Lue keskustelun säännöt.
Turun yliopistossa hylättiin intersektionaalista feminismiä kritisoinut gradu
10.08.2022 |
Sanotaanpa nyt aluksi, että itse pidän intersektionaalista feminismiä pääosin hyvänä aatteena ja tervetulleena, mutta tällainen kritiikin hiljentäminen akateemisessa tutkimuksessa on silti aivan käsittämättömäntä.
Kommentit (2012)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
"Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan". On kuitenkin hyvä havaita, ettei Marx itse ollut mikään intersektionalismi eikä marxilaisuudessa käsitellä feminismiä tältä kannalta (ei käsitellä juuri mitenkään, itse asiassa). Marx ei arvioinut ihmisiä synnynnäisten muuttamattomien ominaisuuksien (kuten ihonväri tai sukupuoli) perusteella, vaan sosioekonomisen aseman perusteella. Tämähän on täysin muutettavissa, kun köyhästä tulee vähemmän köyhä, tai jopa rikas. Köyhyys tai "luokka" ei ole pysyvä ominaisuus, siksi sitä on mielekästä muuttaa, toisin kuin ihonväriä tai sukupuolta.
Marxilaisuus on haluttu liittää nykyfeminismiin vain, koska sen katsotaan herättävän negatiivista kaikua ja tekevän feminismistä jotenkin vasemmistolaisen, vaikka vasemmistolaisuus on TALOUSoppi, Vasemmistolainen feminismi vaati naisille samaa palkkaa, ja tämähän on itsestäänselvyys, jonka varmaan hyväksyy kaikenlaiset muutkin feministit ja tolkun ihmiset.
Marxilaisuudesta on johdettu sortaja-sorrettu -ajattelu, jossa sorrettu on aina oikeassa. Jokaisesta vuorovaikutustilanteesta löytyy sortaja ja sorrettu, kun oikein tarkkaan katsotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.
Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.
Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".
Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.
Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.
Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.
Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?
Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?
Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?
Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.
Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.Ja edelleen käytännössä kuinka? Kun jo tiedämme, ettemme saa olettaa ihmisen sukupuolta ulkoisen olemuksen perusteella, kuinka voimme olettaa ihmisen aseman yhteiskunnassa hänen ihonvärinsä perusteella? Kuinka voimme olettaa nähdessämme Intialaisen näköisen kaverin joutuvan vartijan puhuttelemaksi tavaratalossa, että tässä profiloidaan rodun perusteella muutenkin heikommalla olevaa myymälävarkaaksi. Tosiasiassa puhutettava onkin voinut olla entisen NSN yhtiön toimitusjohtaja, Kuwaitissa rikkaaseen perheeseen syntynyt, Britanniassa opiskellut Rajeev Suri, jolle vartija huomautti märän sateenvarjon tuomisesta tavarataloon.
Tiedämme jo, että suomalaisessa koulussa kokeen arvosana on matalampi jos se palautetaan pojan nimellä kuin tytön. Kuinka tällainen "positiivinen syrjintä" huomioi oppimisvaikeuksista kärsivät pojat?
Tällaisia ne tutkimuskysymykset juuri on. Keitä pitäisi tai pitääkö ollenkaan syrjiä positiivisesti. Intersektionaallista feminismiä kritisoitaessa jotenkin kummallisesti puhutaan vain ihonväristä vaikka on kyse paljon muustakin. Kyllähän siinä nimenomaan tunnistetaan se että vaikkapa rikas värillinen Saudi on todennäköisesti paljon paremmassa asemassa kuin joku valkoinen koulupudokas.
väärin. Tässä lähdetään jälleen oletuksesta, että rikas värillinen Saudi on etuoikeutetussa asemassa jonkin ulkopuolelta annetun, itsestä riippumattoman ominaisuuden perusteella. Ja koulupudokas samoin perustein omassa tilanteessaan. Mitäpä jos minä kerron, että tämä Saudi on isänsä kehitysvammaiseksi pieksämä, traumatisoitunut orpo, joka tuntee seksuaalista vetoa vain kaltoinkohtelevia miehiä kohtaan, mutta piilottaa tämän ominaisuutensa joko koska häpeää sitä tai haluaa vaalia yksityisyyttään. Ja koulupudokas on taasen lapsesta saakka koulutovereita ja eläimiä kaltoinkohdellut, assosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä, joka vie lapseltakin tikkarin kädestä, vaikka vanhemmat olivat rakastavat paikkakunnalla tunnetut ja arvostetut kirkkoherra ja terveyskeskuksen psykologi.
Sinäkö väität että sairas ihminen, joka ei ole saanut tarvitsemaansa apua, olisi muka jotenkin erityisen hyvässä asemassa? Millainen ihminen edes esittää tuommoista?
Se, että kirkkoherra ja psykologi eivät ole osanneet tai halunneet auttaa lastansa, ei tee lapsesta mitenkään vähemmän arvokasta tai huonoa. Eikä todellakaan syyllistä omaan tilanteeseensa.
Esimerkissäsi kumpikin lapsista on huonossa asemassa ja tarvitsee apua. Toiseen heistä sinä suhtaudut asenteellisesti ja ikävästi ihonvärin perusteella.
Persoonallisuushäiriö ei ole sairaus, eikä yleensä 'parannettavissa', etenkään jos sairaudentunto ts oma motivaatio puuttuu. Toisaalta se saattaa olla synnynnäinen ominaisuus ja sinänsä riippumaton ihmisen omasta valinnasta. Rikokset ja väkivalta sen sijaan ovat oma valinta, riippumatta mahdollisesta persoonallisuuden häiriöstä.
Olet siis väärässä.
-sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.
Taitaa olla yksi paskapesä koko laitos.
Noitatieteitä? 😂 Nyt keksit jo ihan omiasi.
Niitä "noitatieteitä" harjoitettiin Åbo Akademin puolella. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta riiteli niin rankasti, että he yrittivät puhdistavaa new age -rituaalia. Homma oli lähtenyt käsistä, kun afr. tutkijalle oli esitetty väärä kysymys jossain illanvietossa.
Turun yliopisto ei liittynyt tähän pikku sattumukseen mitenkään.
Siellä oli suolakiderituaali pahojen henkien poistamiseksi ja afrikkalaiselta tutkijalta oli vaadittu tämän pronomineja. Åbo Akademin muunsukupuolinen tutkija esti apurahansa poisvetämisellä miesdokumentin esittämisen ja keskustelutilaisuuden. Transaktivistit vauhdissa. Sellaista tieteen ja mielipiteen ilmaisun vapautta Turussa.
Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä tarkoittaa, että afrikkalaiselta tutkijalta oli "vaadittu tämän pronomineja?"
Rennon feministinen she-him-porukka oli vaatinut afrikkalaista tutkijaa kertomaan pikkujouluissa, että mitä persoonapronomineja tämä käyttää itsestään. Liittyy transien genderuskontoon.
Tämän takia olen amis enkä ikinä mene mihinkään korkeakouluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
"Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan". On kuitenkin hyvä havaita, ettei Marx itse ollut mikään intersektionalismi eikä marxilaisuudessa käsitellä feminismiä tältä kannalta (ei käsitellä juuri mitenkään, itse asiassa). Marx ei arvioinut ihmisiä synnynnäisten muuttamattomien ominaisuuksien (kuten ihonväri tai sukupuoli) perusteella, vaan sosioekonomisen aseman perusteella. Tämähän on täysin muutettavissa, kun köyhästä tulee vähemmän köyhä, tai jopa rikas. Köyhyys tai "luokka" ei ole pysyvä ominaisuus, siksi sitä on mielekästä muuttaa, toisin kuin ihonväriä tai sukupuolta.
Marxilaisuus on haluttu liittää nykyfeminismiin vain, koska sen katsotaan herättävän negatiivista kaikua ja tekevän feminismistä jotenkin vasemmistolaisen, vaikka vasemmistolaisuus on TALOUSoppi, Vasemmistolainen feminismi vaati naisille samaa palkkaa, ja tämähän on itsestäänselvyys, jonka varmaan hyväksyy kaikenlaiset muutkin feministit ja tolkun ihmiset.
Ei. Vaan intersektionaalinen feminismi pohjautuu Marxiin. Sama sortaja - sorrettu idea on pohjalla, samoin sortajan demonisointi ja koko ideologian ehdottomuus. Joko olet puolellamme tai sitten vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.
Ei annettu. Ei opeteta. Mitä sontaa oikein suollat?
Kyllä noilla oli joku kurssi josta sai pinnoja jos osallistui tähän joitain vuosia sitten rautatientorilla olleeseen mielenosoitustelttailuun. Ei siis mihin tahansa mielenosoitukseen vaan tuohon yhteen ja tiettyyn.
Noitatieteistä en tiedä.
"Noitatiedettä" taisi olla vain pikkujouluissa, kun yriteltiin sovitells tutkijoiden riitoja.
Tuskin hylättyä annettiin kevein perustein. Graduna ei voi kirjoittaa "omaa totuuttaan" vaikka kuinka haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helo on nähnyt opiskelijan ja hänen graduohjaajansa välisen viestinvaihdon. Viestissä ohjaaja kertoi lopettavansa ohjauksen, kun opiskelija ei suostunut poistamaan hänen pyytämäänsä kohtaa.
[Viestissä] oli aivan suoraan vaadittu koko intersektionaalisen tutkimuksen kritiikin poistamista kokonaan työstä. Kun tähän ei suostuttu, ohjaaja ei käynyt työtä läpi enää lainkaan, vaan ilmoitti, ettei asiassa päästä eteenpäin ja työtä uhkaa hylkääminen, Helo väittää.
Näin toimiessaan hän samalla laiminlöi työtehtävänsä työn ohjaajana ellei (hylkäämisellä) uhkailua koeta osaksi ohjaustyötä. Eivät tutkinto-opiskelijat ehdoin tahdoin ryhdy opettajiensa kanssa riitelemään. Kyse on yleisen pelon ilmapiirin luomisesta humanistisessa tutkimuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
"Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan". On kuitenkin hyvä havaita, ettei Marx itse ollut mikään intersektionalismi eikä marxilaisuudessa käsitellä feminismiä tältä kannalta (ei käsitellä juuri mitenkään, itse asiassa). Marx ei arvioinut ihmisiä synnynnäisten muuttamattomien ominaisuuksien (kuten ihonväri tai sukupuoli) perusteella, vaan sosioekonomisen aseman perusteella. Tämähän on täysin muutettavissa, kun köyhästä tulee vähemmän köyhä, tai jopa rikas. Köyhyys tai "luokka" ei ole pysyvä ominaisuus, siksi sitä on mielekästä muuttaa, toisin kuin ihonväriä tai sukupuolta.
Marxilaisuus on haluttu liittää nykyfeminismiin vain, koska sen katsotaan herättävän negatiivista kaikua ja tekevän feminismistä jotenkin vasemmistolaisen, vaikka vasemmistolaisuus on TALOUSoppi, Vasemmistolainen feminismi vaati naisille samaa palkkaa, ja tämähän on itsestäänselvyys, jonka varmaan hyväksyy kaikenlaiset muutkin feministit ja tolkun ihmiset.
Vasemmistolaiset feministit ovat myös luopuneet naisten oikeuksista transidentifioituvien heteromiesten hyväksi. Vasemmistonaiset ovatkin nimenneet naisten oikeudet pillufeminismiksi ja itsensä ei-miehiksi.
"Pillufeminismin loppu"
https://blogit.kansanuutiset.fi/feministipistoja/pillufeminismin-loppu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Graduja ei arvostella sen mukaan mitä niissä on kirjoitettu vaan miten ne on kirjoitettu. Jos kirjoittaa sivukaupalla aiheeseen liittymätöntä mutua, ei sellainen kuulu graduun. Vaikea kuvitella tutkimusaihetta, jonka yhteydessä graduun saisi ympättyä jonkun teoreettisen suuntauksen kritiikkiä järkevällä tavalla. Tarkoitus on tutkia jotain konkreettista aihetta ja käyttää jotain itse valitsemaansa teoreettista suuntausta tai suuntauksia siinä pohjana, harvempi gradussa kritisoi näitä teoreettisia suuntauksia, sitä pidetään kyllä post grad. tason puuhasteluna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
"Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan". On kuitenkin hyvä havaita, ettei Marx itse ollut mikään intersektionalismi eikä marxilaisuudessa käsitellä feminismiä tältä kannalta (ei käsitellä juuri mitenkään, itse asiassa). Marx ei arvioinut ihmisiä synnynnäisten muuttamattomien ominaisuuksien (kuten ihonväri tai sukupuoli) perusteella, vaan sosioekonomisen aseman perusteella. Tämähän on täysin muutettavissa, kun köyhästä tulee vähemmän köyhä, tai jopa rikas. Köyhyys tai "luokka" ei ole pysyvä ominaisuus, siksi sitä on mielekästä muuttaa, toisin kuin ihonväriä tai sukupuolta.
Marxilaisuus on haluttu liittää nykyfeminismiin vain, koska sen katsotaan herättävän negatiivista kaikua ja tekevän feminismistä jotenkin vasemmistolaisen, vaikka vasemmistolaisuus on TALOUSoppi, Vasemmistolainen feminismi vaati naisille samaa palkkaa, ja tämähän on itsestäänselvyys, jonka varmaan hyväksyy kaikenlaiset muutkin feministit ja tolkun ihmiset.
Marxilaisuudesta on johdettu sortaja-sorrettu -ajattelu, jossa sorrettu on aina oikeassa. Jokaisesta vuorovaikutustilanteesta löytyy sortaja ja sorrettu, kun oikein tarkkaan katsotaan.
Marxin teoriat ei olleet erityisen loistavia nykyajan näkökulmasta ja toisaalta moni niiden ns. soveltaja lisäili surutta omia tulkintojaan joukkoon jolloin lopputulos oli ihan jotain muuta kuin marxilaisuutta.
Esim. suomessa jonkin kutsuminen vanhaksi marxilaiseksi ei viittaa marxiin taloustieteilijänä vaan siihen kommunistilahkoon joka suomessa yhteen aikaan mellasti. Toisaalta saattaa viitata ihmisiin jotka ei tarkalleen ottaen edes olleet tuota nimenomaista lahkoa mutta jotain neuvostofanittavia ja kommunismifanittajia yleisemmin.
Puhekielessä ei aina käytetä hirveän täsmällisiä määritelmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei tarvitse välittää mitä tässä pellemaailmassa tapahtuu. En vain ymmärrä miksi tämäkin jenkki-hapatus saa määräillä jossain Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista maailmaa politisoitumisesta arvostellut vasemmistoliberaali tutkija Helen Pluckrose kirjoitti laajan artikkelin siitä, mikä hänen mielestään intersektionaalisessa feminismissä on vialla. Aiemmin Pluckrose toteutti tutkijakollegoidensa kanssa hienostuneen huijauksen, jossa kolmikko sai läpi tekaistuja huuhaa-artikkeleita arvostettuihin tiedejulkaisuihin todistaakseen pointtinsa akatemian politisoitumisesta.
Tutkijat esittivät muun muassa, että miehiä pitäisi kouluttaa kuin koiria raiskauskulttuurien kitkemiseksi, valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus luokassa pitäisi kieltää ja heidät pitäisi pakottaa istumaan lattialla kahlittuina.
Pluckrosen mukaan intersektionaalisuuden kaltaista ajattelutapaa on aiemmin esiintynyt kollektiivisissa, hyvin konservatiivisissa kulttuureissa. Hänen mukaansa intersektionalismi on hyvin ulossulkeva aate, ja vahvasti vasemmistolainen ideologia. Intersektionalismi pohjautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretun luokan näkökulma on puolueettomampi ja todenmukaisempi kuin muiden.
Monen kriitikon mukaan intersektionaalisuus hajottaa, ei yhdistä.
Tämä politiikan laji on toksinen. Sen sijaan, että se yrittäisi tasoittaa hierarkioita, lievittää väärinkäytöksiä ja saada aikaan ryhmien välistä solidaarisuutta, se vain kääntää hierarkiat toisinpäin. Intersektionaalisuus ei rakenna siltoja vaan hajottaa ihmiset entistä pienempiin ryhmiin. Se ajaa ihmiset toisiaan vastaan kilpailemaan siitä, kuka kärsii eniten sorrosta, kenellä on oikeus vaatia kunnioitusta ja katumuksenosoituksia muilta, kirjoittaa vasemmalle kallellaan oleva The Week.
Intersektionaalisuus typistää ihmiset ryhmiksi esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin perusteella. Kyse on kollektiivisesta ideologiasta, jossa ihmisiä arvioidaan heidän toisarvoisten, synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella, joille he eivät mahda mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
En ymmärrä, miten synnynnäisiä ominaisuuksia, joille ei mahda mitään, voitaisiin pitää toisarvoisina. Ne ovat aivan ensiarvoisia kaikessa menestyksessä, jota ei ulkoisesti ohjata tai rajoiteta.
Peruskysymys on ihmisarvo ja ihmisten välinen tasa-arvo: mitä se tarkoittaa? Koska geenit eivät koskaan ole tasa-arvoisia, eivätkä kyllä monet muutkaan ihmisen 'menestykseen' vaikuttavat lähtökohdat, voiko tasa-arvo koskaan toteutua ilman rakenteellista yhteiskunnan pakottamaa tasapäistämistä? Ei voi.
eikös tässä nimenomaan ole kysymys siitä, että ihmiset eriarvoistetaan johtuen heidän synnynnäisestä ominaisuudestaan? Eli valkoihoinen etnisesti suomalainen mies olisi ihan lain mukaankin vähemmän oikeutettu työpaikkaan kuin vastaavasti meritoitunut tummaihoinen suomalainen mies. Tai kuin muunsukupuolinen henkilö.
Jos kaksi hakijaa ovat aivan tasapäisiä työn suorittamiseen vaikuttavien ominaisuuksien perusteella, ainoa oikeudenmukainen valintametodi on kolikonheitto. Ei jonkin uhrihierarkia -taulukon selaaminen.
niin. tämähän lähtee oletuksesta että enemmistön edustaja on aina syrjijä ja vähemmistön syrjitty, oletusarvoisesti. ja siksi vähemmistölle kuuluu antaa tasotusta. mut onko näin edes? ootteko koskaan nähneet m-muuttajan omistamassa ravintolassa tmv yrityksessä valtaväestöön kuuluvaa töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gradua voisi verrata graduun jossa maapallon väitettäisiin olevan pannukakku. Ei mitään tutkimustuloksia vaan gradun tekijän omaa mielipidettä 96 sivua.
Mitä ihmettä selität? Eihän nuo ole ollenkaan verrannollisia. intersektionaslinen feminismi on tapa katsoa maailmaa. Ihmisiä voi kohdella tasapuolisesti,tasa-arvolla ja kunnioittaen vaikka ei tuota aatetta kannata. Itseasiassa todennäköisesti paljon tasa-arvoisemmin.
Ennen intersektionaalista feminismiä kaikki ihmiset oli saman arvoisia. Kun kohtasin uuden ihmisen en kohdannut hänen ihonväriään,sukupuoltaan tai seksiaalista suuntautumista vasn IHMISEN.
Intersektionaalinen feminismi on pakottanut meidät tuijottamaan ihonväriä, sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista sekä kohtelemaan ihmisiä eriarvoisesti sen mukaan.
Vertailusi vastaisi sitä jos joku tekisi gradun siitä ettei sukupuolia ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Graduja ei arvostella sen mukaan mitä niissä on kirjoitettu vaan miten ne on kirjoitettu. Jos kirjoittaa sivukaupalla aiheeseen liittymätöntä mutua, ei sellainen kuulu graduun. Vaikea kuvitella tutkimusaihetta, jonka yhteydessä graduun saisi ympättyä jonkun teoreettisen suuntauksen kritiikkiä järkevällä tavalla. Tarkoitus on tutkia jotain konkreettista aihetta ja käyttää jotain itse valitsemaansa teoreettista suuntausta tai suuntauksia siinä pohjana, harvempi gradussa kritisoi näitä teoreettisia suuntauksia, sitä pidetään kyllä post grad. tason puuhasteluna.
Ja jos vaikka vihdoin lopettaisit tuon hokemisen että tässä tapauksessa olisi ollut isoja pätkiä asiaan kuulumatonta mutua koska et ole tuota gradua lukenut eikä väitteesi perustu yhtään mihinkään. Lähinnä oma hokemisesi on sitä aiheeseenliittymätöntä mutua.
Milloin tämä hulluus loppuu??? Ikävöin aikaa kun elimme tasa-arvoosessa ja hyvinvoivassa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin hylättyä annettiin kevein perustein. Graduna ei voi kirjoittaa "omaa totuuttaan" vaikka kuinka haluaisi.
Tottakai voi jos vaan voi perustella sen oikein tieteellisin metodein.
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe olisi joku vähän vähemmän mielipiteitä herättävä, hyväksyisittekö ajatuksen, että graduun ei varsinaisesti kuulu alan vallitsevan tiedekäsityksen voimakas kyseenalaistaminen?
Joo, aikamoista olisi alkaa gradussa vänkäämään, että maapallo on litteä, vaikka jossain tutkimuksessa joku havainto asiayhteydestä irrotettuna jopa voisi tätä tukea. Tai jos tekee kirjallisuuskatsauksen jonnekin 1200-luvun uskonnolliseen tekstiin.
Saa, mutta hyvin harvalla valmistuvalla on niin paljon tutkimustyötä taustalla, että on edellytyksiä noin tasokkaaseen tieteelliseen tarkasteluun. Se gradu kuitenkin on ylivoimaiselle enemmistölle ensimmäinen isompi tieteelliset kriteerit täyttävä julkaisu. Toki yksittäisiä poikkeuksia voi olla, jos vaikka jo opiskeluaikana on päätynyt johonkin oikeaan tutkimusryhmään työskentelemään. En nyt tiedä oliko tällä kohugradun tekijällä tällainen tilanne, tuskin.