HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan

Vierailija kirjoitti:

Oisko se että nykyään ei ole mitään väliä kuinka paljon teet duunia tai kuinka pitkälle kouluttaudut, se omaisuus ei vaan kartu samalla tavalla kuin meitä vanhemmilla sukupolvilla aikanaan, jos ollenkaan. Ainoa tapa nostaa elintasoaan on ns. suhteet eli käytännössä pitää syntyä rikkaaseen sukuun joka sitten antaa sen suojatun huippuduunin. Kyllähän tällasessa maailmassa niiden nuorten on pakko pistää elämänarvot uusiksi, kun omaan kotiin ja perheeseen ei ole yksinkertaisesti varaa.

On. Se on juuri tämä. Ihan sama mitä teet niin mihinkään ei ole varaa. Ja sitten boomerit ovat jämähtäneet johonkin 80-luvulle luullen että maailma edelleen toimii kuten silloin ja huutavat vain miten porukka on laiskaa. Ei olla. Ahkeruudella ei vain enää saavuta muuta kuin mahahaavan, joten miksi vaivautua.

Ei ole mitään syytä oikeastaan reippailla. Ei saada panoksella x kuin murto-osa siitä mitä joskus panoksella x olisi saanut. Eläkettä ei tule tulemaan ja koko elämä on ikuisen ankeaa oravanpyörää, jossa ei ole varaa tai aikaa vain olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ihmiset ovat oivaltaneet, että elämä voi olla muutakin kuin pelkkää raatamista ja suorittamista.

Tämähän koko ikänsä oravanpyörässä juossutta ja siinä sen myös tuhlannutta ärsyttää ja aletaan haukkumaan nykynuorisoa laiskaksi.

Maailma on muuttunut, ystäväiseni, eikä töitä enää saa vain marssimalla pomon puheille ja ilmoittamalla, että mä tulisin nyt tänne töihin.

Mutta siinä se ongelma onkin, että normaalille ihmiselle elämä on suurilta osin työtä, mikä sitten mahdollistaa tulevaisuudessa myös muita asioita. Nykyään harvat suostuu tekemään ns. oikeita, vähän raskaita ja epäsiistejä töitä ja kaikessa pitäs päästä mahdollisimman vähällä.

Some aiheuttaa sen hämäävän kuvitelman, että huolettoman ja helpon elämän voi saavuttaa tuosta vaan. Suurin osa pitkälle päässeistä ihmisistä on laittanut siihen koko elämänsä, tehnyt todella paljon töitä tai opiskellut ja tehnyt töitä pitkään.

Jos haluaa päästä helpolla, niin silloin harvemmin tienaa kovin paljon ja saa tehdä suorittavia perushommia. Jos taas haluaa joskus tienata enemmän rahaa ja ehkä vanhempana huolettomampaa elämää, niin pitää olla valmis näkemään vaivaa ja käyttämään siihen vuosia ja vuosia.

Toki ennen virkamiehen palkalla elätti koko perheen ja osti sen oman kodin. Nyt kahden tavan virkamiehen palkka riittää tuohon samaan nippa nappa.

Olemme mieheni kanssa maistereita omien alojen viroissa valtiolla. Palkat liikkuu nettona alle 2000e/kk. Me saadaan tuolla se, mitä te saitte ennen yhden palkalla. Ja me olemme jo kouluttautuneet ja töissä. Eli tehneet kaiken kuten boomerit.

Maisterin homma tuolla palkalla, niin ei kyllä ura-/alavalinta ole mennyt ihan nappiin siis bruttopalkka noin 3000 € ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

80-lukuhan oli matkatoimistojen kulta-aikaa. Duunarit lensivät yhtälailla etelään ja ammattiyhdistyksillä oli omat matkatoimistonsa.

Mutta se ei muuta sitä, että matkustaminen on nykyään paljon halvempaa. Tavalliset ihmiset kävivät silloin tällöin jossain Kanarialla ja Kreetalla ja se oli iso asia silloin. Ruotsinlaivalla käyntikin oli tavallisille ihmisille jo iso asia. Oli myös paljon enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan käyneet missään, edes Ruotsin risteilyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.

Mitä jauhat? Mun isä maksoi meidän omakotitalon 5 vuodessa, kun äiti oli kotona hoitamassa meitä. Talo maksoi tuolloin 50000 markkaa. Nyt se myytiin 3v sitten ja siitä sai 250000e. Älä helisemässä jos et tiedä mistä puhut.

Mieti mitkä olivat kulut.

Auto ajettiin loppuun, mökillä ei mukavuuksia, omaisuus mahtui pieneen laukkuun ja ei ostettu mitään netistä.

Itse pääsin lentokoneeseen ensimmäisen kerran 17 vuotiaana, isäni 35 vuotiaana, lapseni alle 2

Autoja ostettiin kylläkin paljon useammin kuin nykyään. Kuinka moni ajoi 80-luvulla yli 10 v, saati 20 v vanhalla autolla? Todella harva. Nykyisin autojen keski-ikä liikenteessä on 12-13 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tämä sukupolvien ero tule siinä kun minun varallisuus on se mitä tilin saldo näyttää. Vanhemmiltani kun loppuu rahat niin aina voi kaataa metsää tai myydä jonkun tontin, pellon jne. He ei millään kykene käsittämään sitä, että ne minun kaikki varat on se pankkitilin saldo ja sen jälkeen ei ole mitään.

Juuri näin Kun mun boomerivanhemmat tarvitsevat vaikka uuden auton tai keittiöremontin, he myyvät metsää. Eivät tunnu tajuavan että me lapset joudumme ostamaan kaiken isomman velaksi.

Teidänikäisinä vanhempasi ovat joutuneet ensin säästämään, jotta ovat saaneet pankista velkaa. Nykyinen myyntimetsä on silloin ollut heidän vanhempiensa omaisuutta, eikä siitä ole "nykyajan kotkotuksien hankintaan" saanut rahoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Ai kansakoulun käynyt Pasi on tehnyt paljon töitä uransa vuoksi?

Ei jatkoon.

Kansakoulun Pasi ei edes haaveillut vuosittaisesta thaimaan matkasta.

Teille pummeille se on ihmisoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ihmiset ovat oivaltaneet, että elämä voi olla muutakin kuin pelkkää raatamista ja suorittamista.

Tämähän koko ikänsä oravanpyörässä juossutta ja siinä sen myös tuhlannutta ärsyttää ja aletaan haukkumaan nykynuorisoa laiskaksi.

Maailma on muuttunut, ystäväiseni, eikä töitä enää saa vain marssimalla pomon puheille ja ilmoittamalla, että mä tulisin nyt tänne töihin.

Mutta siinä se ongelma onkin, että normaalille ihmiselle elämä on suurilta osin työtä, mikä sitten mahdollistaa tulevaisuudessa myös muita asioita. Nykyään harvat suostuu tekemään ns. oikeita, vähän raskaita ja epäsiistejä töitä ja kaikessa pitäs päästä mahdollisimman vähällä.

Some aiheuttaa sen hämäävän kuvitelman, että huolettoman ja helpon elämän voi saavuttaa tuosta vaan. Suurin osa pitkälle päässeistä ihmisistä on laittanut siihen koko elämänsä, tehnyt todella paljon töitä tai opiskellut ja tehnyt töitä pitkään.

Jos haluaa päästä helpolla, niin silloin harvemmin tienaa kovin paljon ja saa tehdä suorittavia perushommia. Jos taas haluaa joskus tienata enemmän rahaa ja ehkä vanhempana huolettomampaa elämää, niin pitää olla valmis näkemään vaivaa ja käyttämään siihen vuosia ja vuosia.

Toki ennen virkamiehen palkalla elätti koko perheen ja osti sen oman kodin. Nyt kahden tavan virkamiehen palkka riittää tuohon samaan nippa nappa.

Olemme mieheni kanssa maistereita omien alojen viroissa valtiolla. Palkat liikkuu nettona alle 2000e/kk. Me saadaan tuolla se, mitä te saitte ennen yhden palkalla. Ja me olemme jo kouluttautuneet ja töissä. Eli tehneet kaiken kuten boomerit.

Maisterin homma tuolla palkalla, niin ei kyllä ura-/alavalinta ole mennyt ihan nappiin siis bruttopalkka noin 3000 € ?

Bruttopalkka 2500. Jään alemman veroluokan yläpäähän. Ja siis olen humanisti. Teen sitä työtä mistä tykkään. Parempaa etsin, mutta ei vielä ole auennut hakuun.

Meidän alalla töitä on tekevälle, mutta porukka ei juurikaan lopeta, niin pitää odottaa että joku eläköityy. Se on oikeastaan ainoa hetki kun paikkoja tulee auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikkeen nykypaskaan syynä on suuret ikäluokat, niin olisi syytä palauttaa kaikki edutkin samaksi kuin mitä heillä oli. 

Ei tarvittaisi jättimäistä Kelaa pyörittämään lapsilisiä ja ilmaista kouluruokaa kansakoulussa.

Ei olisi työttömyyskorvauksia, ilmaista terveydenhuoltoa, ei asumistukia. Sossusta olisi turha mennä vinkumaan avustusta.

Eikä olisi opintorahaa, pitkiä vanhempainvapaita, kotihoidon tukea ja subjektiivitåsta oikeutta päivähoitoon.

Niitä ei tarvittaisi, sillä opiskelija voisi tehdä töitä ilman että tarvitsee laskea tukea ja isän palkka riittäisi siihen että äiti jää kotiäidiksi. Kukaan ei myöskään haukkuisi kotiäitiä loiseksi, sillä olisi normi että äiti saa huolehtia lapsistaan kun nämä ovat pieniä.

Ei ne suuret ikäluokat reissanneet pitkin maailmaa, kotiäitiys oli pakko, koska päivähoito maksoi äidin palkan verran eikä hoitopaikkoja ollut. 3-lapsinen perhe asui kolmiossa eli lapsilla oli yhteinen huone jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.

Mitä jauhat? Mun isä maksoi meidän omakotitalon 5 vuodessa, kun äiti oli kotona hoitamassa meitä. Talo maksoi tuolloin 50000 markkaa. Nyt se myytiin 3v sitten ja siitä sai 250000e. Älä helisemässä jos et tiedä mistä puhut.

Mieti mitkä olivat kulut.

Auto ajettiin loppuun, mökillä ei mukavuuksia, omaisuus mahtui pieneen laukkuun ja ei ostettu mitään netistä.

Itse pääsin lentokoneeseen ensimmäisen kerran 17 vuotiaana, isäni 35 vuotiaana, lapseni alle 2

Autoja ostettiin kylläkin paljon useammin kuin nykyään. Kuinka moni ajoi 80-luvulla yli 10 v, saati 20 v vanhalla autolla? Todella harva. Nykyisin autojen keski-ikä liikenteessä on 12-13 vuotta.

Autoja ostettiin useammin?

Autoja ostettiin vähemmän koska harvalla oli varaa sellaiseen. Nyt jengi ostaa silmää räpäyttämättä auton joka maksaa saman verran kuin hyvä loma-asunto.

Vierailija kirjoitti:

Helpompaa oli siinä mielessä, että työttömyyttä ei juuri ollut, jokaiselle löytyi vakituinen työpaikka. Asuntolainojakin myönnettiin ilman suuria käsirahoja ja lisävakuuden lisävakuuksia.

Nykypäivänä sekä työpaikan, että asuntolainan saaminen on hankalaa. Itse kituutan pätkätöissä ja juuri mitään en saa säästöön, kun vuokraan menee suurin osa tuloista.

Jotenkin alkaa ärsyttää tämä pätkätöistä vinkuminen1Miksi opiskelette alaa josta on vaikea saada vakipaikkaa?Vaikkapa kokin  tai tarjoilijan vakituisia paikkoja on pilvin pimein,opiskele näille aloille vaikka!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tämä sukupolvien ero tule siinä kun minun varallisuus on se mitä tilin saldo näyttää. Vanhemmiltani kun loppuu rahat niin aina voi kaataa metsää tai myydä jonkun tontin, pellon jne. He ei millään kykene käsittämään sitä, että ne minun kaikki varat on se pankkitilin saldo ja sen jälkeen ei ole mitään.

Juuri näin Kun mun boomerivanhemmat tarvitsevat vaikka uuden auton tai keittiöremontin, he myyvät metsää. Eivät tunnu tajuavan että me lapset joudumme ostamaan kaiken isomman velaksi.

Eikö suuret ikäluokat muuttaneet kaupunkiin ,60-70-luvulla ja mistä ne niitä metsiä myyvät?

Asun maalla ja ainakin täällä metsät omistavat maatilat, samoin pellot ja ikäryhmä on 20-60v.

Harva metsänomistaja asuu nykypäivänä metsänsä vieressä. Ne on yleensä siellä missä sukujuuret on. Saatu aiemmilta polvilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

Tai et vaan tiedä. Minunkin vamhemmat esittävät köyhiä eläkeläisiä vaikka on näitä metsiä ym. Niistä ei vaan puhuta.

Voit itse kaivaa tilastot miten esim. metsien ja mökkirantojen omistus jakautuu eri sukupolville...

Sitä enemmän minun kiinnostaisi nähdä tilastoja siitä, kuinka paljon se omistus jakautuu sukupolven kesken. Olisi tosiaan kiva nähdä ihan dataa siitä, että onko enemmistö suurista ikäluokista todellakin piilorikkaita pohattoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

80-lukuhan oli matkatoimistojen kulta-aikaa. Duunarit lensivät yhtälailla etelään ja ammattiyhdistyksillä oli omat matkatoimistonsa.

Mutta se ei muuta sitä, että matkustaminen on nykyään paljon halvempaa. Tavalliset ihmiset kävivät silloin tällöin jossain Kanarialla ja Kreetalla ja se oli iso asia silloin. Ruotsinlaivalla käyntikin oli tavallisille ihmisille jo iso asia. Oli myös paljon enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan käyneet missään, edes Ruotsin risteilyllä.

Jep, siihen säästettiin koko vuosi tai pari että pääsee johonkin 2+ hotelliin Mallorcalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.

Mitä jauhat? Mun isä maksoi meidän omakotitalon 5 vuodessa, kun äiti oli kotona hoitamassa meitä. Talo maksoi tuolloin 50000 markkaa. Nyt se myytiin 3v sitten ja siitä sai 250000e. Älä helisemässä jos et tiedä mistä puhut.

Mieti mitkä olivat kulut.

Auto ajettiin loppuun, mökillä ei mukavuuksia, omaisuus mahtui pieneen laukkuun ja ei ostettu mitään netistä.

Itse pääsin lentokoneeseen ensimmäisen kerran 17 vuotiaana, isäni 35 vuotiaana, lapseni alle 2

Autoja ostettiin kylläkin paljon useammin kuin nykyään. Kuinka moni ajoi 80-luvulla yli 10 v, saati 20 v vanhalla autolla? Todella harva. Nykyisin autojen keski-ikä liikenteessä on 12-13 vuotta.

Aika iso osa ajeli vanhoilla autoilla, minullakin oli 15 vuoden ikäinen Fiat ekana autona. Autoja oli liikenteessä paljon vähemmän kuin nyt eli niitä ostettiinkin vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

Tai et vaan tiedä. Minunkin vamhemmat esittävät köyhiä eläkeläisiä vaikka on näitä metsiä ym. Niistä ei vaan puhuta.

Voit itse kaivaa tilastot miten esim. metsien ja mökkirantojen omistus jakautuu eri sukupolville...

Samalla kannattaa kaivaa tilastot siitä, minkä ikäisille perinnöt milloinkin ovat päätyneet. Tuskinpa vanhempasikaan niitä metsiä saivat 20-vuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

80-lukuhan oli matkatoimistojen kulta-aikaa. Duunarit lensivät yhtälailla etelään ja ammattiyhdistyksillä oli omat matkatoimistonsa.

Mutta se ei muuta sitä, että matkustaminen on nykyään paljon halvempaa. Tavalliset ihmiset kävivät silloin tällöin jossain Kanarialla ja Kreetalla ja se oli iso asia silloin. Ruotsinlaivalla käyntikin oli tavallisille ihmisille jo iso asia. Oli myös paljon enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan käyneet missään, edes Ruotsin risteilyllä.

Pakettimatkat nimenomaan olivat tuolloin halpoja. Jopa Suomen kommunistisella puolueella oli oma matkatoimisto 90-luvulle asti. Lennättivät duunareita rantalomille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

Tai et vaan tiedä. Minunkin vamhemmat esittävät köyhiä eläkeläisiä vaikka on näitä metsiä ym. Niistä ei vaan puhuta.

Voit itse kaivaa tilastot miten esim. metsien ja mökkirantojen omistus jakautuu eri sukupolville...

Sitä enemmän minun kiinnostaisi nähdä tilastoja siitä, kuinka paljon se omistus jakautuu sukupolven kesken. Olisi tosiaan kiva nähdä ihan dataa siitä, että onko enemmistö suurista ikäluokista todellakin piilorikkaita pohattoja.

Onhan sitä vaikka Tilastokeskuksen sivuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.

Mitä jauhat? Mun isä maksoi meidän omakotitalon 5 vuodessa, kun äiti oli kotona hoitamassa meitä. Talo maksoi tuolloin 50000 markkaa. Nyt se myytiin 3v sitten ja siitä sai 250000e. Älä helisemässä jos et tiedä mistä puhut.

Mieti mitkä olivat kulut.

Auto ajettiin loppuun, mökillä ei mukavuuksia, omaisuus mahtui pieneen laukkuun ja ei ostettu mitään netistä.

Itse pääsin lentokoneeseen ensimmäisen kerran 17 vuotiaana, isäni 35 vuotiaana, lapseni alle 2

Autoja ostettiin kylläkin paljon useammin kuin nykyään. Kuinka moni ajoi 80-luvulla yli 10 v, saati 20 v vanhalla autolla? Todella harva. Nykyisin autojen keski-ikä liikenteessä on 12-13 vuotta.

Autoja ostettiin useammin?

Autoja ostettiin vähemmän koska harvalla oli varaa sellaiseen. Nyt jengi ostaa silmää räpäyttämättä auton joka maksaa saman verran kuin hyvä loma-asunto.

Ja kaikilla perheilläkään ei ollut edes yhtä autoa. Nykyisin jokaista aikuista kohden on enemmän kuin yksi auto. Suomessakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpompaa oli siinä mielessä, että työttömyyttä ei juuri ollut, jokaiselle löytyi vakituinen työpaikka. Asuntolainojakin myönnettiin ilman suuria käsirahoja ja lisävakuuden lisävakuuksia.

Nykypäivänä sekä työpaikan, että asuntolainan saaminen on hankalaa. Itse kituutan pätkätöissä ja juuri mitään en saa säästöön, kun vuokraan menee suurin osa tuloista.

Jotenkin alkaa ärsyttää tämä pätkätöistä vinkuminen1Miksi opiskelette alaa josta on vaikea saada vakipaikkaa?Vaikkapa kokin  tai tarjoilijan vakituisia paikkoja on pilvin pimein,opiskele näille aloille vaikka!

Tekemään 12h päiviä, joista saa niin vähän rahaa ettei sillä elä? Siihen on ihan syy että mara-alalla on työvoimapula.

Pätkissä taas ärsyttää se niiden loputtomuus. Ihminen voi tehdä samalla työnantajalla vuosia töitä pätkissä. Mikä tarkoittaa ettei pysty pitämään kunnon lomia tai saa lainaa. Ja kuitenkin selvästi työpanokselle on koko ajan tarve, niin miksi ei sitten voida vakinaistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

80-lukuhan oli matkatoimistojen kulta-aikaa. Duunarit lensivät yhtälailla etelään ja ammattiyhdistyksillä oli omat matkatoimistonsa.

Mutta se ei muuta sitä, että matkustaminen on nykyään paljon halvempaa. Tavalliset ihmiset kävivät silloin tällöin jossain Kanarialla ja Kreetalla ja se oli iso asia silloin. Ruotsinlaivalla käyntikin oli tavallisille ihmisille jo iso asia. Oli myös paljon enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan käyneet missään, edes Ruotsin risteilyllä.

Pakettimatkat nimenomaan olivat tuolloin halpoja. Jopa Suomen kommunistisella puolueella oli oma matkatoimisto 90-luvulle asti. Lennättivät duunareita rantalomille.

No nyt olisi kiva olla jokin vertailukohta sille "halvalle". Halpaa aiempaan verrattuna? Kyllä. Halpaa nykyiseen verrattuna? No ei.