Lue keskustelun säännöt.
Turun yliopistossa hylättiin intersektionaalista feminismiä kritisoinut gradu
10.08.2022 |
Sanotaanpa nyt aluksi, että itse pidän intersektionaalista feminismiä pääosin hyvänä aatteena ja tervetulleena, mutta tällainen kritiikin hiljentäminen akateemisessa tutkimuksessa on silti aivan käsittämättömäntä.
Kommentit (2012)
Ketju ilmiannettu, mammat ei ymmärrä mistä gradussa on kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on aika hyvä kolumni wokesta ja yliopistomaailmasta. Pohjautuu aika paljon sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin ajatuksiin
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Tieteessä faktat ratkaisee eikä se, mikä joku vakiintunut tiedekäsitys sattuu jostain asiasta olemaan. Aika usein nää vakiintuneet käsitykset on osoittautuneet vääriksi ajan mittaan ja niitä on muutettu.
Eikä tässä ollut kyse mistään maapallon pyöreyden tasoisesta tiedosta vaan poliittisesta ajatusrakennelmasta joka on luonteeltaan enemmänkin ideologia kuin tieteellinen fakta. Ei tuo noudattamista pysty perustelemaan tieteellä yhtään sen helpommin kuin vaikkapa vasemmistolaista tai oikeistolaista politiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.
Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.
Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".
Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.
Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.
Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.
Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?
Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?
Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?
Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.
Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.Ja edelleen käytännössä kuinka? Kun jo tiedämme, ettemme saa olettaa ihmisen sukupuolta ulkoisen olemuksen perusteella, kuinka voimme olettaa ihmisen aseman yhteiskunnassa hänen ihonvärinsä perusteella? Kuinka voimme olettaa nähdessämme Intialaisen näköisen kaverin joutuvan vartijan puhuttelemaksi tavaratalossa, että tässä profiloidaan rodun perusteella muutenkin heikommalla olevaa myymälävarkaaksi. Tosiasiassa puhutettava onkin voinut olla entisen NSN yhtiön toimitusjohtaja, Kuwaitissa rikkaaseen perheeseen syntynyt, Britanniassa opiskellut Rajeev Suri, jolle vartija huomautti märän sateenvarjon tuomisesta tavarataloon.
Tiedämme jo, että suomalaisessa koulussa kokeen arvosana on matalampi jos se palautetaan pojan nimellä kuin tytön. Kuinka tällainen "positiivinen syrjintä" huomioi oppimisvaikeuksista kärsivät pojat?
Tällaisia ne tutkimuskysymykset juuri on. Keitä pitäisi tai pitääkö ollenkaan syrjiä positiivisesti. Intersektionaallista feminismiä kritisoitaessa jotenkin kummallisesti puhutaan vain ihonväristä vaikka on kyse paljon muustakin. Kyllähän siinä nimenomaan tunnistetaan se että vaikkapa rikas värillinen Saudi on todennäköisesti paljon paremmassa asemassa kuin joku valkoinen koulupudokas.
väärin. Tässä lähdetään jälleen oletuksesta, että rikas värillinen Saudi on etuoikeutetussa asemassa jonkin ulkopuolelta annetun, itsestä riippumattoman ominaisuuden perusteella. Ja koulupudokas samoin perustein omassa tilanteessaan. Mitäpä jos minä kerron, että tämä Saudi on isänsä kehitysvammaiseksi pieksämä, traumatisoitunut orpo, joka tuntee seksuaalista vetoa vain kaltoinkohtelevia miehiä kohtaan, mutta piilottaa tämän ominaisuutensa joko koska häpeää sitä tai haluaa vaalia yksityisyyttään. Ja koulupudokas on taasen lapsesta saakka koulutovereita ja eläimiä kaltoinkohdellut, assosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä, joka vie lapseltakin tikkarin kädestä, vaikka vanhemmat olivat rakastavat paikkakunnalla tunnetut ja arvostetut kirkkoherra ja terveyskeskuksen psykologi.
Ja tässä taas on outo oletus, että raha tekisi ihmisen jotenkin yksiselitteisen etuoikeutetuksi. Se tekee ihmisen etuoikeutetuksi ainoastaan taloudellisesti. Esim. tuo kuvailemasi valkoinen psykopaatti tuskin saa mitään erityisiä kiksejä siitä, että tilillä on rahaa, kun luonne on sellainen, että se saa palkintonsa ihan muualta.
Raha on ylipäätään typerä ja yksinkertaistava menestyksen mittari, kun suuri osa porukasta ei sitä mitenkään erityisesti edes halua. Ne, jotka haluavat, kyllä löytävät sen äärelle ja kokevat varmaan suurta iloa omaisuuden kertyessä. 99% kansasta silti pyrkii ihan muihin tavoitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kritisointi ei sopinut yliopiston noudattamaan poliittisesti korrektiin linjaan.
Poliittisesti korrekteja asioita, ilmiöitä yms ei saa kritisoida.
Toivottavasti gradun tekijä vie asian eteenpäin!
🤦🏼 Eli kaikkea paskaa saa julkaista tieteellisenä tutkimuksena? Gradu on pakko hyväksyä jos laittaa vain nimen paperiin? Missä on tieteellisen tutkimuksen laatu?
Pro gradu -tutkielma on olennainen osa maisterin tutkintoa. Se on yhtäältä opinnäyte ja oppimisen väline, toisaalta rajattuun aiheeseen kohdistuva tutkimus.
Opinnäyte on nimensä mukaisesti näyte siitä, että opiskelija pystyy suoriutumaan laajahkosta tutkimusprosessista itsenäisesti. Graduprosessi itsessään taas on oppimisen väline, jonka avulla opetellaan mm.
tietolähteiden löytämistä ja kriittistä hyödyntämistä
omien näkemysten ja lähteistä saadun tiedon yhdistämistä
erilaisten tutkimusmetodien käyttöä
käsitteiden määrittelyä ja luokittelujen tekemistä
selkeän, ymmärrettävän asiatyylin käyttöä
johtopäätösten tekemistä ja johdonmukaista asioiden käsittelyä
asioiden esittämistä helposti omaksuttavassa muodossa
kokonaisuuksien hallintaa
taitoa ja sitkeyttä selviytyä laajasta yhtäjaksoisesta tehtävästä
ajankäytön hallintaa ja itsekuria.On huomattavasti vaativampaa tehdä gradu, jossa kyseenalaistaa (tietenkin perustellen) vallitsevat dogmit. Tällaisesta pitäisi saada parempi arvosana, kuin valmiin tekstin kopioinnista. Humanistiset tieteet eivät useinkaan perustu faktoihin, vaan ne ovat eri aikakausina vaihtelevia, eri tavoin perusteltuja mielipiteitä. Osoittaa opiskelijalta kypsyyttä, jos pystyy haastamaan tämän hetkiset mielipiteet. Graduhan on vain tieteellisen kirjoittamisen harjoitelma.
Kun en ole ko. gradua lukenut, niin en voi sanoa, mikä oli haastamisen laadullinen taso. Jos se kritiikki on jotain "femistit on tymiä", niin sitten ymmärrän hylkäyksen jotenkin, mutta tällaiseen ei ainkaan jutussa vedottu.
Gradu ei ole tieteellisen kirjoittamisen harjoitelma. Opiskelija osoittaa siinä että pystyy tekemään oman pienen vaatimattoman tutkimuksen jostain aiheesta soveltaen tieteellisiä kriteerejä ja menettelytapoja. Nämä ovat ihan samat joka ikisessä tiedekunnassa, koska ne ovat ne mihin tieteellinen tieto perustuu ja koko yliopiston pointti. Toki opiskelijoiden gradut eivät ole usein kovin laadukasta tutkimusta mutta niiden pitää silti täyttää tutkimuksen minimikriteerit. Mutu ei mene läpi. Monet kirjoittajat täällä eivät ymmärrä tieteestä yhtään mitään.
t. humanisti
Länsimaiden tiede on vedetty aikoja sitten vessasta alas. Itsepetosta koko touhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Mitä tahansa tiedekäsityksiä saa tietysti arvostella ja kritisoida gradussa, kunhan sen tekee perustellusti, gradun tutkimusrajojen puitteissa ja tieteellisen kirjoittamisen sääntöjen mukaisesti. Eikä intersektionaalinen feminismi voi olla tämän lähtökohdan yläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Samanlaisia uskomushäkkyröitä on muutkin yhteiskunnalliset tieteenalat. Itse tunnen taloustieteitä melko hyvin, ja myös taloustiede perustuu pitkälti uskomuksiin. Esim. näennäisen yksinkertaisten termien, kuten vaikka arvo, kustannus, hinta, vaikuttavuus, tehokkuus, jne., määrittely on käytännössä mahdotonta, joten alan keskustelu on lopulta pelkkää mutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Tieteessä faktat ratkaisee eikä se, mikä joku vakiintunut tiedekäsitys sattuu jostain asiasta olemaan. Aika usein nää vakiintuneet käsitykset on osoittautuneet vääriksi ajan mittaan ja niitä on muutettu.
Eikä tässä ollut kyse mistään maapallon pyöreyden tasoisesta tiedosta vaan poliittisesta ajatusrakennelmasta joka on luonteeltaan enemmänkin ideologia kuin tieteellinen fakta. Ei tuo noudattamista pysty perustelemaan tieteellä yhtään sen helpommin kuin vaikkapa vasemmistolaista tai oikeistolaista politiikkaa.
No, on silti häviävän pieni todennäköisyys, että yksittäinen graduntekijä onnistuisi löytämään sellaisia faktoja, että se muuttaisi koko vallitsevan tieteellisen käsityksen.
Ari Helo aloitti taas henkilökohtaisen kampanjan yliopiston luennoitsijoita vastaan. Opetuksessa ei saisi puhua kasvissyönnistä tai ismeistä. Kaiken pitäisi olla neutraalia, hajutonta ja savutonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradua ei hylätty käsittelemänsä aiheen tai näkökulman vuoksi, vaan tieteellisen metodin puutteesta. Terveisin, kyseisen gradun lukenut akateemikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.
Taitaa olla yksi paskapesä koko laitos.
Noitatieteitä? 😂 Nyt keksit jo ihan omiasi.
Niitä "noitatieteitä" harjoitettiin Åbo Akademin puolella. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta riiteli niin rankasti, että he yrittivät puhdistavaa new age -rituaalia. Homma oli lähtenyt käsistä, kun afr. tutkijalle oli esitetty väärä kysymys jossain illanvietossa.
Turun yliopisto ei liittynyt tähän pikku sattumukseen mitenkään.
Siellä oli suolakiderituaali pahojen henkien poistamiseksi ja afrikkalaiselta tutkijalta oli vaadittu tämän pronomineja. Åbo Akademin muunsukupuolinen tutkija esti apurahansa poisvetämisellä miesdokumentin esittämisen ja keskustelutilaisuuden. Transaktivistit vauhdissa. Sellaista tieteen ja mielipiteen ilmaisun vapautta Turussa.
Onko näihin mitään linkkiä? Lähinnä kuulostaa joltain Ihmebantun sketsiltä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gradua ei hylätty käsittelemänsä aiheen tai näkökulman vuoksi, vaan tieteellisen metodin puutteesta. Terveisin, kyseisen gradun lukenut akateemikko
joo niin varmaan. olisit uskottavampi jos olisit edes hoksannut aloituksesta, ettei gradua hylätty.
Vierailija kirjoitti:
Gradua ei hylätty käsittelemänsä aiheen tai näkökulman vuoksi, vaan tieteellisen metodin puutteesta. Terveisin, kyseisen gradun lukenut akateemikko
Gradu hyväksyttiin valituksen jälkeen. Ja akateemikko on vuodesta 1972 ollut presidentin myöntämä valtiollinen arvonimi ansioituneelle tieteentekijälle. Typeryytesi perusteella olet hädin tuskin päässyt läpi peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Tieteessä faktat ratkaisee eikä se, mikä joku vakiintunut tiedekäsitys sattuu jostain asiasta olemaan. Aika usein nää vakiintuneet käsitykset on osoittautuneet vääriksi ajan mittaan ja niitä on muutettu.
Eikä tässä ollut kyse mistään maapallon pyöreyden tasoisesta tiedosta vaan poliittisesta ajatusrakennelmasta joka on luonteeltaan enemmänkin ideologia kuin tieteellinen fakta. Ei tuo noudattamista pysty perustelemaan tieteellä yhtään sen helpommin kuin vaikkapa vasemmistolaista tai oikeistolaista politiikkaa.
No, on silti häviävän pieni todennäköisyys, että yksittäinen graduntekijä onnistuisi löytämään sellaisia faktoja, että se muuttaisi koko vallitsevan tieteellisen käsityksen.
No herranjestas jos et ymmärrä tieteestä mitään niin ole edes hiljaa. Ei tässä todennäköisyyksistä ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.
Taitaa olla yksi paskapesä koko laitos.
Noitatieteitä? 😂 Nyt keksit jo ihan omiasi.
Niitä "noitatieteitä" harjoitettiin Åbo Akademin puolella. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta riiteli niin rankasti, että he yrittivät puhdistavaa new age -rituaalia. Homma oli lähtenyt käsistä, kun afr. tutkijalle oli esitetty väärä kysymys jossain illanvietossa.
Turun yliopisto ei liittynyt tähän pikku sattumukseen mitenkään.
Siellä oli suolakiderituaali pahojen henkien poistamiseksi ja afrikkalaiselta tutkijalta oli vaadittu tämän pronomineja. Åbo Akademin muunsukupuolinen tutkija esti apurahansa poisvetämisellä miesdokumentin esittämisen ja keskustelutilaisuuden. Transaktivistit vauhdissa. Sellaista tieteen ja mielipiteen ilmaisun vapautta Turussa.
Onko näihin mitään linkkiä? Lähinnä kuulostaa joltain Ihmebantun sketsiltä...
Siitähän löytyy helposti tietoa hakusanoilla Åbo Akademi ja suolakide. Työilmapiirin hoitometodit ja koko tuo ns. tieteenala ovat yhtä vakuuttavia.
TS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Kun minä olin yliopistossa gradu piti muistaakseni tehdä suurinpiirtein näin.
1.Johdanto
2. Teoreettinen viitekehys tutkimukselle, jonka sai ihan itse valita, katsaus aiempaan tutkimukseen josta opiskelija osoitti olevansa perillä. Tässä kohtaa ei ole pakko valita mitään intersektionaalista feminismiä, mutta et voi myöskään ajautua sivuraiteille ja kritisoida jotain teoriaa jota et valinnut. Tarkoitus tässä on osoittaa, että hallitset valitsemasi teoriapohjan, ei opiskelijat mitään omia teorioita kehittele.
3. Esittelet valitsemasi tutkimusongelman ja materiaalin.
4. Esittelet metodologian eli menetelmät joilla sitä tutkit
5. Tutkimuksesi, analyysisi ja sen tulokset. Suurin osa gradua.
6. Johtopäätös
En ymmärrä mihin kohtaan tähän saisi ympättyä jotain tietyn teoreettisen suuntauksen kritiikkiä järkevällä tavalla. Tarkoitushan on tehdä omaa tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.
Kyse oli intersektionaalisen feminismin kritiikistä.
"opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista"Kritiikille eli ollut muut perustetta kuin gradun tekijän mielipide. En ole ennen nähnyt gradua jossa on 45-sivua tekstiä ilman lähdeviitteitä.
Onko tätä aatetta ikinä ennen kritiittisesti tarkasteltu missään akateemisessa tutkimuksessa tai kirjallisuudessa ylipäänsä?
Aatetta voi tarkastella tieteelliseesti. Esimerkiksi mielipidetutkimuksilla tai viittaamalla muihin tieteellisiin tutkimuksiin.
Esim.
Trans seksuaalisuuden esiintyvyysluvut perustuvat hoitoon hakeutuneiden määrään, eikä arviointiperusteista ole selkeää tietoa. Tilan yleisyydeksi on ilmoitettu Yhdysvalloissa vuonna 1968 1/100 000 miestä ja 1/400 000 naista (Pauly 1968). Ruotsissa arvioitiin 1971 lukujen olevan 1/37 000 ja 1/103 000 (Wålinder 1971). Alankomaissa on todettu prevalenssin kasvaneen aikavälillä 198086 miehillä luvusta 1/45 000 lukuun 1/18 000 ja naisilla luvusta 1/200 000 lukuun 1/54 000. Miesten ja naisten suhteelliset osuudet ovat säilyneet samoina, mutta tunnettujen tapausten kokonaismäärä on kasvanut. Se johtunee ilmapiirin muutoksesta suopeammaksi, tiedotuksen lisääntymisestä ja hoidon saatavuuden helpottumisesta eikä todellisen esiintymistaajuuden kasvusta (Eklund 1988).Eklund P L E, Gooren L J G, Bezemer P D: Prevalence of transsexualism in the Netherlands. Br J Psychiatry 152: 638640, 1988
Pitäisiköhän lukaista tuo tutkimus jos sieltä saisi tieteellisen selityksen sille, miksi kirjoittaja on päätynyt seuraavaan oletukseen:
"Se johtunee ilmapiirin muutoksesta suopeammaksi, tiedotuksen lisääntymisestä ja hoidon saatavuuden helpottumisesta eikä todellisen esiintymistaajuuden kasvusta"
Vai onko tuotakin tutkimusta ohjannut oma paatos?
Jos jostain ihmisestä tai asiasta ei tykätä, niin akateemisessa maailmassa on kyllä loppumattomasti keinoja painaa alas.
T. yliopistolainen
Vierailija kirjoitti:
Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.
Siis lukekaa ja ymmärtäkää aloitus! Tutkimus hylättiin, koska siinä oli 45 sivua intersektionaalista feminismiä kritisoivaa tekstiä. Woke-herätyksen saanut ohjaaja ei hyväksynyt sitä, vaan vaati kritiikkiä poistettavaksi. Ei tällainen ole tiedettä, että työn ohjaaja kieltää tutkimuskritiikin, jota ei itse hyväksy.
Gradu ei ole tieteellisen kirjoittamisen harjoitelma. Opiskelija osoittaa siinä että pystyy tekemään oman pienen vaatimattoman tutkimuksen jostain aiheesta soveltaen tieteellisiä kriteerejä ja menettelytapoja. Nämä ovat ihan samat joka ikisessä tiedekunnassa, koska ne ovat ne mihin tieteellinen tieto perustuu ja koko yliopiston pointti. Toki opiskelijoiden gradut eivät ole usein kovin laadukasta tutkimusta mutta niiden pitää silti täyttää tutkimuksen minimikriteerit. Mutu ei mene läpi. Monet kirjoittajat täällä eivät ymmärrä tieteestä yhtään mitään.
t. humanisti