Lue keskustelun säännöt.
Eroon alkoholista omin voimin, oletteko onnistuneet?
02.08.2022 |
En kehtaa mennä tässä pikkukaupungissa AA-kerhoon, vaikka asunkin heidän kerhotilansa lähellä. Ihan varmasti juorut alkavat kulkea, vaikka amerikkalaisissa elokuvissa niissä pysytäänkin aina täysin lojaaleina toisille. Olen sellaisessa julkisessa roolissa tässä pitäjässä, että en vaan kehtaisi mennä tuollaiseen seuraan.
Olen 40-vuotias nainen ja juon aika lailla. Joka ilta tai joka toinen ilta muutama olut tai puolisen litraa viiniä. Niin, että väsähdän aikaisin ja menen nukkumaan huonoja yöunia, herätäkseni aamuyöllä morkkikseen. Kiloja kertyy ja masennus uhkaa... silti aina viiden aikaan menen Alkoon ostamaan lisää.
Olisi kiva kuulla kertomuksia (tosia sellaisia), miten olette pyristelleet tissuttelusta eroon omin voimin. Edes ystäville en ole kertonut ongelmastani. Se ei päälle päin kai näy, koska juopottelen yksin kotona.
Kommentit (161)
Tahdonvoimalla luulisi pääsevän eroon itsekin. Jättää vain alkoholit ostamatta ja menemättä paikkoihin joissa sitä on tarjolla, sekä suuntaamalla tekemiset muihin asioihin kuin juomiseen.
Onhan niitä AA-kerhoja varmaan muissakin kylissä kuin siinä omassasi.
Hae antabus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon ihan alkuun motivaatioksi, että ihan varmasti ap:n ikäisellä ja -tapaisella naisella juominen näkyy. Et ehkä mokaile kylillä mutta kun oppii tunnistamaan alkoholistin ulkonäön, sitä ei peitä enää millään. Jos et vielä tunnista, katsele vanhoja kuviasi sitten kun olet ollut vaikka kuukauden raittiina. Sieltä katsoo viinanaama. Kasvojen eri alueet kertovat elimistön terveydentilasta. Itselle oli järkytys, kun alaikäinen kosmetologiopiskelija luki naamastani elämäntapani.
No jaa. Olen ollut nyt kolme vuotta käyttämättä lainkaan alkoholia, mutta kyllä mun naama on kuvissa ihan saman näköinen kuin ennenkin. Ja vatsakin on saman kokoinen.
Itse lopetin lähes päivittäisen tissuttelujuomisen aikanaan siihen, että elämässä tuli pahoja vastoinkäymisiä (eivät sinänsä johtuneet alkoholista eivätkä olleet edes omaa aikaansaannostani, vaan aikuinen lapseni puolisoineen joutui pahaan onnettomuuteen) ja oli selvä, että en pysty hoitamaan niiden laillisia ja taloudellisia ja hoidollisia kiemuroita, ellen ole aivot kirkkaana selvin päin. Se oli siis ns. Käytännön sanelema valinta. Silloin kun ihmisen tarvitsee oikeasti olla fiksu (eikä vain kuvitella olevansa) kannattaa olla selvin päin.
Ihan muutamassa viikossa tajusin kyllä myös, että ongelmien käsitteleminen psyykkisesti oli helpompaa (tai oikeastaan ylipäänsä mahdollista vain) selvin päin. Näin myös käytännössä, miten kumppanini ei käynyt sitä psyykkistä ongelmankäsittelyprosessia läpi, vaan turrutti itsensä alkoholilla. Hänellä pettymyksen tunteet kestivät paljon pitempään sen jälkeen kun itse aloin jo suuntautua kohti ratkaisuja.
Tuossa oli silloin niin paljon ihan käytännön työtä ja myös tunnepuolen kestämistä, että siinä ei ehtinyt miettiä, että tekiskö mieli ottaa kuitenkin tai onko jotenkin vaikea olla ilman. Sittemmin asiat ovat onneksi rauhoittuneet ja paljolti parantuneetkin, mutta edelleenkään mun ei tee edes mieli alkoa. En siis ole missään vaiheessa tehnyt sellaista päätöstä, että en enää ikinä juo, mutta ei myöskään ole tehnyt kolmeen vuoteen mieli.
Viikko ilman alkoa, jahuu! Kesän jälkeen on syytäkin, juomaa on juotu ja tarjottu joka paikassa ja joka päivä.
En osaa vielä sanoa onko olo parempi mutta varmasti paranee ainakin.
Krapulat on mulla nykyään ihan murhaa, monta päivää ihan pelistä pois!
3viikon kuluttua tiukempi työkeikka , niin silloin olisi kiva olla freesimmän näköinen ja pää kirkkaana!
Vierailija kirjoitti:
Viikko ilman alkoa, jahuu! Kesän jälkeen on syytäkin, juomaa on juotu ja tarjottu joka paikassa ja joka päivä.
En osaa vielä sanoa onko olo parempi mutta varmasti paranee ainakin.
Krapulat on mulla nykyään ihan murhaa, monta päivää ihan pelistä pois!
3viikon kuluttua tiukempi työkeikka , niin silloin olisi kiva olla freesimmän näköinen ja pää kirkkaana!
Tämä oli minun kirjoittama. En pysynyt tipaton. Sorruin kyllä: pullo kuohuviiniä, puoli pulloa kirkasta..
Pitää aloittaa taas alusta keräämään niitä tipattomia päiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitin harrastuksen, joka on pari kertaa viikossa. Korvasin kavereiden tapaamisen sillä ja loppuaika menikin töissä. Siinä jäi alkoholikin, kun huomasin, että tarvitsin alkoholia vain kavereiden seurassa ja että olo oli paljon parempi ilman. Ei tietysti tästä neuvosta ole apua sellaisille, jotka juovat myös yksin ollessaan.
Se on kamala tunne, kun tajuaa, että lähimmissä ystävissä on ihmisiä, joita en enää kestä ilman, että juon alkoholia. Se on kamalaa.
Pääsin siitä eroon mutta minusta tuli aika yksinäinen. Käytännössä ainoa tapa päästä eroon oli olla näkemättä niitä ystäviä, joiden kanssa tuli aina vedettyä alkoholia. Onneksi olen löytänyt joitain treenikavereita jne. joiden kanssa nyt urheilen lipittelyn sijaan, mutta viikonloppuillat ovat edelleen aika ankeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko minulla alkoholiongelma? Vanhimmat pullot baarikaapissa on hankittu joskus 1990 luvun alussa ja osa niistä on jopa avaamatta. Ei oikein putoa tuo väkijuoma.
Joku väläytti että hae antabus. Onko tästä kellään kokemuksia, onko kuinka helppo tai vaikea saada? Pitääkö silloin sitoutua vieroitushoitoon vai riittääkö että menee lääkäriin ja pyytää sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahdonvoima. Tai että käy tosi pohjalla, meni vaimo, työ ja asunto, velkaa joka puolelle, oli pakko raitistua. Seuraava talvi ois ollu veneen alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos selviää klo 20:n yli aloittamatta, on loppuilta helpompi. Pahin vaihe 17-19.
Älä säilytä kotona mitään alkoholia.
Jos kotona alkoholia, nopea päätön offensiivi saattaa pelastaa päivän: Äkkiä itsensä pakottaen juomat viemäriin ja huuto itselle " siitäs sait saata*an sika!"
Juomisen mahdollistavat ratkaisut tehdään aina kaupassa/ alkossa.
Pidä kalenteria selvistä päivistä.
En löytänyt muuta toimivaa keinoa, kuin oma päätös. Vaikka ihan joka aamu päätin erikseen, että tänään en juo. Aluksi oli vaikeampaa, tuntui, että yhtäkkiä oli hirveästi ylimääräistä aikaa.
Tuntui tosi väkinäiseltä, lipittää teetä, kun odotettavissa ei ollut nopeaa nousuhumalaa ja turvallista, turtunutta sammumista. Mutta niin se vain toimi.
Jälkeen päin ajatellen hurjan yksinkertaista. En mene tänään Alkoon. En juo tänään mitään alkoholia. Pari viikkoa, ja sitä ei tarvinut enää päättää erikseen, se oli jo rutiinia.
Ei todellakaan kannata jäädä odottamaan sitä pohjakosketusta tai maksakirroosia. Oma päätös on helppo pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku väläytti että hae antabus. Onko tästä kellään kokemuksia, onko kuinka helppo tai vaikea saada? Pitääkö silloin sitoutua vieroitushoitoon vai riittääkö että menee lääkäriin ja pyytää sitä?
Mulle on sitä määrätty sitä pakolla, eli olen ollut hoitokontaktissa muinaisella A-klinikalla. Eihän se mitään estänyt, kun en itse halunnut lopettaa. Antabus vain hankaloitti juomista ja rasitti maksaa entisestään, mutta ei se juomista estä. Juomisen voi estää vain se, joka sitä alkoholia kurkkuusi kaataa.
Vierailija kirjoitti:
Joku väläytti että hae antabus. Onko tästä kellään kokemuksia, onko kuinka helppo tai vaikea saada? Pitääkö silloin sitoutua vieroitushoitoon vai riittääkö että menee lääkäriin ja pyytää sitä?
Ennen kuin saat reseptin niin sinun veriarvot pitää tarkistaa. Labran kautta siis. Kyllä sen reseptin tavan yleislääkäri voi kirjoittaa. Voi se auttaakin, jos olet asiaa pohtinut ja sisäistänyt.
Tai sitten käy kuten M. Nykäselle: hän ei voinut ollenkaan suositella antabusta. Siitä tulee juopotellessa ihan karmea olo.
Vierailija kirjoitti:
En löytänyt muuta toimivaa keinoa, kuin oma päätös. Vaikka ihan joka aamu päätin erikseen, että tänään en juo. Aluksi oli vaikeampaa, tuntui, että yhtäkkiä oli hirveästi ylimääräistä aikaa.
Tuntui tosi väkinäiseltä, lipittää teetä, kun odotettavissa ei ollut nopeaa nousuhumalaa ja turvallista, turtunutta sammumista. Mutta niin se vain toimi.
Jälkeen päin ajatellen hurjan yksinkertaista. En mene tänään Alkoon. En juo tänään mitään alkoholia. Pari viikkoa, ja sitä ei tarvinut enää päättää erikseen, se oli jo rutiinia.
Ei todellakaan kannata jäädä odottamaan sitä pohjakosketusta tai maksakirroosia. Oma päätös on helppo pitää.
Löysin tän ketjun, koska kamppailen samojen asioiden kanssa. Viiniä kuluu ihan liikaa, joka pe, la ja vähän vielä su, joskus myös viikolla lasi tai kaksi iltaisin. Ostan vain hanapakkauksia, jotta varmasti riittää viikonlopun yli.
Olen yrittänyt lopettaa ja vähentää monta kertaa. Se on todella vaikeaa. Mun on helppo päättää joka aamu, että tänään en juo, mutta ongelma on, että se päätös ei pidä iltaan asti.
Väitän, että musta ei kukaan tajua, miten usein ja paljon juon. Olen hoikka, tiimissä kunnossa oleva ja erittäin paljon liikkuva, työssäkäyvä nelikymppinen nainen. Juon pelkästään yksin kotona.
Mulle ei siis ole toiminut toi urheilu yms. vähentäjänä, koska en voi urheilla 24/7. Illalla istun sohvalle ja juon.
Monet täällä sanoo ettei näy ulospäin että alkoa kuluu riskirajoilla. Tätä en kyllä usko, ihan omankin naaman ja varsinkin keskivartalon profiilia tarkastellessa. Valitettavasti.
Paitsi että ehkä teillä jotka ovat vielä n alle 35v.
Taas yritän olla juomatta. Tänään on kait 3. Päivä. Jos eilen oli jo 2. Päivä niin olo oli ihan vetämätön. Toivottavasti jo tänään alkaisi elämä voittaa ja olo normaalimpi. Jos pystyn viikon olemaan 0. Annosta, niin olisin tosi tyytyväinen. Se olisikin varmaan kesän enkka. Siis koko kesä ja syksy pääosin juovuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Taas yritän olla juomatta. Tänään on kait 3. Päivä. Jos eilen oli jo 2. Päivä niin olo oli ihan vetämätön. Toivottavasti jo tänään alkaisi elämä voittaa ja olo normaalimpi. Jos pystyn viikon olemaan 0. Annosta, niin olisin tosi tyytyväinen. Se olisikin varmaan kesän enkka. Siis koko kesä ja syksy pääosin juovuksissa.
En juonut tänään yhtäkään annosta, enpä olisi tuossa iltapäivällä itsekään uskonut. Tein ihan kaikenlaiset valmistelut että tokihan-sitä-voi-lasillisen-ottaa-selitykset.
Kävin reippaalla kävelyllä metsässä, siivosin keittiön ja valmistelin päivällisen hyvin ja huolella, haravoin pihaa, suunnittelin tulevaa viikkoa, olin hyvin aktiivinen. Taka-ajatuksena ihan omat suunnitelmat.
Mutta enpäs ottanutkaan. Hieno juttu, viikko alkaa siis ihan kirkkain fiiliksin.
Toivottavasti muillakin on mennyt viikonloppu, tai ainakin sunnuntai, ottamatta.
No eipä toimisi mulle tämä.
Kohta 1 . Joo tiedän jo, että hyvän olon saa monella muullakin asialla kuin alkoholilla.
Kohta 2. Ei. En välitä sokerista tai makeasta enkä saa siitä mitään hyvää oloa.
Kohta 3: Kännit yksin on PARASTA. Ei tarvi mitään viihdykettä, voi puhtaasti keskittyä tuntemaan alkoholin euforisen aivovaikutuksen. Eikä tule mokailtuakaan.