Järkytyin synnysosaston hoitajien käytöksestä potilaiden seläntakana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhusten ja psyyken alalla kulkee porukat kieli poskella säännöllisesti. Hoitoon ei pääse ne jotka sanovat olevansa esim itsetuhoisia mutta ihmisiä haetaan kotoa ajatusrikollisina, vaikka ei ole mitään vaaraa kenellekään.

Miten minusta tuntuu että jokin post sosialistinen sadismi ja ohjailu on edelleen hoitokulttuurissamme? Kuulostaa erikoiselta toiminnalta.

Pikemminkin pistää merkille se, että onko nämä hoitoalalla olevat ihan täysin pelkkiä tahdottomia sätkynukkeja, jotka vaan aivottomana itse suostuvat tuollaiseen, että antaa ohjailla itseään? Eikö heillä itsellään ole lainkaan sen vertaa itsekuria/dignitiä, että sanoo ei pahuudelle? Vai eikö ne erota pahaa enää, kun on niin kauan sitä jo tehneet ja sitä edistäneet?

Hei

Hoitajat eivät päätä potilaan hoitoon pääsystä eivätkä määrää lääkkeitä. Molemmat ovat lääkärin tehtäviä.

Hoitajana toimit välikätenä lääkärin ja potilaan välillä, joten hoitajana asenne saattaa olla ratkaiseva joissain tapauksessa.

Ei hoitaja mikään välikäsi ole. Hän toteuttaa lääkärin määräämiä hoitoja. 

Vierailija kirjoitti:

Mua hoitaja kävi nipistelemässä nänneistä kun maito ei noussut. Teki todella kipeää. En uskaltanut valittaa, kun luulin sen kuuluvan asiaan. Kotona googlasin netistä imetystukiryhmä ja niillä neuvoilla maito nousi ja imetin yli vuoden.

kävin pyytämässä lääkettä kun rinnat pamahti kovaksi ts olin maitoa lepäämässä ja ei tullut kun muutama sentti ja jotkut sai hetkessä täyteen pullon. siis lypsämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhusten ja psyyken alalla kulkee porukat kieli poskella säännöllisesti. Hoitoon ei pääse ne jotka sanovat olevansa esim itsetuhoisia mutta ihmisiä haetaan kotoa ajatusrikollisina, vaikka ei ole mitään vaaraa kenellekään.

Miten minusta tuntuu että jokin post sosialistinen sadismi ja ohjailu on edelleen hoitokulttuurissamme? Kuulostaa erikoiselta toiminnalta.

Pikemminkin pistää merkille se, että onko nämä hoitoalalla olevat ihan täysin pelkkiä tahdottomia sätkynukkeja, jotka vaan aivottomana itse suostuvat tuollaiseen, että antaa ohjailla itseään? Eikö heillä itsellään ole lainkaan sen vertaa itsekuria/dignitiä, että sanoo ei pahuudelle? Vai eikö ne erota pahaa enää, kun on niin kauan sitä jo tehneet ja sitä edistäneet?

Hei

Hoitajat eivät päätä potilaan hoitoon pääsystä eivätkä määrää lääkkeitä. Molemmat ovat lääkärin tehtäviä.

Hoitajana toimit välikätenä lääkärin ja potilaan välillä, joten hoitajana asenne saattaa olla ratkaiseva joissain tapauksessa.

Ikävä kyllä, elu ollaan töysin vakavien mielialaheilahteluiden ja erittäin vaihtelevan kokemus-ja osaamistasojen kanssa välillä joutuu kiettimään, että mistä hankkia apua nopeasti vastasnottoluukun tädille. On siinä potilaana melko neuvoton olo.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia lähihoitajat on joka paikassa. Itse olen töissä päiväkodissa ja kuulisittepa vaan lasten vanhemmat mitä teistä ja lapsistanne puhutaan heti kun olette paikalta poistuneet. 

Voi kuule. Vaistosin ja huomasin sen paremmin kuin moni muu, vaikka veimme lapsemme vain päiväkodin esikouluun. Ihmettelen kovasti lasten vanhempia, jotka ylistävät päiväkotia ja hoitajia parhaiksi mahdollisiksi, huomaamatta ollenkaan mitä siellä tapahtuu. Vain koska on mukavampi mennä töihin ja viedä lapsi hoitoon mahdollisimman pienenä. Lapset valitettavasti vaistosvat, ja oppivatkin päiväkodeissa tehokkaasti mm. kiusaajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhusten ja psyyken alalla kulkee porukat kieli poskella säännöllisesti. Hoitoon ei pääse ne jotka sanovat olevansa esim itsetuhoisia mutta ihmisiä haetaan kotoa ajatusrikollisina, vaikka ei ole mitään vaaraa kenellekään.

Miten minusta tuntuu että jokin post sosialistinen sadismi ja ohjailu on edelleen hoitokulttuurissamme? Kuulostaa erikoiselta toiminnalta.

Pikemminkin pistää merkille se, että onko nämä hoitoalalla olevat ihan täysin pelkkiä tahdottomia sätkynukkeja, jotka vaan aivottomana itse suostuvat tuollaiseen, että antaa ohjailla itseään? Eikö heillä itsellään ole lainkaan sen vertaa itsekuria/dignitiä, että sanoo ei pahuudelle? Vai eikö ne erota pahaa enää, kun on niin kauan sitä jo tehneet ja sitä edistäneet?

Viimeinen lauseesi on aktuaali tilannekuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, kaikilla sote -aloilla puhutaan asiakkaista selän takana. Joskus nauretaan paljonkin asiakkaiden jutuille ja tekemisille. Se on se millä sitä työtä jaksaa tehdä. Ammattimaisuutta on se, että sitä ei tehdä asiakkaiden edessä.

Sinä et saa VAITIOLOVELVOLLISENA kertoa potilaistasi EDES työkavereillesi. Vain niiden kanssa voi vaihtaa tietoja jotka hoitavat samaa potilasta. Meillä oli juuri tällainen tapaus naapuriosastolla, varoitus tuli, kun "väärä" henkilö, eli ihan työntekijä myös, mutta sellainen joka ei pitänyt potilaille nauramisesta ilmoitti kahvihuonepuheista pomolle.

Meillä sosiaalitoimistossa on asiakkaat yhteisiä. Jokainen käydään läpi säännöllisesti vähintään esimiehen kanssa ja muista puhutaan milloin tiimissä milloin missäkin verkostossa. Ikävimpien asiakkaiden asiat tietävät kaikki, koska vähintään päivystykseen heistä on tiedot välitettävä. Parhaat tarinat jaetaan kahvipöydässä ja ruoditaan yhdessä. 

Te siellä sosiaalitoimistossa, eli lastensuojelussa, olette tämän maan rikollisin verkosto hallituksen jälkeen. Teillä ei ole minkäänlaista ammatillista pätevyyttä arvioida esim. henkilön psyykkistä tilannetta ja te nojaatte toimintanne täysiin valheisiin, joihin lisäätte joka kirjauksella omat pas..kapuheenne. Teidän ainoa tavoitteenne on todellakin tuhota perheitä, ei "suojella" lapsiamme yhtään miltään muulta, kuin omilta vanhemmiltaan. Laitos- ja sijaisperhebisnes lääketeollisuuden osakkeenomistajat mukaan lukien on hiton hyvä juttu, vai mitä?  Olette halveksittavin ammattikunta tässä maassa ja ei ole sattumaa, että Suomen ihmisoikeustilanteesta nimenomaan lastensuojelussa on tehty valtavat määrät valituksia ja kanteluita EITiin. Te tuhoatte ihmisiä, perheitä, kokonaisia elämiä- miten voit työskennellä alallasi, jos et ole kartalla siitä, mitä todella tapahtuu? 

Juuri tuli ajankohtaisohjelma, jossa tuli ilmi, että lapsella saattaa olla takanaan jo 25 sijoituspaikkaa! Siis 25! Sossu kohautteli lähinnä olkiaan. Näiden sossujen ainoa oikea paikka on vankila, ja tuomio 25 vuotta.

Aina tekee mieli näissä yhteyksissä kertoa oma tarinani. Olin kolmikymppisenä kuntoutusarviossa sairaalan poliklinikalla terveysongelmien vuoksi. Kysyivät alkoholin käytöstäni ja sanoin, että olen käytännössä absolutisti. Kävin sitten verikokeissa ja eräs maksa-arvoistani oli koholla. Alkoi ihan kummallinen painostus "Kyllä täällä voit ihan reippaasti tunnustaa, jos alkoholia kuluu paljon". Olin ihan pöyristynyt, kun pitivät valehtelijana. Ulkoasunkaan puolesta minua ei todellakaan olisi voinut pitää alkoholistina. Sanoin uudelleen, että kuulkaa nyt, en käytä alkoa ollenkaan, arvolle on oltava jokin muu syy.

Noh, myöhemmin selvisi että kohonnut arvo liittyi sappeen. Sappirakko poistettiin leikkauksessa seuraavana vuonna. Kumma että sairaalan poliklinikalla ei ollut mitään tietoa tällaisesta syy-yhteydestä.

Onneksi minulla on paksu nahka ja osaan pitää puoliani, mutta mietityttää mitä tällaiset "ammattilaiset" saavat aikaan herkemmissä ihmisissä. Moni on jo valmiiksi heikossa hapessa päädyttyään kuntoutuspolille. Ei varmasti ole hyvä jos vielä leimataan alkoholistiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, kaikilla sote -aloilla puhutaan asiakkaista selän takana. Joskus nauretaan paljonkin asiakkaiden jutuille ja tekemisille. Se on se millä sitä työtä jaksaa tehdä. Ammattimaisuutta on se, että sitä ei tehdä asiakkaiden edessä.

Sinä et saa VAITIOLOVELVOLLISENA kertoa potilaistasi EDES työkavereillesi. Vain niiden kanssa voi vaihtaa tietoja jotka hoitavat samaa potilasta. Meillä oli juuri tällainen tapaus naapuriosastolla, varoitus tuli, kun "väärä" henkilö, eli ihan työntekijä myös, mutta sellainen joka ei pitänyt potilaille nauramisesta ilmoitti kahvihuonepuheista pomolle.

Meillä sosiaalitoimistossa on asiakkaat yhteisiä. Jokainen käydään läpi säännöllisesti vähintään esimiehen kanssa ja muista puhutaan milloin tiimissä milloin missäkin verkostossa. Ikävimpien asiakkaiden asiat tietävät kaikki, koska vähintään päivystykseen heistä on tiedot välitettävä. Parhaat tarinat jaetaan kahvipöydässä ja ruoditaan yhdessä. 

Te siellä sosiaalitoimistossa, eli lastensuojelussa, olette tämän maan rikollisin verkosto hallituksen jälkeen. Teillä ei ole minkäänlaista ammatillista pätevyyttä arvioida esim. henkilön psyykkistä tilannetta ja te nojaatte toimintanne täysiin valheisiin, joihin lisäätte joka kirjauksella omat pas..kapuheenne. Teidän ainoa tavoitteenne on todellakin tuhota perheitä, ei "suojella" lapsiamme yhtään miltään muulta, kuin omilta vanhemmiltaan. Laitos- ja sijaisperhebisnes lääketeollisuuden osakkeenomistajat mukaan lukien on hiton hyvä juttu, vai mitä?  Olette halveksittavin ammattikunta tässä maassa ja ei ole sattumaa, että Suomen ihmisoikeustilanteesta nimenomaan lastensuojelussa on tehty valtavat määrät valituksia ja kanteluita EITiin. Te tuhoatte ihmisiä, perheitä, kokonaisia elämiä- miten voit työskennellä alallasi, jos et ole kartalla siitä, mitä todella tapahtuu? 

Juuri tuli ajankohtaisohjelma, jossa tuli ilmi, että lapsella saattaa olla takanaan jo 25 sijoituspaikkaa! Siis 25! Sossu kohautteli lähinnä olkiaan. Näiden sossujen ainoa oikea paikka on vankila, ja tuomio 25 vuotta.

Ei se sossun vika ole, jos mukula on niin mahdoton ettei mikään sijaishuoltopaikka sitä ota tai heittää ulos hyvin nopsaan, jos erehtyi ottamaan. Tämän tyyppiset nuoret ovat hyvin väkivaltaisia, mahdottomia vahtia ja todella kipeitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat monikossa ovat olleet kauheita viimeisen vuoden aikana, jäänyt vaan ilkeät akat alalle.

Ööh vai tekeekö ala akoista ilkeitä? Arvostuksen puute? Asiakaskunta? Kun vuosikausia painaa raskaalta työtä surkealla palkalla eikä paremmasta tietoa?

Tiesitkö, että sinäkin voit hakea hoitoalalle, tervemenoa näyttämään esimerkkiä sinne. Osaat varmasti hoitaa hommat paremmin. Tulet kuitenkin huomaamaan sen että jostain syystä Suomessa (monista muista paikoista poiketen) hoitajia väheksytään ellei suorastaan vihata ja he saavat kokea sen nahoissaan päivittäin. Tämänhän takiahan palkkojakaan ei olla saatu ylös. Mutta toki pitäisi olla aina vaan pyhimys ja kestää kaikki.

Potilaaseen oman turhautumisen purkaminen on mautonta.

Riitelisitte päättäjien kanssa, vai eikö rohkeus riitä?

Ihan turha pauhata, jos ei tiedä aiheesta.

Ei ole mitään sellaista aihetta, joka antaa aihetta kostaa potilaalle.

En enää edes tiedä mistä tässä keskustellaan. Edelleen asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Hoitajat tekevät töitä sen takia että saisivat palkkaa elääkseen. He eivät ole yli-ihmisiä.

Itseasiassa se on hyvin simppeliä, vaikka työ kuormittaisi tai palkka olisi huono, niin ei ole luvallista ilkeillä potilaille. Ei edes mustavalkoista. Täysin selvää on tuo.

Potilaat tulevat hoidettaviksi, eivät kiusallaan hoitajien päivää rasittamaan. Luulisi, että hoitaja (ammattilainen??) ymmärtää edes tuon perustavaa laatua olevan asian.

Ja etenkään synnyttäjä kovissa kivuissa ei ole tahallaan hankala. Kätilöille vuosittainen KOVA kiputesti jotta pysyy kirkaana mielessä mitä se on ja pysyy siten ammattitaito ja empatia hyvässä kuosissa.

Hei

Et taida ymmärtää, mitä se empatia ja ammattitaito on. Potilas saa hyvää hoitoa ja asiallista ja empaattista kohtelua. Siitä huolimatta minun ei tarvitse potilaalta pitää, ja voin potilaan haukkua siellä kansliassa.

Näytäppä minulle se lakipykälä tai eettinen koodisto,joka vaatii hoitajaa pitämään potilaista? Ei semmoista ole olemassa. .

Joka paikassa työsopimuksen yhteydessä allekirjoitetaan vaitiolosopimus. Et ehkä ole ymmärtänyt mihin olet nimesi laittanut?

Vaitiolosopimus tarkoittaa sitä, että et kauppareissulla kerro kassatädille yhteisen tutun sairaskertomuksia, mutta ei tarkoita sitä, että et käsittelisi sen potilaan tietoja oman hoitotiimisi kesken. Kyllä ne potilaiden asiat koko hoitotiimi tietää ja kuuluukin tietää, kun se yksi ei ole 24/7 työvuorossa. 

Ei, vaan vaitiolosopimus ei määrittele erikseen tahoa kenelle tietoa saa tai ei saa levitellä, vaan on siinä ehdoton. Hoitotiimiin voi sisältyä myös hoitajia, kenelle asiat ei kuulu.

Kyllä se sopimus sen juuri määrittelee, miksi se sopimus edes muuten olisi olemassa. Muutenhan sitä voisi lörpötellä avoimmuuden nimissä kaikki arkaluotoiset, yksityset ja terveyteen liittyvät asiat missä vain. Tästä esimerkkinä muuten, aika paljon kuulee tunnistettavaa tietoa busseissa, jotka lähtevät sairaaloiden pihasta työvuorojen päättyessä. Kuvaus on monesti niin yksityiskohtainen työpistettä myöten, että vaikka henkilöä ei ennestään tunnekaan, kuvausten perusteella henkilö olisi helppo löytää. Yrittäkää, källättäjät nyt pitää ne mölyt mahassanne edes kotiin asti. Kyllä kai sitä aikuinen nyt senverran kestää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, kaikilla sote -aloilla puhutaan asiakkaista selän takana. Joskus nauretaan paljonkin asiakkaiden jutuille ja tekemisille. Se on se millä sitä työtä jaksaa tehdä. Ammattimaisuutta on se, että sitä ei tehdä asiakkaiden edessä.

Sinä et saa VAITIOLOVELVOLLISENA kertoa potilaistasi EDES työkavereillesi. Vain niiden kanssa voi vaihtaa tietoja jotka hoitavat samaa potilasta. Meillä oli juuri tällainen tapaus naapuriosastolla, varoitus tuli, kun "väärä" henkilö, eli ihan työntekijä myös, mutta sellainen joka ei pitänyt potilaille nauramisesta ilmoitti kahvihuonepuheista pomolle.

Meillä sosiaalitoimistossa on asiakkaat yhteisiä. Jokainen käydään läpi säännöllisesti vähintään esimiehen kanssa ja muista puhutaan milloin tiimissä milloin missäkin verkostossa. Ikävimpien asiakkaiden asiat tietävät kaikki, koska vähintään päivystykseen heistä on tiedot välitettävä. Parhaat tarinat jaetaan kahvipöydässä ja ruoditaan yhdessä. 

Te siellä sosiaalitoimistossa, eli lastensuojelussa, olette tämän maan rikollisin verkosto hallituksen jälkeen. Teillä ei ole minkäänlaista ammatillista pätevyyttä arvioida esim. henkilön psyykkistä tilannetta ja te nojaatte toimintanne täysiin valheisiin, joihin lisäätte joka kirjauksella omat pas..kapuheenne. Teidän ainoa tavoitteenne on todellakin tuhota perheitä, ei "suojella" lapsiamme yhtään miltään muulta, kuin omilta vanhemmiltaan. Laitos- ja sijaisperhebisnes lääketeollisuuden osakkeenomistajat mukaan lukien on hiton hyvä juttu, vai mitä?  Olette halveksittavin ammattikunta tässä maassa ja ei ole sattumaa, että Suomen ihmisoikeustilanteesta nimenomaan lastensuojelussa on tehty valtavat määrät valituksia ja kanteluita EITiin. Te tuhoatte ihmisiä, perheitä, kokonaisia elämiä- miten voit työskennellä alallasi, jos et ole kartalla siitä, mitä todella tapahtuu? 

Juuri tuli ajankohtaisohjelma, jossa tuli ilmi, että lapsella saattaa olla takanaan jo 25 sijoituspaikkaa! Siis 25! Sossu kohautteli lähinnä olkiaan. Näiden sossujen ainoa oikea paikka on vankila, ja tuomio 25 vuotta.

Ei se sossun vika ole, jos mukula on niin mahdoton ettei mikään sijaishuoltopaikka sitä ota tai heittää ulos hyvin nopsaan, jos erehtyi ottamaan. Tämän tyyppiset nuoret ovat hyvin väkivaltaisia, mahdottomia vahtia ja todella kipeitä. 

Siinä vaiheessa, kun sosiaalityö tekee huostaanoton, siirtyy myös vastuu sosiaalityölle. Se on todellakin silloin sossun vika, jos homma ei toimi. Syyllistät tässä nyt lapsen. Miksi teet työtä, jota et hallitse ja josta et pidä. Teet vain haittaa ja lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Ne kustannukset kertautuvat monenlaisia eri kuluerinä, vain siksi että sinä käytännöllisesti katsoen vain perseilet virkanimikkeesi turvin. Olet etova olento, tai mikä nyt sitten oletkaan. Mitään rakentavaa et jokatapsuksessa saa aikaan, etkä ole koskaan saanutkaan.

Jos itse olisin menossa synnyttämään, ottaisin mukaan kaksi todistajaa, joista toinen kuvaisi kaiken, sanoisin myös kaikille minua hoitaville, että tulen kuvaamaan kaiken mikä minuun liittyy. Jos yrittävät kieltää kuvaamisen, kutsuisin paikalle esimiehen, kysyisin hänen kantaansa kuvaamiseen ja jos se olisi edelleen kielteinen, sanoisin, että jokainen voi halutessaan kuvata oman lapsensa syntymän ja sitä ei voi kukaan kieltää. Jos ei edellenkään suostuisi, sanoisin, että me selvitetään tämä sitten lakiteitse myöhemmin, mutta kuvaaminen tulee tapahtumaan kiellosta huolimatta. Jos vieläkin kieltäisi, sanoisin, että tahdon toisen hoitoryhmän ja että tulen tekemään kantelun ensimmäisen hoitoryhmän ja sen esimiehen laittomasta kuvauskiellosta. Minua itseäni saa kuvata niin paljon kuin itse haluan kuvattavana olla, ja sitä ei voi kukaan kieltää, ei hoitajat, sairaalat, vankilat, poliisit, mitkään. Ja jos ei näkyvästi kuvata, niin sitten salaa, mutta ilman todistepakkia en sairaalaan lähtisi ikinä synnyttämään. Enkä plastiikkakirurgille.[/quote]

Juuri näin tulisi JOKAISEN potilaan toimia. Itse en ole enää vuosiin käynyt missään asioissa yhdenkään viranomaisten pakeilla ilman nauhuria ja todistajaa/tukihenkilöä, samoin puhelut tallennetaan. Ilman äänitteitä on mahdotonta jälkikäteen todistaa, mitä henkilökunta todella teki tai sanoi. Pidän nauhurit mukana myös koululla, kaikissa mahdollisissa tilanteissa. On useaan otteeseen yritetty estää se, että nauhoitan tapaamiset, mutta turvat ovat menneet tukkoon, kun olen kylmästi todennut mitkä ovat lakisääteiset oikeuteni sekä sen, että kuvaamisesta/äänittämisestä kieltäytyvä hlö voi kyllä aivan vapaasti kieltäytyä toimittamasta virkavelvollisuuksiaan, mutta äänittäminen jatkuu juuri niin kauan, kuin on oikeusturvamme johdosta tarpeen. 

Tässä tilassa on meillä "oikeusvaltio" eikä päättäjiä kiinnosta kuin seuraava hillotolppa.

Jos itse olisin menossa synnyttämään, ottaisin mukaan kaksi todistajaa, joista toinen kuvaisi kaiken, sanoisin myös kaikille minua hoitaville, että tulen kuvaamaan kaiken mikä minuun liittyy. Jos yrittävät kieltää kuvaamisen, kutsuisin paikalle esimiehen, kysyisin hänen kantaansa kuvaamiseen ja jos se olisi edelleen kielteinen, sanoisin, että jokainen voi halutessaan kuvata oman lapsensa syntymän ja sitä ei voi kukaan kieltää. Jos ei edellenkään suostuisi, sanoisin, että me selvitetään tämä sitten lakiteitse myöhemmin, mutta kuvaaminen tulee tapahtumaan kiellosta huolimatta. Jos vieläkin kieltäisi, sanoisin, että tahdon toisen hoitoryhmän ja että tulen tekemään kantelun ensimmäisen hoitoryhmän ja sen esimiehen laittomasta kuvauskiellosta. Minua itseäni saa kuvata niin paljon kuin itse haluan kuvattavana olla, ja sitä ei voi kukaan kieltää, ei hoitajat, sairaalat, vankilat, poliisit, mitkään. Ja jos ei näkyvästi kuvata, niin sitten salaa, mutta ilman todistepakkia en sairaalaan lähtisi ikinä synnyttämään. Enkä plastiikkakirurgille.[/quote]

Eikö olisi helpompaa synnytellä siellä omassa kodissa ihan vain sen oman aviomiehen avustamana?[/quote]

Entä jos te siellä synnärillä ja terveydenhuollossa muutenkin ihan porukalla ryhtyisitte noudattamaan potilaslakia ja sen juoruilun sijasta ymmärtäisitte miksi olette töissä siellä missä olette? Ehkäpä tällaiset ketjut kävisivät tarpeettomiksi? Miltä semmoinen kuulostaisi?

Vierailija kirjoitti:

Jos itse olisin menossa synnyttämään, ottaisin mukaan kaksi todistajaa, joista toinen kuvaisi kaiken, sanoisin myös kaikille minua hoitaville, että tulen kuvaamaan kaiken mikä minuun liittyy. Jos yrittävät kieltää kuvaamisen, kutsuisin paikalle esimiehen, kysyisin hänen kantaansa kuvaamiseen ja jos se olisi edelleen kielteinen, sanoisin, että jokainen voi halutessaan kuvata oman lapsensa syntymän ja sitä ei voi kukaan kieltää. Jos ei edellenkään suostuisi, sanoisin, että me selvitetään tämä sitten lakiteitse myöhemmin, mutta kuvaaminen tulee tapahtumaan kiellosta huolimatta. Jos vieläkin kieltäisi, sanoisin, että tahdon toisen hoitoryhmän ja että tulen tekemään kantelun ensimmäisen hoitoryhmän ja sen esimiehen laittomasta kuvauskiellosta. Minua itseäni saa kuvata niin paljon kuin itse haluan kuvattavana olla, ja sitä ei voi kukaan kieltää, ei hoitajat, sairaalat, vankilat, poliisit, mitkään. Ja jos ei näkyvästi kuvata, niin sitten salaa, mutta ilman todistepakkia en sairaalaan lähtisi ikinä synnyttämään. Enkä plastiikkakirurgille.

Juuri näin tulisi JOKAISEN potilaan toimia. Itse en ole enää vuosiin käynyt missään asioissa yhdenkään viranomaisten pakeilla ilman nauhuria ja todistajaa/tukihenkilöä, samoin puhelut tallennetaan. Ilman äänitteitä on mahdotonta jälkikäteen todistaa, mitä henkilökunta todella teki tai sanoi. Pidän nauhurit mukana myös koululla, kaikissa mahdollisissa tilanteissa. On useaan otteeseen yritetty estää se, että nauhoitan tapaamiset, mutta turvat ovat menneet tukkoon, kun olen kylmästi todennut mitkä ovat lakisääteiset oikeuteni sekä sen, että kuvaamisesta/äänittämisestä kieltäytyvä hlö voi kyllä aivan vapaasti kieltäytyä toimittamasta virkavelvollisuuksiaan, mutta äänittäminen jatkuu juuri niin kauan, kuin on oikeusturvamme johdosta tarpeen. 

Tässä tilassa on meillä "oikeusvaltio" eikä päättäjiä kiinnosta kuin seuraava hillotolppa. Minulla tämä metodi on käytössä, ja se toimii. On ikävää, että tällaiseen pitää mennä, mutta pakkohan se on kun muutenkaan ei suju.

Vierailija kirjoitti:

Surullisinta tämän ketjun perusteella on se, että niin moni lapsi syntyy mielenterveyspotilaille. 

Sadistihoitaja kommentoimassa? Selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Aina tekee mieli näissä yhteyksissä kertoa oma tarinani. Olin kolmikymppisenä kuntoutusarviossa sairaalan poliklinikalla terveysongelmien vuoksi. Kysyivät alkoholin käytöstäni ja sanoin, että olen käytännössä absolutisti. Kävin sitten verikokeissa ja eräs maksa-arvoistani oli koholla. Alkoi ihan kummallinen painostus "Kyllä täällä voit ihan reippaasti tunnustaa, jos alkoholia kuluu paljon". Olin ihan pöyristynyt, kun pitivät valehtelijana. Ulkoasunkaan puolesta minua ei todellakaan olisi voinut pitää alkoholistina. Sanoin uudelleen, että kuulkaa nyt, en käytä alkoa ollenkaan, arvolle on oltava jokin muu syy.

Noh, myöhemmin selvisi että kohonnut arvo liittyi sappeen. Sappirakko poistettiin leikkauksessa seuraavana vuonna. Kumma että sairaalan poliklinikalla ei ollut mitään tietoa tällaisesta syy-yhteydestä.

Onneksi minulla on paksu nahka ja osaan pitää puoliani, mutta mietityttää mitä tällaiset "ammattilaiset" saavat aikaan herkemmissä ihmisissä. Moni on jo valmiiksi heikossa hapessa päädyttyään kuntoutuspolille. Ei varmasti ole hyvä jos vielä leimataan alkoholistiksi.

Ihmisiltä otetaan myös näitä maksa-arvoja, huumetestejä yms. edes kertomatta potilaalle sitä, että ko. testejä otetaan, saati että ilmoitettaisiin, miksi jokin näyte on otettu. "Perusteeksi" näiden kyylien mielestä riittää jokin epämääräinen mielivaltainen huoli tai valheellinen vuosikausia vanha kirjaus, jolla kuvitellaan, että voidaan oikeuttaa ajantasaiset potilaan oikeuksien vastaiset toimet. Esimerkkejä on niin paljon, että hämmästelen ihmisten vaikenemista. Onko syynä leimautumisen pelko, häpeä, välinpitämättömyys, väsymys, tietämättömyys vai mikä? Ainoa tapa saada nämä sikailijat ruotuun on tehdä kaikesta täysin julkista ja olla erittäin tietoinen omista oikeuksistaan. Parasta tietenkin on, ettet sairastu tai että sinulla on riittävästi rahaa, jotta voit tarvittaessa kustantaa itsellesi lakimiehen, terapian ja sitä kunnollista terveydenhuoltoa, vaikka ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Jos itse olisin menossa synnyttämään, ottaisin mukaan kaksi todistajaa, joista toinen kuvaisi kaiken, sanoisin myös kaikille minua hoitaville, että tulen kuvaamaan kaiken mikä minuun liittyy. Jos yrittävät kieltää kuvaamisen, kutsuisin paikalle esimiehen, kysyisin hänen kantaansa kuvaamiseen ja jos se olisi edelleen kielteinen, sanoisin, että jokainen voi halutessaan kuvata oman lapsensa syntymän ja sitä ei voi kukaan kieltää. Jos ei edellenkään suostuisi, sanoisin, että me selvitetään tämä sitten lakiteitse myöhemmin, mutta kuvaaminen tulee tapahtumaan kiellosta huolimatta. Jos vieläkin kieltäisi, sanoisin, että tahdon toisen hoitoryhmän ja että tulen tekemään kantelun ensimmäisen hoitoryhmän ja sen esimiehen laittomasta kuvauskiellosta. Minua itseäni saa kuvata niin paljon kuin itse haluan kuvattavana olla, ja sitä ei voi kukaan kieltää, ei hoitajat, sairaalat, vankilat, poliisit, mitkään. Ja jos ei näkyvästi kuvata, niin sitten salaa, mutta ilman todistepakkia en sairaalaan lähtisi ikinä synnyttämään. Enkä plastiikkakirurgille.

Juuri näin tulisi JOKAISEN potilaan toimia. Itse en ole enää vuosiin käynyt missään asioissa yhdenkään viranomaisten pakeilla ilman nauhuria ja todistajaa/tukihenkilöä, samoin puhelut tallennetaan. Ilman äänitteitä on mahdotonta jälkikäteen todistaa, mitä henkilökunta todella teki tai sanoi. Pidän nauhurit mukana myös koululla, kaikissa mahdollisissa tilanteissa. On useaan otteeseen yritetty estää se, että nauhoitan tapaamiset, mutta turvat ovat menneet tukkoon, kun olen kylmästi todennut mitkä ovat lakisääteiset oikeuteni sekä sen, että kuvaamisesta/äänittämisestä kieltäytyvä hlö voi kyllä aivan vapaasti kieltäytyä toimittamasta virkavelvollisuuksiaan, mutta äänittäminen jatkuu juuri niin kauan, kuin on oikeusturvamme johdosta tarpeen.

Minulla tämä metodi on käytössä, ja se toimii. On ikävää, että tällaiseen pitää mennä, mutta pakkohan se on kun muutenkaan ei suju.

Kyllä ihan varmasti puhun selän takana pahaa, jos asiakas alkaa haukkumaan päin naamaa ja sanoo minulle vaihda alaa kun ei pysty selityksestä huolimatta ymmärtämään, etten pysty tuottamaan hänelle täydellistä palvelua ilman riittäviä resursseja. En voi ymmärtää ajatusta, että asiakkaat saavat haistatella ja käyttäytyä miten haluavat, ja heille täytyy vain hymyillä takaisin ja paijata?! Kyllä jossain menee raja.

Tuntuu siltä, että tietyt ihmiset kokevat saavansa huonoa palvelua aina ja joka paikassa. Miettivätköhän he koskaan, missä mahtaa olla syy. Hyvillä käytöstavoilla varustetut ihmiset taas kokevat useammin saavansa hyvää palvelua, miksiköhän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, kaikilla sote -aloilla puhutaan asiakkaista selän takana. Joskus nauretaan paljonkin asiakkaiden jutuille ja tekemisille. Se on se millä sitä työtä jaksaa tehdä. Ammattimaisuutta on se, että sitä ei tehdä asiakkaiden edessä.

Sinä et saa VAITIOLOVELVOLLISENA kertoa potilaistasi EDES työkavereillesi. Vain niiden kanssa voi vaihtaa tietoja jotka hoitavat samaa potilasta. Meillä oli juuri tällainen tapaus naapuriosastolla, varoitus tuli, kun "väärä" henkilö, eli ihan työntekijä myös, mutta sellainen joka ei pitänyt potilaille nauramisesta ilmoitti kahvihuonepuheista pomolle.

Meillä sosiaalitoimistossa on asiakkaat yhteisiä. Jokainen käydään läpi säännöllisesti vähintään esimiehen kanssa ja muista puhutaan milloin tiimissä milloin missäkin verkostossa. Ikävimpien asiakkaiden asiat tietävät kaikki, koska vähintään päivystykseen heistä on tiedot välitettävä. Parhaat tarinat jaetaan kahvipöydässä ja ruoditaan yhdessä. 

Te siellä sosiaalitoimistossa, eli lastensuojelussa, olette tämän maan rikollisin verkosto hallituksen jälkeen. Teillä ei ole minkäänlaista ammatillista pätevyyttä arvioida esim. henkilön psyykkistä tilannetta ja te nojaatte toimintanne täysiin valheisiin, joihin lisäätte joka kirjauksella omat pas..kapuheenne. Teidän ainoa tavoitteenne on todellakin tuhota perheitä, ei "suojella" lapsiamme yhtään miltään muulta, kuin omilta vanhemmiltaan. Laitos- ja sijaisperhebisnes lääketeollisuuden osakkeenomistajat mukaan lukien on hiton hyvä juttu, vai mitä?  Olette halveksittavin ammattikunta tässä maassa ja ei ole sattumaa, että Suomen ihmisoikeustilanteesta nimenomaan lastensuojelussa on tehty valtavat määrät valituksia ja kanteluita EITiin. Te tuhoatte ihmisiä, perheitä, kokonaisia elämiä- miten voit työskennellä alallasi, jos et ole kartalla siitä, mitä todella tapahtuu? 

Juuri tuli ajankohtaisohjelma, jossa tuli ilmi, että lapsella saattaa olla takanaan jo 25 sijoituspaikkaa! Siis 25! Sossu kohautteli lähinnä olkiaan. Näiden sossujen ainoa oikea paikka on vankila, ja tuomio 25 vuotta.

Meille luennoin kerran nainen joka sanoi että tämä on jo kolmas lapsi joka on valkattavana heille sijoitettavaksi, edelliset eivät sopineet heidän taloon. Karmaisevaa puhetta. Otetaan lapsi ja sen pitäisi olla varmaan sisustukseen sopiva. Lapsi on villoineen päivinen kuka kulloinkin on ja sitten jos otetaan niin pärjätään. Lapsille on kauheaa luulla että saa kodin ja menettää se taas. Voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu siltä, että tietyt ihmiset kokevat saavansa huonoa palvelua aina ja joka paikassa. Miettivätköhän he koskaan, missä mahtaa olla syy. Hyvillä käytöstavoilla varustetut ihmiset taas kokevat useammin saavansa hyvää palvelua, miksiköhän?

Itse olen aina saanut erinomaista palvelua joka paikassa, myös sairaaloissa. Ihania hoitajia on ollut ja hyviä lääkäreitä. Ei ole mieli pahoittunut eikä ollut tarvetta kuvata tai nauhoitella kenenkään tekemisiä. En usko, että asioitani on tarvinnut juurikaan jutella edes vapaa-ajalla.