitten tuli YT:t ja hän sai mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle (työnantajan tukipaketti irtisanotuille). Sanoin, että olet todella itsekäs ihminen, jos kuvittelet, että minä muutan ensin hänen työnsä takia ja sitten taas kun hän lähtee opiskelemaan uutta alaa. Jos se olisi ollut toisin päin, hän ei olisi ikimaailmassa muuttanut edes sitå yhtä kertaa. Ja vielä huomiona, että työttömäksihän minä olisin muuttanut sille uudelle paikkakunnalle, kotiin istumaan kiltisti. Kiitos ei käy.
Ei suhde ole terve jos siinä lasketaan montako kertaa kumpikin joustaa parisuhteen eteen. Ei ihme ettei tuo suhde kestänyt.
Ap miettii kumpaa haluaa enemmän, suhteensa vai kaverinsa ja tekee päätöksen.
Niin tyypillinen asenne. Että valitse parisuhteen tai kavereiden välillä ja tee päätös sen mukaan. Ihan ensin kannattaa varmaan miettiä toimeentulo! Lähteekö esim. 4 tuntia päivässä kulkemaan työmatkoja vain sen takia, että miesystävä halusi muuttaa yhteen. Työn haku uudelta paikkakunnalta yleensä kestää. Kuka elättää sen ajan vai onko sitten pakko käydä kaukana entisessä työpaikassa.
Enpä ihmettele yhtään ettei ihmisten suhteet kestä. Kyllä se ihmissuhteissa todella on niin, että joko ne ihmiset asetetaan tärkeimmäksi tai sit ei. Jos ei, valitsee olla yksin. Jos raha on kumppania tärkeämpää, tietää ratkaisunsa.
Monelle työ on onneksi muutakin kuin rahaa. Olen keski-ikäinen ja viettänyt elämästäni yhteensä yli 3 vuotta täysin työttömänä. Arvostan työtä nykypäivänä enemmän kuin nuorena. Ei pelkän rahan takia, vaan tuntee saavansa jotain aikaan ja saa käyttää osaamistaan. Tällä hetkellä minulla on aivan mahtavat työkaveritkin, mikä on vain plussaa, koska olen ollut myös huonosti voivissa työyhteisöissä. Minulle on tärkeää tehdä työni hyvin ja saada arvostusta, viimeksi kun olin 8 kk työttömänä, kävin syvällä pohjamudissa. Tuntui, etten kelpaa, olen huono, en osaa mitään ja lopulta päivistä katosi rytmi (aamulla heräsin klo 11-12 välillä, kävin kuntosalilla ja illalla katsoin yöhön asti Netflixiä, kun asuinkumppani jo nukkui). Mitä vähemmän oli pakollisia menoja, sitä väsyneempi olin ja vaikea saada aikaan mitään järkevää. En suosittele ihan tietoisesti muuttamaan työttömäksi minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Saat tehdä oman ratkaisusi, mutta et voi tehdä toisten puolesta ratkaisuja. Jso et halua olla suhteessa niin et ole, ei siinä ole mitään oikeaa tai väärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii muuttamaan? Siis ei halua avoliittoon siksi, että haluaisi elää loppuelämänsä yhdessä kanssasi ja mahdollisimman pian nimenomaan yhteisessä kodissa.
Et kai ihan oikeasti jatka suhdetta tuollaisen ihmisen kanssa? Jos niin teet, niin ansaitsette toisenne.
Me seurusteimme neljä vuotta ennen avoliittoa. Ja niistä viimeiset lähes puoli vuotta keskustelimme siitä, mitä tarkoittaa sitoutuminen avoliittoon eli siihen, että todella haluamme elää yhdessä tästä eteenpäin. Kummallekin avoliitto oli ihan yhtä merkittävä sitoutuminen kuin avioliitto.
Neljä vuotta keskusteltu, että mitä tarkoittaa sitoutuminen?
Aikamoista painia teillä ollut.
Hyvä, että olette keskustelleet, jos olette tulleet niin erilaisista arvomaailmoista.
Tässä on varmaan kyseessä nuorena aloitettu suhde. Eri juttu kuin kolmi- tai nelikymppisten ihmisten suhde.
Samalla tavalla ap:n suhdetta on hankala kommentoida tietämättä, minkä ikäinen ap on ja kauanko suhde kestänyt. Itsekin otin nuorena opiskelupaikan vastaan eri paikkakunnalta ja olin etäsuhteessa. Suhde kaatui, mutta olisi varmaan kaatunut muutenkin. Nykyisen puolison kanssa asuin töiden vuoksi vuoden toisella puolella Suomea. Suhde kesti, mutta ei välimatka kivaa ollut.
En voisi olla suhteessa, jossa on tarkoitus jäädä pysyvästi eri paikkakunnille / eri asuntoihin. Väliaikaisesti, hyvästä syystä on kuitenkin mulle ok. Kukin toki tavallaan. Jollekin etäsuhteeseen jääminenkin on varmaan ok. Itse en pystyisi, ja ymmärrän hyvin vaatimuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Samaa mieltä, että se on vääränlaista vallankäyttöä, jos vaatii toista tekemään kohtuutonta luopumista parisuhteen vuoksi. Ihan sama tilanne oli ystävälläni, jonka miesystävä oli pienyrittäjä. Sieltä alkoi tulla vaatimusta, että muutat tänne hänen luokseen. Ystäväni muutti ja jäi pitkäksi aikaa pikkurouvaksi kotiin, kun ei ollut töitä. Pari tuntia päivässä hoiteli palkatta sen pienyrityksen laskutusta. Minä sanoin, että tuo ei ole mitään elämää ja kyllästyt kohta. Niin kävikin.
Tuota tuota. Mikä vika kotirouvana olossa? Ei ole mitään elämää? Mä olin kotirouvana 5 vuotta ennen lapsia, nyt 10 vuotta kotiäitinä. Elän täydellistä elämää. Aika erikoista tyrkyttää toiselle omaa ajatustaan.
Aika erikoista, että aloittajan kumppani vaatii aloittajaa muuttamaan, vaikkei halua. Jos joku haluaa pikku kotirouvaksi, niin siitä vaan, mutta jokaisella pitää olla oikeus omaan työhön. Ei toisen vaatimuksesta nykyaikana kenenkään pidä jäädä kotirouvaksi. Oma äitini oli tossukka, joka oli pitkään kotona, kun isän työ oli niin raskasta ja pitkiä työmatkoja sisältävää. Siksi äiti opetti meidät tytöt, että pitäkää puolenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii muuttamaan? Siis ei halua avoliittoon siksi, että haluaisi elää loppuelämänsä yhdessä kanssasi ja mahdollisimman pian nimenomaan yhteisessä kodissa.
Et kai ihan oikeasti jatka suhdetta tuollaisen ihmisen kanssa? Jos niin teet, niin ansaitsette toisenne.
Me seurusteimme neljä vuotta ennen avoliittoa. Ja niistä viimeiset lähes puoli vuotta keskustelimme siitä, mitä tarkoittaa sitoutuminen avoliittoon eli siihen, että todella haluamme elää yhdessä tästä eteenpäin. Kummallekin avoliitto oli ihan yhtä merkittävä sitoutuminen kuin avioliitto.
Heh. "Avoliitto" ei ole kuin kämppäkaverisuhde. Jos oikeasti haluaa sitoutua, niin silloin mennään naimisiin. Siksihän sitä kutsutaan AVOliitoksi eikä siihen mitään sitoutumista tarvita, pois voi muuttaa koska tahansa. Olettepa hassuja.
Nimenomaan! Nythän siitä pyritään tekemään jotain "kevytavioliittoa", vaikka oikeasti on vain yhdessä asumista ja seurustelua. Sehän ei tietenkään tarkoita, etteikö olisi hyvä keskustella raha-asioista ja pyykkäysvuoroista ja muusta.
On sekä avoliittoon meneminen että avoliitosta lähteminen muuttoineen ja muineen aika iso juttu kuitenkin. Mä en haluaisi asua kenen kanssa vaan, vaan olen miettinyt huolella asian, kun olen avoliittoon mennyt. Myöhemmin toki ollaan menty naimisiinkin. Mietittiin myös se huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saa kyllä vapaasti asettaa parisuhteelle erilaisia vaatimuksia ja tarvittaessa erota. Esimerkiksi etäsuhde olisi itsellenikin pidemmän päälle sen verran raskas, että todennäköisesti lähtisin suhteesta, jos yhteiselämä ei olisi mahdollista lähempänä.
Miksi eron mainitseminen tuollaisessa tilanteessa koetaan uhkailuna? Olisiko parempi, että kumppani vain pyytäisi muuttamaan ja ilman "ennakkovaroitusta" jättäisi sinut, jos ei suostu. Tuo on häneltä keskustelunavaus siihen, että nykyinen tilanne on mielestään kestämätön ja jonkin pitää muuttua.
Se on nimenomaan uhkailua, jos toinen sanoo, että muuta tänne ja jos et muuta, erotaan. Mikään parisuhde ei pidemmän päälle toimi niin, että minäminäminä on keskiössä, On kokemusta ja tiedän mitä se on, kun kaikki pitää tehdä toisen ihmisen pillin mukaan. Exäni oli itkenyt koko suvulleen ja kaikille meidän yhteisille ystäville, kun en muuttanut hänen mukanaan hänen uudelle opiskelupaikkakunnalleen. Olin jo yhden kerran muuttanut, kun hän sai hyvän työpaikan. Sitten tuli YT:t ja hän sai mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle (työnantajan tukipaketti irtisanotuille). Sanoin, että olet todella itsekäs ihminen, jos kuvittelet, että minä muutan ensin hänen työnsä takia ja sitten taas kun hän lähtee opiskelemaan uutta alaa. Jos se olisi ollut toisin päin, hän ei olisi ikimaailmassa muuttanut edes sitå yhtä kertaa. Ja vielä huomiona, että työttömäksihän minä olisin muuttanut sille uudelle paikkakunnalle, kotiin istumaan kiltisti. Kiitos ei käy.
Ei suhde ole terve jos siinä lasketaan montako kertaa kumpikin joustaa parisuhteen eteen. Ei ihme ettei tuo suhde kestänyt.
Ap miettii kumpaa haluaa enemmän, suhteensa vai kaverinsa ja tekee päätöksen.
Niin tyypillinen asenne. Että valitse parisuhteen tai kavereiden välillä ja tee päätös sen mukaan. Ihan ensin kannattaa varmaan miettiä toimeentulo! Lähteekö esim. 4 tuntia päivässä kulkemaan työmatkoja vain sen takia, että miesystävä halusi muuttaa yhteen. Työn haku uudelta paikkakunnalta yleensä kestää. Kuka elättää sen ajan vai onko sitten pakko käydä kaukana entisessä työpaikassa.
Enpä ihmettele yhtään ettei ihmisten suhteet kestä. Kyllä se ihmissuhteissa todella on niin, että joko ne ihmiset asetetaan tärkeimmäksi tai sit ei. Jos ei, valitsee olla yksin. Jos raha on kumppania tärkeämpää, tietää ratkaisunsa.
Monelle työ on onneksi muutakin kuin rahaa. Olen keski-ikäinen ja viettänyt elämästäni yhteensä yli 3 vuotta täysin työttömänä. Arvostan työtä nykypäivänä enemmän kuin nuorena. Ei pelkän rahan takia, vaan tuntee saavansa jotain aikaan ja saa käyttää osaamistaan. Tällä hetkellä minulla on aivan mahtavat työkaveritkin, mikä on vain plussaa, koska olen ollut myös huonosti voivissa työyhteisöissä. Minulle on tärkeää tehdä työni hyvin ja saada arvostusta, viimeksi kun olin 8 kk työttömänä, kävin syvällä pohjamudissa. Tuntui, etten kelpaa, olen huono, en osaa mitään ja lopulta päivistä katosi rytmi (aamulla heräsin klo 11-12 välillä, kävin kuntosalilla ja illalla katsoin yöhön asti Netflixiä, kun asuinkumppani jo nukkui). Mitä vähemmän oli pakollisia menoja, sitä väsyneempi olin ja vaikea saada aikaan mitään järkevää. En suosittele ihan tietoisesti muuttamaan työttömäksi minnekään.
Ei tietenkään työttömäksi muuteta minnekään vaan rakennetaan muutto töineen. Ap ei kuullosta edes miettivän olisiko töitä uudessa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Ihminen saa vaatia suhteeltaan haluamiaan asioita. Näin saat tehdä myös sinä. Eli vaadit etäsuhdetta. Sitten jos kompromissiä ei löydy, niin ero tulee.
En mäkään jaksaisi etäsuhdetta, mutta en kyllä vaatisi toisen muuttavankaan.
Oikein vaatii etäsuhdetta? Oliko tuolla aloituksessa missään kohtaa mainittu, että ap on sellaisen vaatimuksen asettanut? Se muuttaa, joka ei enää halua olla etänä. On väärin vaatia toista muuttamaan.
Se muuttaa joka ei enää halua olla etänäkö ei ole vaatimista?
Alue: Aihe vapaa
Mä aikoinani lähdin opiskelemaan uudelle paikkakunnalle, vaikka poikaystävä oli kovasti vastaan. En edes harkinnut jättäväni unelmieni opiskelupaikkaa vastaanottamasta. En ole katunut valintaani. Jos homma ei toimi etänä, niin sitten se ei toimi. Älä muuta.