Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Turun yliopistossa hylättiin intersektionaalista feminismiä kritisoinut gradu
10.08.2022 |
Sanotaanpa nyt aluksi, että itse pidän intersektionaalista feminismiä pääosin hyvänä aatteena ja tervetulleena, mutta tällainen kritiikin hiljentäminen akateemisessa tutkimuksessa on silti aivan käsittämättömäntä.
Kommentit (2012)
Ohessa on linkki mainioon kokeeseen, missä lähetettiin tuulesta temmattuja ns. tutkimuksia tieteellisiin julkaisuihin. Suuri osa meni heittämällä läpi vertaisarvioinnista ja julkaistiin, kun teksti oli poliittisesti oikeanlaista eli intersektionaalisen feminismin mukaista tiedostavaa kieltä.
Grievance studies affair
The grievance studies affair, also referred to as the "Sokal Squared" scandal, was the project of a team of three authorsPeter Boghossian, James A. Lindsay, and Helen Pluckroseto highlight what they saw as poor scholarship and eroding criteria in several academic fields. Taking place over 2017 and 2018, their project entailed submitting bogus papers to academic journals in cultural, queer, race, gender, fat, and sexuality studies to determine whether they would pass through peer review and be accepted for publication. Several of these papers were subsequently published, which the authors cited in support of their contention.
Motive: Expose poor science in categories of gender, feminist, race, sexuality, fat, queer, cultural studies and sociology
Outcome: Out of 20 papers submitted, 4 published, 3 accepted but not yet published, 6 rejected, 7 still under review (at the time when the hoax was revealed, and halted)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika gestapomeininkiä alkaa olemaan Suomessakin, että asioista saa olla vain yhtä mieltä ja niitä saa tarkkailla vain yhdestä kulmasta muuten uhkaa "hylkäys". Kohta ollaan jo pisteessä että lähetetään moiset toisinajattelijat uudelleenkouluttautumisleireille opiskelemaan, että minä se virallinen ja hyväksytty totuus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.
Kyse oli intersektionaalisen feminismin kritiikistä.
"opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista"
Yhtään tapausta tuntematta, mutta eihän graduissa varsinaisesti ole tarkoitus tehdä pitkälle meneviä kriittisiä analyyseja. Ne ovat kuitenkin vielä sangen kevyttä tutkimusta, joissa lähinnä paneudutaan olemassa olevaan tutkimukseen ja tehdään jokin oma havainto jollain tieteellisellä menetelmällä.
Että kauhean lennokasta kritiikkiä jos gradu sisältää, ei se ehkä ihan täytä gradun ideaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämäkin aloitus ilmiannettu.
Olet työtön joka et edes tiedä miten gradu tehdään.
Aika moni gradun ja jopa väitöskirjan tekijä on työtön.
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
En ymmärrä, miten synnynnäisiä ominaisuuksia, joille ei mahda mitään, voitaisiin pitää toisarvoisina. Ne ovat aivan ensiarvoisia kaikessa menestyksessä, jota ei ulkoisesti ohjata tai rajoiteta.
Peruskysymys on ihmisarvo ja ihmisten välinen tasa-arvo: mitä se tarkoittaa? Koska geenit eivät koskaan ole tasa-arvoisia, eivätkä kyllä monet muutkaan ihmisen 'menestykseen' vaikuttavat lähtökohdat, voiko tasa-arvo koskaan toteutua ilman rakenteellista yhteiskunnan pakottamaa tasapäistämistä? Ei voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.
Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.
Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".
Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.
Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.
Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.
Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?
Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?
Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?
Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.
Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.Ja edelleen käytännössä kuinka? Kun jo tiedämme, ettemme saa olettaa ihmisen sukupuolta ulkoisen olemuksen perusteella, kuinka voimme olettaa ihmisen aseman yhteiskunnassa hänen ihonvärinsä perusteella? Kuinka voimme olettaa nähdessämme Intialaisen näköisen kaverin joutuvan vartijan puhuttelemaksi tavaratalossa, että tässä profiloidaan rodun perusteella muutenkin heikommalla olevaa myymälävarkaaksi. Tosiasiassa puhutettava onkin voinut olla entisen NSN yhtiön toimitusjohtaja, Kuwaitissa rikkaaseen perheeseen syntynyt, Britanniassa opiskellut Rajeev Suri, jolle vartija huomautti märän sateenvarjon tuomisesta tavarataloon.
Tiedämme jo, että suomalaisessa koulussa kokeen arvosana on matalampi jos se palautetaan pojan nimellä kuin tytön. Kuinka tällainen "positiivinen syrjintä" huomioi oppimisvaikeuksista kärsivät pojat?
Tällaisia ne tutkimuskysymykset juuri on. Keitä pitäisi tai pitääkö ollenkaan syrjiä positiivisesti. Intersektionaallista feminismiä kritisoitaessa jotenkin kummallisesti puhutaan vain ihonväristä vaikka on kyse paljon muustakin. Kyllähän siinä nimenomaan tunnistetaan se että vaikkapa rikas värillinen Saudi on todennäköisesti paljon paremmassa asemassa kuin joku valkoinen koulupudokas.
väärin. Tässä lähdetään jälleen oletuksesta, että rikas värillinen Saudi on etuoikeutetussa asemassa jonkin ulkopuolelta annetun, itsestä riippumattoman ominaisuuden perusteella. Ja koulupudokas samoin perustein omassa tilanteessaan. Mitäpä jos minä kerron, että tämä Saudi on isänsä kehitysvammaiseksi pieksämä, traumatisoitunut orpo, joka tuntee seksuaalista vetoa vain kaltoinkohtelevia miehiä kohtaan, mutta piilottaa tämän ominaisuutensa joko koska häpeää sitä tai haluaa vaalia yksityisyyttään. Ja koulupudokas on taasen lapsesta saakka koulutovereita ja eläimiä kaltoinkohdellut, assosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä, joka vie lapseltakin tikkarin kädestä, vaikka vanhemmat olivat rakastavat paikkakunnalla tunnetut ja arvostetut kirkkoherra ja terveyskeskuksen psykologi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kieltämättä kuulostaa että on mennyt pahasti sivuraiteille jos aiheena on seksirikokset japanissa ja gradussa kerrotaan transnaisten tekemistä raiskauksista jenkkivankiloissa. Olen itsekin ns vanhan liiton feministi joita terffeiksikin kutsutaan, ja on hienoa että opiskelijat eivät purematta niele sitä postmodernia liberaalifeminismiä mikä on tutkimuksessa vallalla, mutta kuulostaa siltä että kirjoittaja on lähtenyt laukalle omien mielipiteiden kanssa ja kirjoittanut graduun sen mikä olisi pitänyt avautua johonkin blogiin. Kiva että meni läpi kuitenkin lopulta ja on tuo sensuuripuhe huolestuttavaa.
Kannattaa lukea agricolaverkko.com -kirjoitus aiheesta.
Ari Helo on aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta, jonka nykyinen tutkimusprojekti käsittelee intersektionaalisen ajattelun paradigmaattisia oletuksia.
Miksi pitäisi gradua lukematta olettaa, että juuri Helo on se, joka näkee asian objektiivisesti ja kukaan muu ei?
Myös ainakin kolme muuta asiantuntijaa kannatti gradun hyväksymistä.
Mutta matalammalla arvosanalla.
Yliopistojen gradujen taso on laskenut kuin lehmän häntä kun rahoitukseen tuli korvaus gradujen määristä.
Lopullisessa päätöksessä työlle suotu alin mahdollinen arvosana tarkoittaa, ettei työ varsinaisesti täytä edes pro gradun minimitavoitteita, mutta on sentään hyväksyttävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradun tekijää oli oikein varoitettu etukäteen, että gradu hylätään ellei hän poista siitä kriittisesti aihetta pohtivaa kappaletta.
Eikö yliopistossa pitäisi opetella kriittistä ajattelua? Sitä että ei hyväksytä kaikkea suoraan ja kyseenalaistamatta, kysymyksiä esittämättä?
Sensuroimisesta tulee mieleen lähinnä venäjä tai n-saksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.
Kyse oli intersektionaalisen feminismin kritiikistä.
"opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista"Yhtään tapausta tuntematta, mutta eihän graduissa varsinaisesti ole tarkoitus tehdä pitkälle meneviä kriittisiä analyyseja. Ne ovat kuitenkin vielä sangen kevyttä tutkimusta, joissa lähinnä paneudutaan olemassa olevaan tutkimukseen ja tehdään jokin oma havainto jollain tieteellisellä menetelmällä.
Että kauhean lennokasta kritiikkiä jos gradu sisältää, ei se ehkä ihan täytä gradun ideaa.
Väärin. Se ei silloin täytä gradun vähimmäisvaatimuksia. Kyllä gradussa saa olla vaikka väikkärin tai post docin tasoisia väitteitä, kunhan ne on perusteltu tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohessa on linkki mainioon kokeeseen, missä lähetettiin tuulesta temmattuja ns. tutkimuksia tieteellisiin julkaisuihin. Suuri osa meni heittämällä läpi vertaisarvioinnista ja julkaistiin, kun teksti oli poliittisesti oikeanlaista eli intersektionaalisen feminismin mukaista tiedostavaa kieltä.
Grievance studies affair
The grievance studies affair, also referred to as the "Sokal Squared" scandal, was the project of a team of three authorsPeter Boghossian, James A. Lindsay, and Helen Pluckroseto highlight what they saw as poor scholarship and eroding criteria in several academic fields. Taking place over 2017 and 2018, their project entailed submitting bogus papers to academic journals in cultural, queer, race, gender, fat, and sexuality studies to determine whether they would pass through peer review and be accepted for publication. Several of these papers were subsequently published, which the authors cited in support of their contention.
Motive: Expose poor science in categories of gender, feminist, race, sexuality, fat, queer, cultural studies and sociology
Outcome: Out of 20 papers submitted, 4 published, 3 accepted but not yet published, 6 rejected, 7 still under review (at the time when the hoax was revealed, and halted)
Olipa mielenkiintoinen juttu. Kiitos tästä.
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
"Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan". On kuitenkin hyvä havaita, ettei Marx itse ollut mikään intersektionalismi eikä marxilaisuudessa käsitellä feminismiä tältä kannalta (ei käsitellä juuri mitenkään, itse asiassa). Marx ei arvioinut ihmisiä synnynnäisten muuttamattomien ominaisuuksien (kuten ihonväri tai sukupuoli) perusteella, vaan sosioekonomisen aseman perusteella. Tämähän on täysin muutettavissa, kun köyhästä tulee vähemmän köyhä, tai jopa rikas. Köyhyys tai "luokka" ei ole pysyvä ominaisuus, siksi sitä on mielekästä muuttaa, toisin kuin ihonväriä tai sukupuolta.
Marxilaisuus on haluttu liittää nykyfeminismiin vain, koska sen katsotaan herättävän negatiivista kaikua ja tekevän feminismistä jotenkin vasemmistolaisen, vaikka vasemmistolaisuus on TALOUSoppi, Vasemmistolainen feminismi vaati naisille samaa palkkaa, ja tämähän on itsestäänselvyys, jonka varmaan hyväksyy kaikenlaiset muutkin feministit ja tolkun ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
En ymmärrä, miten synnynnäisiä ominaisuuksia, joille ei mahda mitään, voitaisiin pitää toisarvoisina. Ne ovat aivan ensiarvoisia kaikessa menestyksessä, jota ei ulkoisesti ohjata tai rajoiteta.
Peruskysymys on ihmisarvo ja ihmisten välinen tasa-arvo: mitä se tarkoittaa? Koska geenit eivät koskaan ole tasa-arvoisia, eivätkä kyllä monet muutkaan ihmisen 'menestykseen' vaikuttavat lähtökohdat, voiko tasa-arvo koskaan toteutua ilman rakenteellista yhteiskunnan pakottamaa tasapäistämistä? Ei voi.
eikös tässä nimenomaan ole kysymys siitä, että ihmiset eriarvoistetaan johtuen heidän synnynnäisestä ominaisuudestaan? Eli valkoihoinen etnisesti suomalainen mies olisi ihan lain mukaankin vähemmän oikeutettu työpaikkaan kuin vastaavasti meritoitunut tummaihoinen suomalainen mies. Tai kuin muunsukupuolinen henkilö.
Jos kaksi hakijaa ovat aivan tasapäisiä työn suorittamiseen vaikuttavien ominaisuuksien perusteella, ainoa oikeudenmukainen valintametodi on kolikonheitto. Ei jonkin uhrihierarkia -taulukon selaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kieltämättä kuulostaa että on mennyt pahasti sivuraiteille jos aiheena on seksirikokset japanissa ja gradussa kerrotaan transnaisten tekemistä raiskauksista jenkkivankiloissa. Olen itsekin ns vanhan liiton feministi joita terffeiksikin kutsutaan, ja on hienoa että opiskelijat eivät purematta niele sitä postmodernia liberaalifeminismiä mikä on tutkimuksessa vallalla, mutta kuulostaa siltä että kirjoittaja on lähtenyt laukalle omien mielipiteiden kanssa ja kirjoittanut graduun sen mikä olisi pitänyt avautua johonkin blogiin. Kiva että meni läpi kuitenkin lopulta ja on tuo sensuuripuhe huolestuttavaa.
Kannattaa lukea agricolaverkko.com -kirjoitus aiheesta.
Ari Helo on aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta, jonka nykyinen tutkimusprojekti käsittelee intersektionaalisen ajattelun paradigmaattisia oletuksia.
Miksi pitäisi gradua lukematta olettaa, että juuri Helo on se, joka näkee asian objektiivisesti ja kukaan muu ei?
Myös ainakin kolme muuta asiantuntijaa kannatti gradun hyväksymistä.
Mutta matalammalla arvosanalla.
Yliopistojen gradujen taso on laskenut kuin lehmän häntä kun rahoitukseen tuli korvaus gradujen määristä.
Lopullisessa päätöksessä työlle suotu alin mahdollinen arvosana tarkoittaa, ettei työ varsinaisesti täytä edes pro gradun minimitavoitteita, mutta on sentään hyväksyttävissä.
Miksi gradu hyväksyttiin vaikka se ei täytä edes minitavoitteita? Ari Helo taitaa vain kehittää aineistoa omaan tutkimukseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän gradun idea ole tehdä mitään uutta ja mullistavaa tutkimusta ja kyseenalaistaa vallitsevaa tieteellistä konsensusta. Sen idea on osoittaa, että valmistuva osaa tehdä alansa periaatteilla tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen. Väitöskirjat ja niiden artikkelit ovat sitten uuden luomista ja vuosien työn tulosta.
Sinänsä jos tutkitaan jotain uutta alaa tai ilmiötä, gradussakin voi olla merkittäviäkin havaintoja, joilla on tieteellistä arvoa - silloin niitä voidaan tutkia edelleen, julkaista artikkeleja ja niin edelleen. Välttäisin silti gradussa yhtään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, se ei vaan ole kovin uskottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.
Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.
Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".
Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.
Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.
Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.
Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?
Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?
Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?
Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.
Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.Ja edelleen käytännössä kuinka? Kun jo tiedämme, ettemme saa olettaa ihmisen sukupuolta ulkoisen olemuksen perusteella, kuinka voimme olettaa ihmisen aseman yhteiskunnassa hänen ihonvärinsä perusteella? Kuinka voimme olettaa nähdessämme Intialaisen näköisen kaverin joutuvan vartijan puhuttelemaksi tavaratalossa, että tässä profiloidaan rodun perusteella muutenkin heikommalla olevaa myymälävarkaaksi. Tosiasiassa puhutettava onkin voinut olla entisen NSN yhtiön toimitusjohtaja, Kuwaitissa rikkaaseen perheeseen syntynyt, Britanniassa opiskellut Rajeev Suri, jolle vartija huomautti märän sateenvarjon tuomisesta tavarataloon.
Tiedämme jo, että suomalaisessa koulussa kokeen arvosana on matalampi jos se palautetaan pojan nimellä kuin tytön. Kuinka tällainen "positiivinen syrjintä" huomioi oppimisvaikeuksista kärsivät pojat?
Tällaisia ne tutkimuskysymykset juuri on. Keitä pitäisi tai pitääkö ollenkaan syrjiä positiivisesti. Intersektionaallista feminismiä kritisoitaessa jotenkin kummallisesti puhutaan vain ihonväristä vaikka on kyse paljon muustakin. Kyllähän siinä nimenomaan tunnistetaan se että vaikkapa rikas värillinen Saudi on todennäköisesti paljon paremmassa asemassa kuin joku valkoinen koulupudokas.
väärin. Tässä lähdetään jälleen oletuksesta, että rikas värillinen Saudi on etuoikeutetussa asemassa jonkin ulkopuolelta annetun, itsestä riippumattoman ominaisuuden perusteella. Ja koulupudokas samoin perustein omassa tilanteessaan. Mitäpä jos minä kerron, että tämä Saudi on isänsä kehitysvammaiseksi pieksämä, traumatisoitunut orpo, joka tuntee seksuaalista vetoa vain kaltoinkohtelevia miehiä kohtaan, mutta piilottaa tämän ominaisuutensa joko koska häpeää sitä tai haluaa vaalia yksityisyyttään. Ja koulupudokas on taasen lapsesta saakka koulutovereita ja eläimiä kaltoinkohdellut, assosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä, joka vie lapseltakin tikkarin kädestä, vaikka vanhemmat olivat rakastavat paikkakunnalla tunnetut ja arvostetut kirkkoherra ja terveyskeskuksen psykologi.
Sinäkö väität että sairas ihminen, joka ei ole saanut tarvitsemaansa apua, olisi muka jotenkin erityisen hyvässä asemassa? Millainen ihminen edes esittää tuommoista?
Se, että kirkkoherra ja psykologi eivät ole osanneet tai halunneet auttaa lastansa, ei tee lapsesta mitenkään vähemmän arvokasta tai huonoa. Eikä todellakaan syyllistä omaan tilanteeseensa.
Esimerkissäsi kumpikin lapsista on huonossa asemassa ja tarvitsee apua. Toiseen heistä sinä suhtaudut asenteellisesti ja ikävästi ihonvärin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Gradun tekijää oli oikein varoitettu etukäteen, että gradu hylätään ellei hän poista siitä kriittisesti aihetta pohtivaa kappaletta.
Eikö yliopistossa pitäisi opetella kriittistä ajattelua? Sitä että ei hyväksytä kaikkea suoraan ja kyseenalaistamatta, kysymyksiä esittämättä?
Sensuroimisesta tulee mieleen lähinnä venäjä tai n-saksa.
No jos siinä gradussa ei ollut riittävää pohjaa kritiikille? Ei se, että tuntee palavaa kiinnostusta johonkin ja ymmärtää asiasta jotain, riitä perusteluksi esittää vahvaa kritiikkiä gradun tasoisessa teoksessa. Toki jos hänellä oli riittävä tieteellinen viitekehys mukana, asianmukaiset lähteet ja näin, sitten kriittinen tarkastelu voi olla perusteltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.
Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.
Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".
Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.
Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.
Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.
Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?
Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?
Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?
Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.
Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.Suurin osa vouhottajista ei ymmärrä mitä intersektionaalisuus itseasiassa tarkoittaa. Sehän tosiaan tarkoittaa ,että myös muut tekijät kuin sukupuoli vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa.
Miksi intersektionaalit esittävät tämän aivan uutena havaintona yhteiskuntatieteissä?
Mistä ajattelet, että se esitettäisiin jotenkin uutena?
Eikö intersektionaalien suuri oivallus ole juuri moniperustainen syrjintä, jota kukaan muu ei ole koskaan havainnut ja jonka vain intersektionaalisuus voi korjata etuoikeusympyrällään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.
Kyse oli intersektionaalisen feminismin kritiikistä.
"opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista"Yhtään tapausta tuntematta, mutta eihän graduissa varsinaisesti ole tarkoitus tehdä pitkälle meneviä kriittisiä analyyseja. Ne ovat kuitenkin vielä sangen kevyttä tutkimusta, joissa lähinnä paneudutaan olemassa olevaan tutkimukseen ja tehdään jokin oma havainto jollain tieteellisellä menetelmällä.
Että kauhean lennokasta kritiikkiä jos gradu sisältää, ei se ehkä ihan täytä gradun ideaa.
Väärin. Se ei silloin täytä gradun vähimmäisvaatimuksia. Kyllä gradussa saa olla vaikka väikkärin tai post docin tasoisia väitteitä, kunhan ne on perusteltu tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Myös sukupuolentutkimuksen graduissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.
Taitaa olla yksi paskapesä koko laitos.
Noitatieteitä? 😂 Nyt keksit jo ihan omiasi.
Niitä "noitatieteitä" harjoitettiin Åbo Akademin puolella. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta riiteli niin rankasti, että he yrittivät puhdistavaa new age -rituaalia. Homma oli lähtenyt käsistä, kun afr. tutkijalle oli esitetty väärä kysymys jossain illanvietossa.
Turun yliopisto ei liittynyt tähän pikku sattumukseen mitenkään.
Siellä oli suolakiderituaali pahojen henkien poistamiseksi ja afrikkalaiselta tutkijalta oli vaadittu tämän pronomineja. Åbo Akademin muunsukupuolinen tutkija esti apurahansa poisvetämisellä miesdokumentin esittämisen ja keskustelutilaisuuden. Transaktivistit vauhdissa. Sellaista tieteen ja mielipiteen ilmaisun vapautta Turussa.
Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä tarkoittaa, että afrikkalaiselta tutkijalta oli "vaadittu tämän pronomineja?"
Alue: Aihe vapaa
Olisiko sulla linkittää joku kaava tai taulukko, jossa pisteytetään nuo etuoikeudet, ihmisten arvo ja puheoikeudet? Jaetaan puheoikeuksia ja väistämisvelvollisuuksia etuoikeuskehän perusteella? Intersektionaalisuus tuntuu useimmiten typistyvän vain ihonväriin ja sukupuoleen. Miksi muuten juuri transit ovat uhripyramidin huipulla, vaikka suurin osa transnaisista on valkoisia heteromiehiä?