HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan

ei minun opiskelija-aikana olisi tullut kuuloonkaan että olisi pystynyt tilaamaan kuljetuksella ruokaa. ei ollut tukia, ei ollut varaa. silloin oli itse valmistettu tonnikala makaroniruoka tuttu ateria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ihmiset ovat oivaltaneet, että elämä voi olla muutakin kuin pelkkää raatamista ja suorittamista.

Tämähän koko ikänsä oravanpyörässä juossutta ja siinä sen myös tuhlannutta ärsyttää ja aletaan haukkumaan nykynuorisoa laiskaksi.

Maailma on muuttunut, ystäväiseni, eikä töitä enää saa vain marssimalla pomon puheille ja ilmoittamalla, että mä tulisin nyt tänne töihin.

Mutta siinä se ongelma onkin, että normaalille ihmiselle elämä on suurilta osin työtä, mikä sitten mahdollistaa tulevaisuudessa myös muita asioita. Nykyään harvat suostuu tekemään ns. oikeita, vähän raskaita ja epäsiistejä töitä ja kaikessa pitäs päästä mahdollisimman vähällä.

Some aiheuttaa sen hämäävän kuvitelman, että huolettoman ja helpon elämän voi saavuttaa tuosta vaan. Suurin osa pitkälle päässeistä ihmisistä on laittanut siihen koko elämänsä, tehnyt todella paljon töitä tai opiskellut ja tehnyt töitä pitkään.

Jos haluaa päästä helpolla, niin silloin harvemmin tienaa kovin paljon ja saa tehdä suorittavia perushommia. Jos taas haluaa joskus tienata enemmän rahaa ja ehkä vanhempana huolettomampaa elämää, niin pitää olla valmis näkemään vaivaa ja käyttämään siihen vuosia ja vuosia.

Toki ennen virkamiehen palkalla elätti koko perheen ja osti sen oman kodin. Nyt kahden tavan virkamiehen palkka riittää tuohon samaan nippa nappa.

Olemme mieheni kanssa maistereita omien alojen viroissa valtiolla. Palkat liikkuu nettona alle 2000e/kk. Me saadaan tuolla se, mitä te saitte ennen yhden palkalla. Ja me olemme jo kouluttautuneet ja töissä. Eli tehneet kaiken kuten boomerit.

Maisterin homma tuolla palkalla, niin ei kyllä ura-/alavalinta ole mennyt ihan nappiin siis bruttopalkka noin 3000 € ?

Bruttopalkka 2500. Jään alemman veroluokan yläpäähän. Ja siis olen humanisti. Teen sitä työtä mistä tykkään. Parempaa etsin, mutta ei vielä ole auennut hakuun.

Meidän alalla töitä on tekevälle, mutta porukka ei juurikaan lopeta, niin pitää odottaa että joku eläköityy. Se on oikeastaan ainoa hetki kun paikkoja tulee auki.

No nyt ei voi sanoa muuta kuin että itsepä olet alasi valinnut. Kyllähän se tiedetään, että humanistit työllistyvät lähinnä valtion työpaikkoihin. 

Eihän siitä ollutkaan kyse. Vaan siitä että ennen tuon työn palkalla elätti koko perheen. Nyt on pakko puolisonkin olla töissä.

Veikkaisin, että putkimiehenä elättäisi isommankin perheen.

t: nimimerkki "putkenavauslaskusta pöyristynyt"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpompaa oli siinä mielessä, että työttömyyttä ei juuri ollut, jokaiselle löytyi vakituinen työpaikka. Asuntolainojakin myönnettiin ilman suuria käsirahoja ja lisävakuuden lisävakuuksia.

Nykypäivänä sekä työpaikan, että asuntolainan saaminen on hankalaa. Itse kituutan pätkätöissä ja juuri mitään en saa säästöön, kun vuokraan menee suurin osa tuloista.

Jotenkin alkaa ärsyttää tämä pätkätöistä vinkuminen1Miksi opiskelette alaa josta on vaikea saada vakipaikkaa?Vaikkapa kokin  tai tarjoilijan vakituisia paikkoja on pilvin pimein,opiskele näille aloille vaikka!

Tekemään 12h päiviä, joista saa niin vähän rahaa ettei sillä elä? Siihen on ihan syy että mara-alalla on työvoimapula.

Pätkissä taas ärsyttää se niiden loputtomuus. Ihminen voi tehdä samalla työnantajalla vuosia töitä pätkissä. Mikä tarkoittaa ettei pysty pitämään kunnon lomia tai saa lainaa. Ja kuitenkin selvästi työpanokselle on koko ajan tarve, niin miksi ei sitten voida vakinaistaa?

Tuo pätkätyö on kyllä iso ongelma, se ei ole reilua. Mutta muuten ravintola-ala on ihan hyvää työtä. Palkka ei ole kummoinen, mutta ei myöskään vaatimukset. Ei tarvi pitkää koulutusta ja kokemusta tavallisessa ravintolassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaanmatkojen hinnoissa kannattaa huomioida että esim. jonnekin Kroatiaan tai Bulgariaan voi päästä halvalla mutta sitten taas joku Italian tai Ranskan rantaloma on suhteessa jopa kalliimpi kuin 80-luvulla.

90-luvulla lapsena keräilin eri matkatoimistojen esitteitä huvikseni, enkä kyllä muista mitään Italian tai Ranskan rantalomia sieltä. Garda-järvelle taidettiin tehdä jotain matkoja, ja ne olivat tosi harvinaisia ja kalliita. Rooman, Pariisin jne. kaupunkilomat olivat myös niin kalliita, että niitä ei ihan tavispulliaisille ollut tarkoitettu.

Mutta kenties kaikki sitten muuttui muutamassa vuodessa niin, että 80-luvulla vielä olisi päässyt Roomaan ja Pariisiinkin ihan nykyisen halpalentoyhtiön hinnoilla.

No esim. Gardajärvi juuri oli suosittu, Ranskan ja Italian Rivieralla kävi mun vanhemmat jollain pakettimatkalla. Ihan tavisduunareita.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat (suurta ikäluokkaa) ihmettelee kuinka nykyaikana kehdataan valittaa vähän kaikesta.

Työttömyystuetkin (Kelan) on niin suuria, että töihin ei kannata mennä.

Tuota jouduin kyllä hieman korjaamaan ja näyttämään Kelan sivuilta summia.

Samoin ovat näreissään siitä kuinka on muka heidän vika ettei Suomessa ole riittävästi veronmaksajia.

Niin no, olisko kannattanut tehdä enemmän lapsia kuin yksi tai kaksi?

Jotenkin eivät ymmärrä väestöpyramidia ja sitä, että veronmaksajien suhde eläkeläisiin on huono.

Tai että heidän taitettu eläkeindeksi on nykyisellä inflaatiolla hyvä asia heille.

Eivät myöskään ymmärrä miten palkasta laskettavat eläkemaksut ovat nykyään n. 25%, kun heillä se oli alle 10% viimeisinä työvuosina (luvuissa mukana myös työnantajan osuus)?

Ovatko suuret ikäluokat tyhmentyneet eläkkeellä ollessaan?

Työttömyystuesta sen verran, että kun puhutaan tuista, pitäisi aina selventää mikä työttömyystuki on kyseessä. Mediassa puhutaan usen "työttömyystuesta" ja lukijat uskovat, että kaikki ne tuet ovat suuria. Eivät ole. Kelan työttömyystuki on minimaalinen. Liitolta tuleva tuki on melko hyvä työttömyyden alkuvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.

Mitä jauhat? Mun isä maksoi meidän omakotitalon 5 vuodessa, kun äiti oli kotona hoitamassa meitä. Talo maksoi tuolloin 50000 markkaa. Nyt se myytiin 3v sitten ja siitä sai 250000e. Älä helisemässä jos et tiedä mistä puhut.

Mieti mitkä olivat kulut.

Auto ajettiin loppuun, mökillä ei mukavuuksia, omaisuus mahtui pieneen laukkuun ja ei ostettu mitään netistä.

Itse pääsin lentokoneeseen ensimmäisen kerran 17 vuotiaana, isäni 35 vuotiaana, lapseni alle 2

Autoja ostettiin kylläkin paljon useammin kuin nykyään. Kuinka moni ajoi 80-luvulla yli 10 v, saati 20 v vanhalla autolla? Todella harva. Nykyisin autojen keski-ikä liikenteessä on 12-13 vuotta.

Autoja ostettiin useammin?

Autoja ostettiin vähemmän koska harvalla oli varaa sellaiseen. Nyt jengi ostaa silmää räpäyttämättä auton joka maksaa saman verran kuin hyvä loma-asunto.

Ja kaikilla perheilläkään ei ollut edes yhtä autoa. Nykyisin jokaista aikuista kohden on enemmän kuin yksi auto. Suomessakin.

Mun isäni (vm-48) osti elämänsä ensimmäisen auton jäätyään eläkkeelle. Oli ihan ihmeissään, että pitääkö se itse nyt ostaa. Oli koko ikänsä nauttinut työsuhdeautosta kaikissa työpaikoissaan.

Äidilläni ei koskaan ollut omaa autoa. Työelämässä olleessan ajoi polkupyörällä kesät talvet kaupungin toisella puolen sijainneeseen tehtaaseen konttorihommiin. Toki äitini ei -39 syntyneenä ollutkaan suuriin ikäluokkiin kuuluva. Isälläni oli 70-80-lukujen taitteessa joku Vauxhall Viva, sen osti käytettynä Volvon.

Vierailija kirjoitti:

ei minun opiskelija-aikana olisi tullut kuuloonkaan että olisi pystynyt tilaamaan kuljetuksella ruokaa. ei ollut tukia, ei ollut varaa. silloin oli itse valmistettu tonnikala makaroniruoka tuttu ateria.

Miten voit verrata kun noita kuljetuspalveluja jotka riistää maa han muut tajia, ei edes ollut olemassa? Ja luuletko tosissasi että just opiskelijat olisi iso asiakaskunta?

Eiköhän se jutun pointti ole, että on ollut MAHDOLLISUUS tehdä töitä ja nauttia sitten sen hedelmistä, kuten omaisuuden kartuttamisesta.

Vierailija kirjoitti:

olen eläkkeellä, ihmettelen miten nykyään opiskelija-asuntolassa jätkäsaaressa opiskelijat tilaavat asuntolaan ruokaa wolt ja foodora palveluista. miten on varaa tällaiseen??? yhteiskunnan tuillako? miten ei nuori itse laita ruokaa asuntolan tupakeittiössä???

Sepä se, nykyään nuorten vaatimukset on älyttömiä. Jokin aika sitten oli jossain lehtijutussa puhetta niistä lomistakin. Nykyään opiskelijat vaatii, että pitää olla rahaa käydä reissussa usemman kerran vuodessa. Haloo! Matkusteluun ja kaikkeen muuhun ylimääräiseen on varaa sitten kun on työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

ei minun opiskelija-aikana olisi tullut kuuloonkaan että olisi pystynyt tilaamaan kuljetuksella ruokaa. ei ollut tukia, ei ollut varaa. silloin oli itse valmistettu tonnikala makaroniruoka tuttu ateria.

Tai ostettu perunaa ym. ja tehty niistä ihan ite ruoat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

Tai et vaan tiedä. Minunkin vamhemmat esittävät köyhiä eläkeläisiä vaikka on näitä metsiä ym. Niistä ei vaan puhuta.

Voit itse kaivaa tilastot miten esim. metsien ja mökkirantojen omistus jakautuu eri sukupolville...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissä keskusteluissa ole mitään mieltä, kun kaikki näkevät "suuret ikäluokat" omina sukulaisinaan ja tuttavinaan. Yksi sanoo, että boomerit matkustelivat jo 80-luvulla jatkuvasti Kanariansaarilla. Toinen sanoo, että boomerivanhemmat eivät ymmärrä rahapulan konseptia, kun aina voi kaataa metsää kun tarvii rahaa.

Nauran hämmentyneenä, koska en tunne omasta suvusta ja tuttavapiiristä KETÄÄN, jota tämä koskisi.

Tai et vaan tiedä. Minunkin vamhemmat esittävät köyhiä eläkeläisiä vaikka on näitä metsiä ym. Niistä ei vaan puhuta.

Voit itse kaivaa tilastot miten esim. metsien ja mökkirantojen omistus jakautuu eri sukupolville...

No tietysti meidän vanhempien sukupolvi omistaa suurimman osan, sen nyt tajuaa ilman tilastojakin. Miksi heidän pitäisi luovuttaa omaisuutensa meille nuoremmille? Siksikö että sulla on lapsia ja mies, opiskelit akateemisesti huonosti työllistyvälle alalle etkä saa töitä ja silti haluan matkustaa, omistaa ison OK talon ja kalliin auton kun naapuritkin niin tekee ja kaikki fb-kaverit, nyyh ja vauvapalstallakin niin jotkut samanmieliset sanoo että se on ihan sun vanhempien syy. Vanhemmat menkööt vanhainkoteihin kun eivät enää mihinkään rahaa tarvitse mutta en kyllä myöskään hoida teitä enkä tee huonopalkkaista duunia. 

Itse olen 30, vakituinen hyväpalkkainen työ ollut jo 6 vuotta (DI), opintolaina maksettu ja nyt maksan omaa osaketta, matkusteluunkin jää varaa ja muutenkin kohtuulliseen elämiseen. Miesystäväni samassa tilanteessa. Että älkää olko marttyyreita....ja omat vahemmat on duunareita, vuokrakämppä heillä, mutta oma mökki ja metsäpalsta löytyy ja hienoa, että ovat sellaiset hankkineet ja meidät mukulat kouluttaneet -tuilla tai ilman.

Sitten kun täällä puhutaan että joku maksoi jotain vuonna miekka ja kirves ja oli niin halpaa, niin kannattaa miettiä myös rahan arvoa ja suhteita palkkoihin jne eikä vaan sokeasti katsoa, että wau, vuonna miekka ja kirves mun isoisoisä sai sen matsäpalstan taalerilla - hirveetä kun oli halpaa ja nyt mun vanhemmat nauttii siitä metsäpalstasta enkä mä itse pysty ostamaan samanalista taalerilla....

Vierailija kirjoitti:

Kun täyttää 80 - vuotta ja miettii mitä on tämän elämän jälkeen niin ahneudesta tuskin saa pisteitä. Monella housut tutisee.

-Näihin mahdollisuuksiin on vaikuttanut lisäksi se, millaisena aikana ihminen on varallisuuttaan alkanut kerryttää.

Tässä suhteessa suuret ikäluokat ovat nuoria ikäpolvia paremmassa asemassa. He onnistuivat haalimaan ison osan omaisuudestaan aikana, jolloin kaikki omaisuusluokat asunnoista osakkeisiin olivat halpoja.-

Ahneutta? Eiköhän se ole maailma muuttunut noista ajoista, samoin Suomi.

Ei kai se suurten ikäpolvien syytä ole, että tuohon maailmanaikaan lähes kaikki oli halvempaa ja olisivat ostaneet ahneuksissaan kaikkea, ettei vaan tuleville sukupolville mitään jää.

Turha mielestäni heitä on syyttää, kun suurin osa nykyisistä kurjistuksista ovat poliittisia päätöksiä ja maailma erilainen.

Sekin omaisuus, mitä ovat ehkä onnistuneet kerryttämään, hupenee nykyään kalliisiin hoitolaitoksiin, jos edes sellaiseen onnistuu pääsemään, kun ei enää kotona pärjää.

On ollut tiedossa, miten suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan enemmän maksajia eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon, silti on seisottu vuosikymmenet tumput suorina mitään tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

olen eläkkeellä, ihmettelen miten nykyään opiskelija-asuntolassa jätkäsaaressa opiskelijat tilaavat asuntolaan ruokaa wolt ja foodora palveluista. miten on varaa tällaiseen??? yhteiskunnan tuillako? miten ei nuori itse laita ruokaa asuntolan tupakeittiössä???

Harva opiskelija niitä oikeasti käyttää. Toisaalta opiskelija-asuntoon saa jäädä joksikin aikaa kun on jo valmistunut ja töissä. Tai pariskunnasta toinen vain on opiskelija. Pelkällä opintutuella ei todellakaan montaa kertaa tuollaisia tilailla.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaanmatkojen hinnoissa kannattaa huomioida että esim. jonnekin Kroatiaan tai Bulgariaan voi päästä halvalla mutta sitten taas joku Italian tai Ranskan rantaloma on suhteessa jopa kalliimpi kuin 80-luvulla.

Me tehtiin äidin kanssa 80-luvun alussa noita etelän matkoja kaksikin kesässä. Sihteerin palkalla hän niitä osti. Kyttäsi viikonlopun sanomalehdestä äkkilähtöjä, laukut oli pakattu valmiiksi. Käytiin Roomassakin niin, että samana iltana oli lähtö (vuosi oli se, jolloin Vatikaanissa oli pyhä ovi auki). Pari viikkoa aikaisemmin oltiin oltu viikko Riminillä. Suomalaisia kävi tuolla paljon, muistan kun kerääntyivät johonkin baariin katsomaan Keken F1-ajoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei minun opiskelija-aikana olisi tullut kuuloonkaan että olisi pystynyt tilaamaan kuljetuksella ruokaa. ei ollut tukia, ei ollut varaa. silloin oli itse valmistettu tonnikala makaroniruoka tuttu ateria.

Miten voit verrata kun noita kuljetuspalveluja jotka riistää maa han muut tajia, ei edes ollut olemassa? Ja luuletko tosissasi että just opiskelijat olisi iso asiakaskunta?

Ai ei ollut kuljetuspalveluja, vai? Lähikaupoista toivat ruokaostokset sovittuna aikana kotiovelle. Tilaukset puhelimitse tai vaikka niin, että paperille kirjoitettu lista vietiin kauppaan. Kaupassa oli vihko, johon kertynyt summa maksettiin kerran kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun täyttää 80 - vuotta ja miettii mitä on tämän elämän jälkeen niin ahneudesta tuskin saa pisteitä. Monella housut tutisee.

On ollut tiedossa, miten suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan enemmän maksajia eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon, silti on seisottu vuosikymmenet tumput suorina mitään tekemättä.

Niin, etkö ymmärrä mistä se johtuu? Suurilla ikäluokilla oli suuri poliittinen valta, eivät he päättäneet että he itse maksaisivat ja säästäisivät omat eläkkeensä. Ehei, nuoremmat laitettiin maksajiksi.

Nyt on tietty vähän pissi sukassa kun ei niitä nuorempia olekaan riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.

Onneksi, kun tuollaista lukee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun täyttää 80 - vuotta ja miettii mitä on tämän elämän jälkeen niin ahneudesta tuskin saa pisteitä. Monella housut tutisee.

-Näihin mahdollisuuksiin on vaikuttanut lisäksi se, millaisena aikana ihminen on varallisuuttaan alkanut kerryttää.

Tässä suhteessa suuret ikäluokat ovat nuoria ikäpolvia paremmassa asemassa. He onnistuivat haalimaan ison osan omaisuudestaan aikana, jolloin kaikki omaisuusluokat asunnoista osakkeisiin olivat halpoja.-

Ahneutta? Eiköhän se ole maailma muuttunut noista ajoista, samoin Suomi.

Ei kai se suurten ikäpolvien syytä ole, että tuohon maailmanaikaan lähes kaikki oli halvempaa ja olisivat ostaneet ahneuksissaan kaikkea, ettei vaan tuleville sukupolville mitään jää.

Turha mielestäni heitä on syyttää, kun suurin osa nykyisistä kurjistuksista ovat poliittisia päätöksiä ja maailma erilainen.

Sekin omaisuus, mitä ovat ehkä onnistuneet kerryttämään, hupenee nykyään kalliisiin hoitolaitoksiin, jos edes sellaiseen onnistuu pääsemään, kun ei enää kotona pärjää.

On ollut tiedossa, miten suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan enemmän maksajia eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon, silti on seisottu vuosikymmenet tumput suorina mitään tekemättä.

Ratkaisevin ero nykyaikaan oli se, että ennen kaikki yritti näyttää sivistyneiltä ja pröystäilevää ylikulutusta ei pidetty sivistyneelle sopivana käytöksenä. Elettiin kohtuullisemmin, eikä tuhlattu joutavuuksiin. Pakosta sillä tavalla eläen jää jotain säästöön, vaikka tulotaso olisi vähän matalampikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei minun opiskelija-aikana olisi tullut kuuloonkaan että olisi pystynyt tilaamaan kuljetuksella ruokaa. ei ollut tukia, ei ollut varaa. silloin oli itse valmistettu tonnikala makaroniruoka tuttu ateria.

Miten voit verrata kun noita kuljetuspalveluja jotka riistää maa han muut tajia, ei edes ollut olemassa? Ja luuletko tosissasi että just opiskelijat olisi iso asiakaskunta?

Ai ei ollut kuljetuspalveluja, vai? Lähikaupoista toivat ruokaostokset sovittuna aikana kotiovelle. Tilaukset puhelimitse tai vaikka niin, että paperille kirjoitettu lista vietiin kauppaan. Kaupassa oli vihko, johon kertynyt summa maksettiin kerran kuukaudessa.

Mistä vuosikymmenestä puhut? Ja mistä kaupasta. Ja maa han muut ta jatko niitä toi? Varsin harvinainen palvelu ollut tuo ennen näitä kuljetusfirmoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei minun opiskelija-aikana olisi tullut kuuloonkaan että olisi pystynyt tilaamaan kuljetuksella ruokaa. ei ollut tukia, ei ollut varaa. silloin oli itse valmistettu tonnikala makaroniruoka tuttu ateria.

Miten voit verrata kun noita kuljetuspalveluja jotka riistää maa han muut tajia, ei edes ollut olemassa? Ja luuletko tosissasi että just opiskelijat olisi iso asiakaskunta?

Ai ei ollut kuljetuspalveluja, vai? Lähikaupoista toivat ruokaostokset sovittuna aikana kotiovelle. Tilaukset puhelimitse tai vaikka niin, että paperille kirjoitettu lista vietiin kauppaan. Kaupassa oli vihko, johon kertynyt summa maksettiin kerran kuukaudessa.

Ai wolt, foodora ym? Jonkun kauppiaan oma kuljetuspalvelu on aika eri asia. Tuskin niitä on käyttänyt kuin joku hyvin marginaalinen ryhmä.