Oikeastiko miehet ei valitse puolisoaan vaan tulevat naisen valitsemiksi?

Ei älykäs, itsestään huolehtiva, hyvin toimeen tuleva, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen, kunnianhimoinen, ja kaikin muutoinkin miellyttävä nainen tietenkään halua kumppanikseen sellaista miestä, jota ei ikinä kiinnosta oppia mitään, ei pidä huolta hygieniastaan eikä ulkonäöstään, ei osaa keskustella, jolla ei ole mitään tulevaisuuden tavoitteita, jotka ovat vastuuttomia rahankäytön kanssa ja eivät osata ilmaista negatiivisia tunteitaan kuin huutamalla tai kiroilemalla.  Tasoteorioista on ihan turha valittaa kun IHAN JOKAINEN pystyy itseään kehittämään ja tasoaan nostaan kun vaan viitsi. Jos ei viitsi itseään kehittää niin sitten sitä saa mitä tilaa. Saat elämässä juuri sitä mitä itse olet ja siihen mihin suostut. Toisaalta palstamiesten mielestä taso  tuntuu olevan lähinnä ulkonäköasia kun taas naisille se on koko paketti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista on ulkoistanut aloitteen teon miehille pakkien pelossa ja valitsee useasta miehestä ne ketkä pääsee kilpailemaan huomioimisesta ja "voittaja" voittaa palvelijan roolin.

En pysty millään uskomaan, että olisi yleistä, että nainen olisi tilanteessa, jossa hänen pitää valita kahdesta, saati vielä useammasta, yhtä kiinnostavasta miehestä. Joskus tällä palstalla luen sellaisia avauksia, että ollaan "tapailuvaiheessa" jonkun kanssa kun tavataan joku toinen, joka tuntuu vähintään yhtä kiinnostavalta. Itselleni ei sellaista ole koskaan tapahtunut ja vielä vähemmän sitä, että olisi ollut Jonne ja Janne, joiden kesken olisin joutunut valitsemaan kumpaan olen ihastunut enemmän. En myöskään löydä muististani yhtään ainutta kertaa, että joku ystäväni olisi ollut yhtä vaikeassa tilanteessa.

Useimmiten kun se menee niin, että kun johonkin ihastuu, niin muuttuu sokeaksi muille (ei hätää, näkökyky palautuu kyllä, mutta alun hormonihuurussa ei näe kuin oman ihastuksensa).

Näin se menee. Nainen pyrkii aina saamaan "parhaan diilin" ja tottakai siihen ihastus ja hormoonit kuuluvat mukaan eli nainen maksimoi sen yhden miehen laatua. Miehet tyypillisesti pyrkii maksimoimaan määrää eli miehet saattavat pyörittää useampaa naista, kunnes miehellä hormoonit nasahtaa ja mies alkaa sekoilemaan hormoonipäissään, luopuu kaikista muista ja alkaa runoilemaan aamuyöstä. :D

Sitten nainen kertoo jossain vaiheessa, että "ei tunnu enää samalta, et ole enää sama ihminen", ja sitten se alkaa alusta.

Vierailija kirjoitti:

Naiset valitsevat ne miehet, joiden kanssa pariutuminen etenee seksuaaliseen vaiheeseen. Mies valitsee näiden naisten joukosta hänet, jonka haluaa puolisoksi, jos haluaa.

Tähän ei tarvitse liittää mitään miesvihaa, näin se vaan menee.

Suhde sisältää paljon enemmän kuin vain yhden valinnan. Vähän kärjistetysti valitset sen kumppanisi joka päivä uudestaan, haluatko olla edelleen hänen kanssaan vai et.

Kyllä se suhde on niin miehen kuin naisenkin puolelta valintatilanteessa monen monituista kertaa suhteen aikana ja monista eri syistä. Halutaanko vakavampaa suhdetta, tapaillaanko muita, muutetaanko yhteen, mennäänkö naimisiin jne. Joka kerta kumpikin joutuu miettimään että haluaako samoja asioita kuin se toinen ja jatkataanko yhdessä vai haluttiinko liikaa eri asioista?

Eikös tätä ole ihan tutkittu, että ne suhteet kestää paremmin, joissa nainen valinnut miehen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista on ulkoistanut aloitteen teon miehille pakkien pelossa ja valitsee useasta miehestä ne ketkä pääsee kilpailemaan huomioimisesta ja "voittaja" voittaa palvelijan roolin.

En pysty millään uskomaan, että olisi yleistä, että nainen olisi tilanteessa, jossa hänen pitää valita kahdesta, saati vielä useammasta, yhtä kiinnostavasta miehestä. Joskus tällä palstalla luen sellaisia avauksia, että ollaan "tapailuvaiheessa" jonkun kanssa kun tavataan joku toinen, joka tuntuu vähintään yhtä kiinnostavalta. Itselleni ei sellaista ole koskaan tapahtunut ja vielä vähemmän sitä, että olisi ollut Jonne ja Janne, joiden kesken olisin joutunut valitsemaan kumpaan olen ihastunut enemmän. En myöskään löydä muististani yhtään ainutta kertaa, että joku ystäväni olisi ollut yhtä vaikeassa tilanteessa.

Useimmiten kun se menee niin, että kun johonkin ihastuu, niin muuttuu sokeaksi muille (ei hätää, näkökyky palautuu kyllä, mutta alun hormonihuurussa ei näe kuin oman ihastuksensa).

Näin se menee. Nainen pyrkii aina saamaan "parhaan diilin" ja tottakai siihen ihastus ja hormoonit kuuluvat mukaan eli nainen maksimoi sen yhden miehen laatua. Miehet tyypillisesti pyrkii maksimoimaan määrää eli miehet saattavat pyörittää useampaa naista, kunnes miehellä hormoonit nasahtaa ja mies alkaa sekoilemaan hormoonipäissään, luopuu kaikista muista ja alkaa runoilemaan aamuyöstä. :D

Sitten nainen kertoo jossain vaiheessa, että "ei tunnu enää samalta, et ole enää sama ihminen", ja sitten se alkaa alusta.

Tämän palstan miehet lähinnä kyllä vinkuvat että kun olisi edes joku. Ihan sama kuka kunhan olisi nainen.

Vierailija kirjoitti:

Ei älykäs, itsestään huolehtiva, hyvin toimeen tuleva, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen, kunnianhimoinen, ja kaikin muutoinkin miellyttävä nainen tietenkään halua kumppanikseen sellaista miestä, jota ei ikinä kiinnosta oppia mitään, ei pidä huolta hygieniastaan eikä ulkonäöstään, ei osaa keskustella, jolla ei ole mitään tulevaisuuden tavoitteita, jotka ovat vastuuttomia rahankäytön kanssa ja eivät osata ilmaista negatiivisia tunteitaan kuin huutamalla tai kiroilemalla.  Tasoteorioista on ihan turha valittaa kun IHAN JOKAINEN pystyy itseään kehittämään ja tasoaan nostaan kun vaan viitsi. Jos ei viitsi itseään kehittää niin sitten sitä saa mitä tilaa. Saat elämässä juuri sitä mitä itse olet ja siihen mihin suostut. Toisaalta palstamiesten mielestä taso  tuntuu olevan lähinnä ulkonäköasia kun taas naisille se on koko paketti.

No mutta tämähän on ihan totta kaikki, missä on muka palstamiehet, jotka eivät tätä hyväksy? Mielestäni vähänkään älylliset, sopeutumiskykyiset uroot ymmärtävät nämä asiat, ja hyväksyy nämä asiat. Tämä on se, mitä naiset haluavat, ja miehen pitää siihen sopeutua, JOS haluaa sopeutua naisen valintaan.

Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, että haluaako mies sopeutua. Siinä kohtaa on miehellä vaihtoehtoja, ja se ei ole naisvihaa. Tästä valintakohdasta puhutaan tosi harvoin, ja kuitenkin se on yli 50% miehistä tosiasia, että tää asia tulee vastaan ja se tulee vastaan useassa kohtaa elämää. Eli haluaako hyppiä renkaiden läpi vai haluaako kenties käyttää elämänsä, rahansa ja energiansa, olkoon se paljon tai vähän, johonkin muuhun. Kaikille vapaus valita, ja kaikille hyvää, valitsemaansa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista on ulkoistanut aloitteen teon miehille pakkien pelossa ja valitsee useasta miehestä ne ketkä pääsee kilpailemaan huomioimisesta ja "voittaja" voittaa palvelijan roolin.

En pysty millään uskomaan, että olisi yleistä, että nainen olisi tilanteessa, jossa hänen pitää valita kahdesta, saati vielä useammasta, yhtä kiinnostavasta miehestä. Joskus tällä palstalla luen sellaisia avauksia, että ollaan "tapailuvaiheessa" jonkun kanssa kun tavataan joku toinen, joka tuntuu vähintään yhtä kiinnostavalta. Itselleni ei sellaista ole koskaan tapahtunut ja vielä vähemmän sitä, että olisi ollut Jonne ja Janne, joiden kesken olisin joutunut valitsemaan kumpaan olen ihastunut enemmän. En myöskään löydä muististani yhtään ainutta kertaa, että joku ystäväni olisi ollut yhtä vaikeassa tilanteessa.

Useimmiten kun se menee niin, että kun johonkin ihastuu, niin muuttuu sokeaksi muille (ei hätää, näkökyky palautuu kyllä, mutta alun hormonihuurussa ei näe kuin oman ihastuksensa).

Näin se menee. Nainen pyrkii aina saamaan "parhaan diilin" ja tottakai siihen ihastus ja hormoonit kuuluvat mukaan eli nainen maksimoi sen yhden miehen laatua. Miehet tyypillisesti pyrkii maksimoimaan määrää eli miehet saattavat pyörittää useampaa naista, kunnes miehellä hormoonit nasahtaa ja mies alkaa sekoilemaan hormoonipäissään, luopuu kaikista muista ja alkaa runoilemaan aamuyöstä. :D

Sitten nainen kertoo jossain vaiheessa, että "ei tunnu enää samalta, et ole enää sama ihminen", ja sitten se alkaa alusta.

Tämän palstan miehet lähinnä kyllä vinkuvat että kun olisi edes joku. Ihan sama kuka kunhan olisi nainen.

Palstalla on monenlaisia miehiä. Turha siitä vinkumisesta on niin paljon tehdä numeroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista on ulkoistanut aloitteen teon miehille pakkien pelossa ja valitsee useasta miehestä ne ketkä pääsee kilpailemaan huomioimisesta ja "voittaja" voittaa palvelijan roolin.

En pysty millään uskomaan, että olisi yleistä, että nainen olisi tilanteessa, jossa hänen pitää valita kahdesta, saati vielä useammasta, yhtä kiinnostavasta miehestä. Joskus tällä palstalla luen sellaisia avauksia, että ollaan "tapailuvaiheessa" jonkun kanssa kun tavataan joku toinen, joka tuntuu vähintään yhtä kiinnostavalta. Itselleni ei sellaista ole koskaan tapahtunut ja vielä vähemmän sitä, että olisi ollut Jonne ja Janne, joiden kesken olisin joutunut valitsemaan kumpaan olen ihastunut enemmän. En myöskään löydä muististani yhtään ainutta kertaa, että joku ystäväni olisi ollut yhtä vaikeassa tilanteessa.

Useimmiten kun se menee niin, että kun johonkin ihastuu, niin muuttuu sokeaksi muille (ei hätää, näkökyky palautuu kyllä, mutta alun hormonihuurussa ei näe kuin oman ihastuksensa).

Näin se menee. Nainen pyrkii aina saamaan "parhaan diilin" ja tottakai siihen ihastus ja hormoonit kuuluvat mukaan eli nainen maksimoi sen yhden miehen laatua. Miehet tyypillisesti pyrkii maksimoimaan määrää eli miehet saattavat pyörittää useampaa naista, kunnes miehellä hormoonit nasahtaa ja mies alkaa sekoilemaan hormoonipäissään, luopuu kaikista muista ja alkaa runoilemaan aamuyöstä. :D

Sitten nainen kertoo jossain vaiheessa, että "ei tunnu enää samalta, et ole enää sama ihminen", ja sitten se alkaa alusta.

Tämän palstan miehet lähinnä kyllä vinkuvat että kun olisi edes joku. Ihan sama kuka kunhan olisi nainen.

Ja tosiasiassa heille kuitenkin kelpaa vain tatuoimaton, hoikka, pitkähiuksinen ja kaunis missi-malli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei älykäs, itsestään huolehtiva, hyvin toimeen tuleva, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen, kunnianhimoinen, ja kaikin muutoinkin miellyttävä nainen tietenkään halua kumppanikseen sellaista miestä, jota ei ikinä kiinnosta oppia mitään, ei pidä huolta hygieniastaan eikä ulkonäöstään, ei osaa keskustella, jolla ei ole mitään tulevaisuuden tavoitteita, jotka ovat vastuuttomia rahankäytön kanssa ja eivät osata ilmaista negatiivisia tunteitaan kuin huutamalla tai kiroilemalla.  Tasoteorioista on ihan turha valittaa kun IHAN JOKAINEN pystyy itseään kehittämään ja tasoaan nostaan kun vaan viitsi. Jos ei viitsi itseään kehittää niin sitten sitä saa mitä tilaa. Saat elämässä juuri sitä mitä itse olet ja siihen mihin suostut. Toisaalta palstamiesten mielestä taso  tuntuu olevan lähinnä ulkonäköasia kun taas naisille se on koko paketti.

No mutta tämähän on ihan totta kaikki, missä on muka palstamiehet, jotka eivät tätä hyväksy? Mielestäni vähänkään älylliset, sopeutumiskykyiset uroot ymmärtävät nämä asiat, ja hyväksyy nämä asiat. Tämä on se, mitä naiset haluavat, ja miehen pitää siihen sopeutua, JOS haluaa sopeutua naisen valintaan.

Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, että haluaako mies sopeutua. Siinä kohtaa on miehellä vaihtoehtoja, ja se ei ole naisvihaa. Tästä valintakohdasta puhutaan tosi harvoin, ja kuitenkin se on yli 50% miehistä tosiasia, että tää asia tulee vastaan ja se tulee vastaan useassa kohtaa elämää. Eli haluaako hyppiä renkaiden läpi vai haluaako kenties käyttää elämänsä, rahansa ja energiansa, olkoon se paljon tai vähän, johonkin muuhun. Kaikille vapaus valita, ja kaikille hyvää, valitsemaansa elämää.

No parrisuhteeseen riittää usein aika perusasiat. Ei tarvita mitään sirkustemppuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei älykäs, itsestään huolehtiva, hyvin toimeen tuleva, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen, kunnianhimoinen, ja kaikin muutoinkin miellyttävä nainen tietenkään halua kumppanikseen sellaista miestä, jota ei ikinä kiinnosta oppia mitään, ei pidä huolta hygieniastaan eikä ulkonäöstään, ei osaa keskustella, jolla ei ole mitään tulevaisuuden tavoitteita, jotka ovat vastuuttomia rahankäytön kanssa ja eivät osata ilmaista negatiivisia tunteitaan kuin huutamalla tai kiroilemalla.  Tasoteorioista on ihan turha valittaa kun IHAN JOKAINEN pystyy itseään kehittämään ja tasoaan nostaan kun vaan viitsi. Jos ei viitsi itseään kehittää niin sitten sitä saa mitä tilaa. Saat elämässä juuri sitä mitä itse olet ja siihen mihin suostut. Toisaalta palstamiesten mielestä taso  tuntuu olevan lähinnä ulkonäköasia kun taas naisille se on koko paketti.

No mutta tämähän on ihan totta kaikki, missä on muka palstamiehet, jotka eivät tätä hyväksy? Mielestäni vähänkään älylliset, sopeutumiskykyiset uroot ymmärtävät nämä asiat, ja hyväksyy nämä asiat. Tämä on se, mitä naiset haluavat, ja miehen pitää siihen sopeutua, JOS haluaa sopeutua naisen valintaan.

Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, että haluaako mies sopeutua. Siinä kohtaa on miehellä vaihtoehtoja, ja se ei ole naisvihaa. Tästä valintakohdasta puhutaan tosi harvoin, ja kuitenkin se on yli 50% miehistä tosiasia, että tää asia tulee vastaan ja se tulee vastaan useassa kohtaa elämää. Eli haluaako hyppiä renkaiden läpi vai haluaako kenties käyttää elämänsä, rahansa ja energiansa, olkoon se paljon tai vähän, johonkin muuhun. Kaikille vapaus valita, ja kaikille hyvää, valitsemaansa elämää.

Niin niinhän se on. Naiset toimivat kuten naiset toimivat, yrittävät maksimoida lastensa edun valitsemalla parhaan mahdollisen miehen, asettavat miehille kriteerejä ja eivätkä suostu randompanoihin. Niihin vaan on miesten sopeuduttava tai oltava ilman naisia. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miehestä. Toiset haluavat nähdä vaivaa saadakseen juuri sen tavoittelemansa naisen.

Toki joku rikas/kuuluisa/komea mies voi olla siinä asemassa, että saa ihan valikoida mutta kun ottaa huomioon että 80% miehistä ei herätä naisissa mitään erityisempiä tuntemuksia, siinä on moni normimies aika heikoilla ja tosiaankin nainen valikoi. Normimiehen silmissä kuin vähintäänkin puolet naisista kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisista on ulkoistanut aloitteen teon miehille pakkien pelossa ja valitsee useasta miehestä ne ketkä pääsee kilpailemaan huomioimisesta ja "voittaja" voittaa palvelijan roolin.

En pysty millään uskomaan, että olisi yleistä, että nainen olisi tilanteessa, jossa hänen pitää valita kahdesta, saati vielä useammasta, yhtä kiinnostavasta miehestä. Joskus tällä palstalla luen sellaisia avauksia, että ollaan "tapailuvaiheessa" jonkun kanssa kun tavataan joku toinen, joka tuntuu vähintään yhtä kiinnostavalta. Itselleni ei sellaista ole koskaan tapahtunut ja vielä vähemmän sitä, että olisi ollut Jonne ja Janne, joiden kesken olisin joutunut valitsemaan kumpaan olen ihastunut enemmän. En myöskään löydä muististani yhtään ainutta kertaa, että joku ystäväni olisi ollut yhtä vaikeassa tilanteessa.

Useimmiten kun se menee niin, että kun johonkin ihastuu, niin muuttuu sokeaksi muille (ei hätää, näkökyky palautuu kyllä, mutta alun hormonihuurussa ei näe kuin oman ihastuksensa).

Näin se menee. Nainen pyrkii aina saamaan "parhaan diilin" ja tottakai siihen ihastus ja hormoonit kuuluvat mukaan eli nainen maksimoi sen yhden miehen laatua. Miehet tyypillisesti pyrkii maksimoimaan määrää eli miehet saattavat pyörittää useampaa naista, kunnes miehellä hormoonit nasahtaa ja mies alkaa sekoilemaan hormoonipäissään, luopuu kaikista muista ja alkaa runoilemaan aamuyöstä. :D

Sitten nainen kertoo jossain vaiheessa, että "ei tunnu enää samalta, et ole enää sama ihminen", ja sitten se alkaa alusta.

Tämän palstan miehet lähinnä kyllä vinkuvat että kun olisi edes joku. Ihan sama kuka kunhan olisi nainen.

Palstalla on monenlaisia miehiä. Turha siitä vinkumisesta on niin paljon tehdä numeroa. 

No aika vähän lienee kuitenkin niitä mihiä jotka jatkuvasti pyörittävät useampia naisia. Suurin osa miehistä on kerrallaan vain yhden kanssa ja siinä välissä pitkiäkin aikoja sinkkuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset valitsevat ne miehet, joiden kanssa pariutuminen etenee seksuaaliseen vaiheeseen. Mies valitsee näiden naisten joukosta hänet, jonka haluaa puolisoksi, jos haluaa.

Tähän ei tarvitse liittää mitään miesvihaa, näin se vaan menee.

Suhde sisältää paljon enemmän kuin vain yhden valinnan. Vähän kärjistetysti valitset sen kumppanisi joka päivä uudestaan, haluatko olla edelleen hänen kanssaan vai et.

Kyllä se suhde on niin miehen kuin naisenkin puolelta valintatilanteessa monen monituista kertaa suhteen aikana ja monista eri syistä. Halutaanko vakavampaa suhdetta, tapaillaanko muita, muutetaanko yhteen, mennäänkö naimisiin jne. Joka kerta kumpikin joutuu miettimään että haluaako samoja asioita kuin se toinen ja jatkataanko yhdessä vai haluttiinko liikaa eri asioista?

Näin saattaa olla. Henkilökohtaisesti en kokenut valitsevani puolisoani kuin kerran, mutta olen vain yksi mies. Saattaa olla, että tämä sinun lähestymisesi on jopa ihan terve lähestyminen. Miehenä vedin aivan blue pill mentaliteetilla avioliitossa ja ei mulla tullu mielenkään tällaiset lähestymiset. Toki avioliiton jälkeen on tullut tosi paljon oppia naisen ajattelutavasta yhdessä ja toisessakin asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miehestä. Toiset haluavat nähdä vaivaa saadakseen juuri sen tavoittelemansa naisen.

Toki joku rikas/kuuluisa/komea mies voi olla siinä asemassa, että saa ihan valikoida mutta kun ottaa huomioon että 80% miehistä ei herätä naisissa mitään erityisempiä tuntemuksia, siinä on moni normimies aika heikoilla ja tosiaankin nainen valikoi. Normimiehen silmissä kuin vähintäänkin puolet naisista kelpaisi.

Toki, kaikki ne alle 30 v missinnäköiset naiset toki kelpaa. Muut ei.

Kyllä mä ainakin itse olen naiseni valinnut. Ja sopimattomat jättänyt.

Hyvä löytyi, enkä luovu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miehestä. Toiset haluavat nähdä vaivaa saadakseen juuri sen tavoittelemansa naisen.

Toki joku rikas/kuuluisa/komea mies voi olla siinä asemassa, että saa ihan valikoida mutta kun ottaa huomioon että 80% miehistä ei herätä naisissa mitään erityisempiä tuntemuksia, siinä on moni normimies aika heikoilla ja tosiaankin nainen valikoi. Normimiehen silmissä kuin vähintäänkin puolet naisista kelpaisi.

Kelpaisi ehkä ajatuksen tasolla. Itsekin aikanaan sorruin tähän mutta eihän siitä tullut oikein mitään. Ei se ihmissuhde toimi jos toisen kanssa ei ole sen takia että haluaa juuri hänen kanssaan olla.

Nämä "kun vain olisi joku" miehet eivät ole yleensä koskaan suhteessa olleet tai ainakaan hyvässä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset valitsevat ne miehet, joiden kanssa pariutuminen etenee seksuaaliseen vaiheeseen. Mies valitsee näiden naisten joukosta hänet, jonka haluaa puolisoksi, jos haluaa.

Tähän ei tarvitse liittää mitään miesvihaa, näin se vaan menee.

En minä ole halunnut parisuhdetta kaikkien miesten kanssa joiden kanssa olen seksiä harrastanut. Eli ei ne miehet niiden kaikkien naisten joukosta valitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei älykäs, itsestään huolehtiva, hyvin toimeen tuleva, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen, kunnianhimoinen, ja kaikin muutoinkin miellyttävä nainen tietenkään halua kumppanikseen sellaista miestä, jota ei ikinä kiinnosta oppia mitään, ei pidä huolta hygieniastaan eikä ulkonäöstään, ei osaa keskustella, jolla ei ole mitään tulevaisuuden tavoitteita, jotka ovat vastuuttomia rahankäytön kanssa ja eivät osata ilmaista negatiivisia tunteitaan kuin huutamalla tai kiroilemalla.  Tasoteorioista on ihan turha valittaa kun IHAN JOKAINEN pystyy itseään kehittämään ja tasoaan nostaan kun vaan viitsi. Jos ei viitsi itseään kehittää niin sitten sitä saa mitä tilaa. Saat elämässä juuri sitä mitä itse olet ja siihen mihin suostut. Toisaalta palstamiesten mielestä taso  tuntuu olevan lähinnä ulkonäköasia kun taas naisille se on koko paketti.

No mutta tämähän on ihan totta kaikki, missä on muka palstamiehet, jotka eivät tätä hyväksy? Mielestäni vähänkään älylliset, sopeutumiskykyiset uroot ymmärtävät nämä asiat, ja hyväksyy nämä asiat. Tämä on se, mitä naiset haluavat, ja miehen pitää siihen sopeutua, JOS haluaa sopeutua naisen valintaan.

Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, että haluaako mies sopeutua. Siinä kohtaa on miehellä vaihtoehtoja, ja se ei ole naisvihaa. Tästä valintakohdasta puhutaan tosi harvoin, ja kuitenkin se on yli 50% miehistä tosiasia, että tää asia tulee vastaan ja se tulee vastaan useassa kohtaa elämää. Eli haluaako hyppiä renkaiden läpi vai haluaako kenties käyttää elämänsä, rahansa ja energiansa, olkoon se paljon tai vähän, johonkin muuhun. Kaikille vapaus valita, ja kaikille hyvää, valitsemaansa elämää.

No parrisuhteeseen riittää usein aika perusasiat. Ei tarvita mitään sirkustemppuja.

Olen kanssasi täysin eri mieltä. Mitä enemmän mennään sinne kauneuden huippuun, sen järjettömämpiä sirkustemppuja ja sen korkeammat vaatimukset ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtön mies ei kelpaa nykyajan naisille. Kyllä se vain menee niin, että kun nainen täyttää 30, niin sen jälkeen alkaa työttömätkin kelvata naisille.

Hei. Tiedoksi sinulle, ja muille uleille- nsiden elämän suurin tavoite ei ole se miehen saaminen, kuten teille miehille on sen vakipillun saaminen. Naisen elämä on ihanaa ilman parisuhdetta, pitää olla todella laadukas mies, että tuosta haluaa luopua.

Lisäksi tiedoksi, teidän miesten laatu huononee myös iän myötä, +30 mies ei ole mitään kuuminta hattua parisuhdrmarkkinoilla.

Paljon p.skaa, vähän asiaa.

Vierailija kirjoitti:

No joo, itsellä kokemusta sekä että. Nuorempana sitä jotenkin aina päätyi suhteisiin, olin tyytyväinen kun joku kelpuutti. Pari pidempää suhdetta alkoi yhdenillan jutusta, joissa toinen oli ennestään tuttu nainen. Hän oli kovasti kiinnostunut ja aktiivinen näkemään. Se tuntui mukavalta. Kyllähän siinä alkoi kiintyä ja kiinnostua itsekin. Ja ihan sitä rakkauttakin oli. Siitä seurasikin kaksi lasta ja avioliitto. Hommat kuitenkin lässähti ja alkoi mennä aika kylmäksi kymmenen vuoden sisällä, kun sitä todellista vahvaa yhteyttä ja kemiaa ei kuitenkaan ollut ja tuntui että ex-vaimokin oli kanssani lähinnä siksi että hän halusi olla vain naimisissa jonkun kanssa ja toteuttaa jotain normia.

Olin parisen vuotta sinkkuna ja meinasin taas päätyä seurustelemaan ilman vahvempia haluja, mutta yritin muistaa mitä siitä seuraa. Sitten tulikin se jalat alta kokemus. Tämäkin oli ennestään tuttu nainen, mutta näin hänet ihan uusin silmin. Tuli sellainen olo että hänet minä haluan, menin hänestä aivan sekaisin, eikä se tunne hellittänyt. Hänen eteensä halusin nähdä vaivaa, ja se oli sen arvoista ja on vieläkin. Vieläkin välillä ihmettelen että noin hemmetin upean naisen sain.

Joskus on toisinpäin. Olisi nuorenpana ollut tarjolla se upea nainen, täysin sopiva minulle, mutta halusin renttuilla ja testata saisinko muitakin. Kohtelin huonosti. Upea nainen meni naimisiin toisen kanssa ja elelee sen kanssa vieläkin. Mulla alkoi tulla vähän hätä, kun renttuilu venähti melkein neljään kymppiin. Otin sitten sen joka minut huoli, ja halusi minusta huolehtia. Mikäs tässä on ollessa toisaalta, mutta aika kaveripohjalla ollaan. Ihan kelpo nainen, mutta ei lopulta synkkaa niin mahtavasti kun sen kanssa kenet menetin.