Eroon alkoholista omin voimin, oletteko onnistuneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtön 46 kirjoitti:

Ala harrastaa vaikka kuntosalia. Laita rahaa muuhun kuin alkoholiin- Osta kuntoilu välineitä kotiin kuten kuntopyörä ekana. Niin minä tein  Sitten kyä salila ja päivä kerrallaan liikut ja treenaat. Se vaatii itsekuria mutta onnistut kun vaan mietit elämääsi että haluat tehdä muutakin kuin juopotella.

Ei välttämättä toimi niihin, jotka jo harrastavat päivittäin liikuntaa ja illan päätteeksi palkitsevat itsensä rankan treenin jälkeen alkoholilla, kuten ex-mieheni.

Se olikin vain ehdotus. Jotain pitää ja kannattaa yrittää jos tuntuu, että liikaa menee juomakerroilla ja niitä kertoja näyttää vaan tulevan lisää, ja lisää.

Hommasin pienen koiran. Koira on niin liikuttavan onnellinen, kun se näkee että ollaan lähdössä pitkälle lenkille (puen silloin kunnon ulkoiluvaatteet päälle ), että en halua lojua kokonaista päivää krapula-koomassa ja makuuttaa koiraanikin sisällä.

Lupaan siis koiralleni ja itselleni, että huomenna lähdetään metsään tutkimaan ja nuuskimaan. Ei silloin pysty ed iltana juomaan 2 pulloa viiniä.

Mikä tahansa keino käyttöön, jolla saa liian isoksi kasvanutta kulutusta pienennettyä!

Omin voimin mutta silti koiran ansiota? Kuulostaa siltä että looginen ajattelu kaipaa vielä treeniä juomistapojen muuttamisen jälkeen.

Kiitos kivasta kommentista. Mukavaa varmasti tulla kommentoimaan, tuliko nyt varmasti hyvä mieli?

Olin raju viikonloppukännääjä. Vuonna -71 juhannuksena otin niin rajut kännit että oli hengenmeno lähellä. Silloinen tyttöystävä raahasi minut kotiinsa. Sanoi että yöllä silmät olivat kääntyneet ylös niin että vain valkuaiset näkyivät. Olin ilmeisesti vähällä tehdä hendrix'it eli tukehtua oman georgeen!

Vuonna 1977 aloitin Transsendenttisen Meditaation harrastamisen. Kävin myös ns. "joogalentokurssin" eli TM-Sidhi -kurssin vuonna -78. (Parempi nimi olisi ehkä daardurii-sidhi* -kurssi, koska tiettävästi vieläkään kukaan ei ole päässyt sammakko-maista - sanskritiksi dardura - pomppimista pidemmälle.)

Alkkomahoolin käyttö ei loppunut kuin seinään mutta pikkuhiljaa se väheni. Nykyään tulee öklö olo jo kossupullon ajattelemisestakin. Toki joskus voin syödä pussillisen liköörikonvehteja.

* siddhi/sidhi tarkoittaa jonkin kyvyn, normaalin tai paranormaalin kehittämistä täydelliseksi; esimerkiksi levitaatio on kyky "neutraloida" täydellisesti sinänsä erittäin heikko luonnonvoima, gravitaatio (pieni magneettikin kykenee voittamaan koko maapallon gravitaation!).

Vierailija wrote:

Miten tänään voidaan tällä rintamalla? Mitä oli lasissa eilen, menikö enemmän kuin olit suunnitellut, onko jopa siirrytty siihen vaiheeseen, että on jemmapullo jossain antamassa vähän vauhtia hommaan?

Tiedän että meitä on tuhansia, taas tänään herää takkuisen yön jälkeen ja ajattelee vaan, että kylläpä tuo työviikko väsyttää ja aiheuttaa stressiä. Onhan se niinkin, mutta se viinipullo tai tonkan liruttaminen lisää väsymystä ja huonoa oloa.

Tiedän mistä puhun nimittäin. Olen vaan tänä vuonna juonut paljon vähemmän : yht 58 päivää tipatonta tähän mennessä.

Toivoisin kovasti että pystyisin vähentämään pysyvästi. Pääsiäisloma ja kesäloma ovat kovia koitoksia ainakin. Ne menee ihan pikkupäissään jo päivällä, illan tullen jo ihan kännissä.

Tänä kevään aikana pitää tottua raittiuteen, niin olisi eka selvä loma vuosikymmeniin.

Tämä olin minä. Ja olen onnistunut ja sitten taas en ole. Juuri olin 3 viikkoa juomatta. Ja sitten join pe-su niin, että voi huh huh. Vieläkään ei ole ihan palautunut. Järkyttävää lotraamista.

Kyllä niin haluaisin vähentää ihan kunnolla.

Mä en ole pystynyt vähentää. Tosin nyt olin 3 päivää ilman. Aloitin mielialalääkityksen, se auttaa jo hieman. Oli pakonomaista juominen aiemmin. Ahdistunut olen ollut ja hakenut siihen apua.

Oletko kokeillut alkoholihimoa vähentäviä lääkkeitä, esim Campral tai Naltrexon (ja on niitä pari muutakin, enkä nyt tarkoita mitään antabusta). Itse sain reseptin toiseen noista, tosin en koskaan kokeillut kun onnistuin vähentämään omin keinoin (asuin ulkomailla vapaaehtoistyössä olosuhteissa joissa muutkaan ei juoneet).

En

Minun äidiltäni onnistui päästä eroon, kun isä pakotti ja otti auton avaimet ja rahat ja pankkikortit pois. 

tsemppiä juomisen vähentämiseen, mutta omat kokemukseni puoltavat enemmän täyttä lopettamista. 

 

itse olen joskus saanut vähennettyä niin että jos janoisena kautena join 2-3 isoa oluttölkkiä joka ilta, niin seuraavalla viikolla ostin edelleen kolme olutta, mutta niin että kaksi niistä oli ykköstä ja yksi oli keskaria. Vedin tätä linjaa koko viikon.  Seuraavalla viikolla sitten taas kevensin niin että kaikki kolme tölkkiä ovat ykköstä. Seuraavalla viikolla puolet alkoholitonta olutta ja puolet ykköstä jne jne kunnes pääsee siihen että juo pelkkää alkoholitonta. Tai korvaa sen alkoholin jollain muulla. 



samaa mallia olen käyttänyt myös kahvinjuonnin vähentämisessä. Eli ei yritäkään lopettaa kerralla, vaan pikkuhiljaa joka viikko vähentäen että elimistö tottuu ja toisaalta saa tapariippuvuuden tyydytettyä kun voi avata työpäivän jälkeen edes sen alkoholittoman oluen  

Hyvä kirja avuksi: Allen Carr - Korkki kiinni. Tuon kirjan kun lukee ajatuksella, niin ei enää tee alkoholia mieli, koska katkeaa alkoholin psyykkinen riippuvuus. Siitä ei saa mitään ja se on myrkkyä.

Minullakin oli työuupumusta ja aloin tissuttelemaan. Elämässä ei ollut mitään mielihyvää, niin alkoholi alkoi tuoda sitä.

Lopetin tissuttelun ja liiallisen juomisen kun alkoholista alkoi olla niin paljon ongelmia. Lisäksi join toisinaan viikonloppuna niin paljon että oksentelin ja hikoilin koko seuraavan päivän maaten. Viikonloppunakaan ei ehtinyt saada mitään järkevää aikaiseksi kotona. Se oli kuin oravanpyörä, tiesin että käytän liikaa alkoholia mut en halunnut (pystynyt) vähentää. Se toi iloa kun muki oli kourassa, ja sai rentoutua pää sekaisin. Mitään muuta hyvää ei ollut!! 

Aloin miettimään mitä menetän jos jatkan. Kiloja oli alkanut kertyä ja tulla hieman vaivoja niistä. Halusin laihtua ja olla hyvässä kunnossa, tyytyväinen itseeni. Psyykkasin että nämä asiat menetän jos jatkan juomista. Sen lisäksi iso rahanmeno pitkällä aikavälillä vessanpöntöstä alas. 

Täällä hetkellä en ole absolutisti mutta en juo viikolla, enkä edes joka viikonloppu. Kuntoilen ja paastoilen välillä. Juominen pilaa ne, en voi siis juoda vaan joudun luopumaan jostain jos juon. Esim. paasto keskeytyy, urheilusta palautuminen ja suorituskyky laskee. Yöunet huononee. Olen saanut järkeistettyä suhdettani työhön, eli alkuperäiseen syyhyn tullut ratkaisuja mikä ajoi tissuttelemaan. 

AA-ohjelmaan voi syventyä, vaikka ryhmään ei menisi. Itselle olennaista oli myöntää, että on ongelma, josta omin voimin on vaikea päästä eroon. Tämän kuin sanoi ääneen, alkoi toipuminen. Seuraava askel on etsiä uusia aktiviteetteja eli aloittaa uusi elämäntapa. On oltava jotain, millä korvaa juopotteluun ja siitä toipumiseen käytetyn ajan. Lisäksi on johdonmukaisesti sanottava kavereille, että en tule bilettämään, koska en tänään aio nauttia alkoholia. Päivä kerrallaan! Itse olen ollut raittiina jo muutaman vuoden!

Se on viikko tipatta! Aika hyvin minulta kyllä. Luullakseni pystyn olemaan vielä pari viikkoa. Sitten alan keksimään mitä tahansa perusteluja, että voisi korkin avata. Ja todellakin, niitä syitä on monenlaisia. Olen valmis käymään superpitkällä lenkillä, tai laittamaan monimutkaisen aterian, että sen sitten voi palkita viinipullolla. Sehän ei yhteen pulloon jää, vaan juon yleensä kaksi. Plus napsut. Voi huhuh sitten taas.

Päivä numero 15 tänään ilman tippaakaan. Nukun paremmin, aineenvaihdunta palautunut normaaliksi, harrastanut jo ulkoilua ja pystynyt tekemään esim pihatöitä, sekä saanut muutenkin aikaan ylipäätään jotain. Juomakaudella sitä joko suunnittelee tekevänsä sitä-ja-tätä mutta jää aloittamattakaan, kun pitää vielä juoda tämä ja tämä lasi. Sitten menee monta päivää, ettei jaksa tehdä kuin  kerran päivässä jotain huonoa ruokaa ja yrittää sen saada alas, muuten ihan koomassa. 

Ero on kyllä tässä vaiheessa päiviä jo huomattava. Toki tulen taas marraskuussa juomaan taas. 

Täältä et apua tule saamaan. Mene sinne AA-kerhoon. A-klinikka on toinen turhake. Siellä käsketään täyttämään papereita eikä kannusteta päihteettömyyteen. 

Hei, kerrot ettet kehtaa mennä AA-palaveriin syystä ja toisesta. Oletko miettinyt miten kehtaat mennä jatkuvasti Alkoon viiden aikaan? Tai kuinka kehtaat mennä krapulassa töihin? Kerrot ettei kukaan tiedä juomisestasi, onkohan se ihan totta?

Rohkaise mielesi ja käy tutustumassa AA-ryhmään vaikka sitten toisella paikkakunnalla. Lue toiminnasta AA:n sivuilta www.aa.fi, saat sieltä tietoa mitä AA on. Soita AA:n auttavan puhelimeen ja kysy neuvoja.

AA ei edellytä sinulta mitään. Tarvitset ennakkoluulotonta mieltä AA:n ehdotuksia kohtaan. Itsetutkiskelu on mielenkiintoista ja jokainen toimii kuinka itse parhaaksi näkee. 

Ota ensimmäinen askel ja myönnä voimattomuutesi alkoholin suhteen, e helpottaa. Oman kokemukseni mukaan useimmat pelot ja ennakkoluulot AA:ta kohtaan osoittautuvat aivan turhiksi. Itse en ole joutunut pettymään AA:n nimettömyyteen kertaakaan. Olen kertonut siellä sellaisia asioita elämästäni, joita en ole juurikaan muualla kyennyt käsittelemään.

Kymmenisen vuotta tissuttelin päivittäin, ehkä 4-6 tuoppia arki-iltaisin ja 6-7 tuoppia + pari viskipaukkua viikonloppuisin. Viime vuonna kävin keväällä perinpohjaisessa terveystarkastuksessa (työpaikan 5-vuotisetu) ja suurinpiirtein kaikki kuviteltavissa olevat mittarit olivat punaisella ja lääkäri sanoi suoraan että seuraava viisivuotistarkastus voi olla kalmona ruumishuoneella jos sama meno jatkuu.

Pari kuukautta piti asiaa sulatella, mutta samana kesänä aloitin melko mullistavan elämäntaparemontin ja olen ollut nyt reilun vuoden kokonaan juomatta. Lisäksi meni uusiksi ruokavalio, olen satsannut enemmän nukkumiseen ja lisännyt liikuntaa huomattavasti. Alku oli aika tuskaa ja olutta teki mieli monta kuukautta lähes koko ajan, mutta nykyään ei enää ollenkaan.

Minua on auttanut se että olen seurannut mm. verikokein, vaa-alla ja verenpainemittarilla projektin edistymistä. Se motivoi. kun näkee konkreettisesti numeroina että kehitystä tapahtuu. Paino on pudonnut noin 40kg, ylä- ja alapaineet 30-40 pinnaa kumpikin, maksa- ja sokeriarvot ovat nykyään normaalit, leposyke on aiemman noin 100 sijaan noin 60 jne. Samalla on huomannut että eipä sitä juomista oikein mihinkään ole edes tarvinnut ja nykyään on paljon enemmän virtaa tehdä kaikkea muutakin kun vain mähöttää sohvalla tuoppi kädessä.

M47

Tämä on hyvä keskustelu. Mitenkä nyt wapun aikaan, osuuko kohdalleen? Mulla kyllä ja ei: ennen vappua join 3ltr tonkan viiniä kahden illan aikana. Olin ihan tuotteessa kyllä. Nyt ei pysty/halua känniä ajatellakaan ainakaan viikkoon.

Kylmäävää lukea tätä keskustelua. Alkoholi pilaa oman ja läheisten elämän. Oma isä ja veli alkoholin orjia, ja siitä on seurannut lähestymiskieltoa ja omaisuuden menoa kännissä tehtyjen tyhmien päätösten seurauksena. Äiti kärsii läheisriippuvuudesta.

Olen 35-vuotias ja join elämäni ensimmäisen kännin 1,5 vuotta sitten. Tarkoitus oli vain kokea miltä humala tuntuu. Surkea pettymys (onneksi). Gini ja rommi maistuivat kauhealta. Ei minkäänlaista mukavaa nousuhumalaa, vaan lähinnä huimausta. Lattialla makasin ja päässä pyöri. Jonkin ajan päästä halusi vain mennä nukkumaan. Yöllä herään, oksennan. Janottaa ja juon vettä, mutta oksennan senkin pois. Aamuyö kuluu oksennellessa. Aamulla nukuttaa. Seuraavana päivänä ei voi tehdä mitään kun olo on kauhea. 

Tuon jälkeen olen juonut kuohuviinilasillisen ja yhden siiderin, mutta en tykkää kun alkaa aika pienestä päässä tuntumaan kevyeltä. Jostain syystä jano ei lähde alkoholijuomilla. Onneksi alkoholittomat juomat on keksitty! Alkoholiton siideri on yhtä hyvää. Samoin alkoholiton kuohujuoma. 

Vierailija kirjoitti:

Täältä et apua tule saamaan. Mene sinne AA-kerhoon. A-klinikka on toinen turhake. Siellä käsketään täyttämään papereita eikä kannusteta päihteettömyyteen. 

Päihteettömyys on ihan persiistä. Juomisen voi lopettaa kun ottaa jotain muuta. Niin ei saisi tehdä mutta jos vähemmillä haitoilla pärjää jollakin muulla niin sehän on oma valinta. Yhteiskunnan vika kun ainoa sallittu tapa on ryypätä.  Tosi "loogista" kun alkoholi on yksi eniten muille aiheuttavia haittoja oleva päihde/huume.

Olen reilu nelikymppinen. Olen juonut lähes joka viikonloppu 15-vuotiaasta asti. Olen samanlainen kuin suurin osa alkoholisteista eli käyn töissä ja kulissit on kunnossa. Kun kesälomat koittaa niin viinaa menee enemmän.

Eilen oltiin vaimon kanssa Tampereen suunnalla vuokramökillä ja ajattelin pikkuisen tissutella. Homma päättyi siihen, että revin paljussa perseet ja sammuin tuvan lattialle. Vaimo lähti yöllä ajamaan kotiin ja nyt hän puhuu jo erosta. Oli jo vanhemmalle pojalle yöllä puhunut asiasta.

Tämä on taas niitä pohjia, joita on takana useita. On putkaa, rattijuopumusta, kännissä veneen kaatumisia jne. Suurin osa lähipiiristä ei tiedä kuinka alkoholisti olen, koska juon yleensä yksin. Miten pääsen viinasta eroon ja opin käsittelemään vaikeita tunteita ilman viinaa ennen kuin tässä käy huonosti?

T: onneton