Lue keskustelun säännöt.
Masentunut ystävä raskasta seuraa
28.07.2022 |
Suhteemme on ystävän masennuksen takia nyt siinä pisteessä, että puhelumme koskevat vain hänen olotilaansa ja hän ei millään pääse eteenpäin, vaan märehtii kuukausia ja vuosia samoja asioita.
Itsellänikin on ongelmia ja olen aika uupunut olemaan toisen terapeutti. Ystäviä pitää tukea, mutta rajansa kaikella.
Mitä tekisit tai sanoisit ystävälle tilanteessani?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna ystävällesi lahjaksi tämä kirja.
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/depressiokoulu/Ei lukisi, sillä asenne on todella huono. "Ei se ja se kuitenkaan auta".
Ja siihen siinä vastaat että hyvä on, en auta minäkään enää. Soittele, kun olet tehnyt jotain konkreettista tilanteesi parantamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä vaihtaa puheenaihetta. Kerro hänelle jotakin hauskaa juttua. Voit myös kokeilla, että alat vuorostasi valittamaan. Voi olla, ettei mikään muu keino auta kuin välimatkan pitäminen.
Kuulostaa valitettavan tutulta. Ystävän jutut pyörivät neljä (!) vuotta vanhan avioeron ympärillä, ja usein palaa vielä sitä vanhempiin exänsä tekemisiin ja sanomisiin. Ja loputtomiin huoltajuuskiistoihin.
Yleensä jätän vastaamatta hänen puheluihinsa, mutta joskus velvollisuudentunteesta erehdyn vastaamaan.
Liikunnan tulisi kuulua osaksi mielenterveyden häiriöiden hoitoa kuten Euroopan psykiatriyhdistyksen tutkimusnäyttöön perustuva kannanotto ja Firthin ym. tuore konsensuskannanotto suosittelevat (7,35). Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, mutta se ei korvaa masennuksen muuta hoitoa (8). Liikkumaan voidaan kannustaa yleisten liikuntasuositusten mukaisesti (35) (taulukko 1). Liikunnalla on edullisia vaikutuksia lisäksi valtimosairauksien vaaratekijöihin ja moniin fyysisisiin pitkäaikaissairauksiin. Liikuntaneuvonta tulisi ottaa mukaan jo hoidon alkuvaiheessa, mutta se on syytä muistaa myöhemminkin osana toipumisen tukemista.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/liikunta-tukee-m…
Sama. Pahin on teko saikuttaja, en siis lainkaan usko masikseen, kun tunnen ihmisen. On vaan niin pirun laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan tulisi kuulua osaksi mielenterveyden häiriöiden hoitoa kuten Euroopan psykiatriyhdistyksen tutkimusnäyttöön perustuva kannanotto ja Firthin ym. tuore konsensuskannanotto suosittelevat (7,35). Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, mutta se ei korvaa masennuksen muuta hoitoa (8). Liikkumaan voidaan kannustaa yleisten liikuntasuositusten mukaisesti (35) (taulukko 1). Liikunnalla on edullisia vaikutuksia lisäksi valtimosairauksien vaaratekijöihin ja moniin fyysisisiin pitkäaikaissairauksiin. Liikuntaneuvonta tulisi ottaa mukaan jo hoidon alkuvaiheessa, mutta se on syytä muistaa myöhemminkin osana toipumisen tukemista.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/liikunta-tukee-m…
Kyllä, liikunnalla on valtavan suuri merkitys mielen hyvinvointiin, mutta miten saat liikkeelle ihmisen, jonka asenne on "ei tähän mikään auta"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tossa oikeen muu auta, kun ottaa etäisyyttä. Ei sun tarvitse häntä hylätä, mutta älä vastaa joka puheluun, älä näe häntä niin usein. Ei sun tarvitse sanoa, että hän on niin raskasta seuraa. Sanot esim. että ymmärrät että hänellä on vaikeaa ja haluat tukea mahdollisimman hyvin, mutta sulla on nyt omassa elämässä kaikkea mikä vaatii käsittelyä ja siksi sulla ei ole hänelle nyt niin paljon aikaa.
Varaudu siihen, että ystävä loukkaantuu ja alkaa syyllistää, ettet välitä hänestä tms. Mutta pysy lujana.
Olet oikeassa. Minua ei oikeastaan häiritsisi se, että syyllistäisi minua, mutta kun hänellä on tapana kääntää kaikki omaksi syyksi ja todennäköisesti vaipuisi vielä syvemmälle huonoon oloon.
Hän taitaa tarvita hiukan ravistelua ymmärtääkseen, ettet ole terapeutti. Tällä hetkellä hän hyväksikäyttää sinua. Ota etäisyyttä, ja kirjoita selkeät syyt. Sano, että voitte tehdä yhdessä jotakin molemmille kivaa, mutta että sinulla ei ole ratkaisuja hänen ongelmiinsa, ne pitää etsiä ammattilaisten kanssa tai vertaistukiryhmässä. Suojele siis omaa jaksamistasi. Sanon tämän ihmisenä, joka on sairastanut masennusta 20 vuotta, lievästä psykoottiseen asti. Siitä ei ole mitään apua, että uuvut itse. Jos hän syyttää itseään siitä, että otat etäisyyttä tai vaihdat tapaa kommunikoida, sehän on aivan oikea reaktio. Se voi mennä liiallisuuksiin, mutta sinä et ole siitä vastuussa. Jos olet hädissäsi hänestä, soita 112. Muuten ole yhteydessä mahdollisiin muihin ihmisiin hänen elämässään.
Näin. En minäkään keksi muuta.
Kuormitut itse aivan liikaa tuosta. Terapeuteillakin on rajatut tapaamisajat ja omat ammatilliset tukimuotonsa sekä muu apu saatavilla.
Minulla on pitkä ystävyys, joka on edelleen tallella, vaikka otin reippaasti etäisyyttä noin vuodeksi. Ystävä jankkasi erästä kipeää asiaa elämässään niin paljon, että kerran aivan oikeasti nukahdin kesken saman jauhannan! En edes hävennyt, vaan tajusin, että nyt on otettava välimatkaa.
Olin jo aiemmin päättänyt, että puhelun kestoksi tunti (!) saa riittää. Mitään muuta ei tarvinnut sanoa kuin joo ja niin. Olin vain itse niin uupunut kuuntelun jälkeen, että tästäkin täytyi vielä vähentää reippaasti.
Tuollaisenaan tuo ystävyys ei ole jatkamisen arvoinen. Kevennä ja huolehdi itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa rasittavalta. Olen ollut vuosia vaikeasti masentunut ja sen vuoksi pää syvällä omassa perssseesssä eli tunnistan kyllä tuon, miten raskas ja itsekeskeinen masentunut ihminen voi olla.
Onneksi tajusin itse olla kuormittamasta kavereita liikaa, ja tehtiin enimmäkseen ihan muita juttuja kuin puhuttiin minun oloistani. Eihän sitä olisi kukaan jaksanut, ja olisin varmasti menettänyt kaverit jos olisin alkanut jauhamaan vaan omista oloistani.
Läheisimmille kavereille puhuin enemmän ja rehellisemmin ilman suodattimia, mutta koska ne on LÄHEISIÄ, niin ne pystyivät sanomaan minulle suoraan jos eivät esim. jaksaneet kuunnella.
Kerran kävi esim näin: puhuin puhelimessa läheisen ystävän kanssa elämästäni, ja jossain vaiheessa puhelua tuo ystävä sanoi ihan suoraan, että kuuntele nyt itteäs tuo itsesääli on KUVOTTAVAA.
Loukkaannuin tietysti, lopetin puhelun ja lähdin aivan raivona juoksulenkille.
Juoksin niin kauan etten enää jaksanut, ja sen jälkeen oli hyvä olo. Teki hyvää vaan raivojuosta, ja laitoin tuolle kaverille sitten viestiä, että kiitos rehellisestä palautteesta jonka myötä sain sitten itseäni liikkeelle ja paremman olon.
Masentuneelle ei tarvitse olla ilkeä, mutta pelkkä ymmärtäminen ja hyysääminen voi vaan pahentaa/pitää yllä sitä tilannetta.
Voi esim. sanoa reippaasti, lempeän jämäkästi, että nyt märinät seis ja lähdetään tekemään jotain kivaa - ja sitten menette.
Sinun täytyy ajatella myös omaa mielenterveyttäsi. Tuollainen jatkuva terapeuttina olo voi alkaa vaikuttamaan omaan jaksamiseesi, varsinkin jos tunnet syyllisyyttä siitä, ettet jaksa kuunnella häntä. Kannattaa ottaa asia puheeksi hänen kanssaan silläkin uhalla, että ystävyytenne katkeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän vasta nyt, miten masentavaa seuraa olin kun itse olin masentunut ja ahdistunut. Masentuneena ajatukset kulkevat vain omaa sairasta kehäänsä ja se juuri on sitä sairautta.
Et voi ystävääsi parantaa, jos et ole psykiatri ja hän potilaasi, ja silloinkin ystävyys vain haittaa potilassuhdetta. Mutta tärkeää on, että suosittelet häntä menemään läåkäriin ja myöw hakeutumaan terapiaan, jotta pitkittynyt alakulo saadaan katkaistuksi.
Sinun ei tarvitse tokaista tylysti:"Minä en ole mikään Sigmund Freud sinulle!"
Voit pysäyttää hänen puheensa ystävällisen jämäkästi sanomalla: " Kuulen, että sinulla on masentunut ja paha olla. Olen pahoillani, että minä en voi siinä sinua auttaa. Haluan olla ystäväsi, mutta minulla ei ole taitoa helpottaa vointiasi. Olen hyvin surullinen puolestasi. Sen voin ystävänäsi sanoa, että toivon sinun voivan paremmin. Haluan autta sinua voimaan paremmin, siksi kehoitan sinua hakemaan ammattilaisen apua."
Voit, jos jaksat, varata hänen kanssaan ajan lääkärille. Se on ystävän teko.
Jos hän ei suostu, voit sanoa, että et voi auttaa nyt muuten. Palataan sitten, kun olet hakeutunut lääkärille/terapiaan.
Masentuneen kanssa ei auta jauhaa.
Tietty sitä voi välillä puhua, mutta enimmäkseen kannattaa TEHDÄ yhdessä jotain, ei vain jutella.
Menette yhdessä urheilemaan, luontoretkelle, bailaamaan, matkalle tai mitä ikinä nyt tykkäättekään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat auttaa ystävääsi, niin kuuntele tai lue ensin itse Pentti Huovisen kirja 'Parantavat Bakteerit', se on tautiopin professorin seikkaperäinen kuvaus siitä miten suoliston bakteeritasapainon, tai paremminkin epätasapainon vaikutus aiheuttaa dysbioosiin, joka tarkoittaa tulehduksellisia suolistosairauksia ja mm. vaikuttaa masennuksen oireisiin ja hoidon onnistumiseen.
Syömisellä on ISO merkitys masennuksen hoidossa ja torjunnassa ja vielä nimenomaan kuiduilla, baketeereilla, vitamiineilla ym. suolistossa, jotka ovat toinen aivomme ja johtaa mm. serotoniinin välittäjäaineita aivoille.
Ole ystävällinen ja lue tuo ja auta ystävääsi, sekä kuunnelkaa yhdessä. Tuosta se toipuminen lähtee, kun tiedostaa mitä syö ja miten se vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat auttaa ystävääsi, niin kuuntele tai lue ensin itse Pentti Huovisen kirja 'Parantavat Bakteerit', se on tautiopin professorin seikkaperäinen kuvaus siitä miten suoliston bakteeritasapainon, tai paremminkin epätasapainon vaikutus aiheuttaa dysbioosiin, joka tarkoittaa tulehduksellisia suolistosairauksia ja mm. vaikuttaa masennuksen oireisiin ja hoidon onnistumiseen.
Syömisellä on ISO merkitys masennuksen hoidossa ja torjunnassa ja vielä nimenomaan kuiduilla, baketeereilla, vitamiineilla ym. suolistossa, jotka ovat toinen aivomme ja johtaa mm. serotoniinin välittäjäaineita aivoille.
Ole ystävällinen ja lue tuo ja auta ystävääsi, sekä kuunnelkaa yhdessä. Tuosta se toipuminen lähtee, kun tiedostaa mitä syö ja miten se vaikuttaa.
Olen itsekin perehtynyt aiheesee monta vuotta ja tiedän suoliston ja aivojen yhteyden ja hyvin monia muitakin asioita, jotka auttavat mielen hyvinvointiin. Ystävän asenne on kuitenkin se, että "ei tähän mikään auta", jolloin millään mitä sanon, ei ole merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli toisessa ketjussa ja siinä on kyse miehestä, mutta pätee yleisesti:
108/116 |
klo 9:27 | 28.7.2022
https://dame.com/what-to-do-if-men-try-to-use-you-as-their-therapist/
"Another option is to stand up for your own emotional needs by saying I am happy to listen to you, but right now I really need someone to listen to me or I am having a rough day; can we shelve this? I have too much on my mind. Or, for a more direct approach, you can say something like, I know you are totally overwhelmed right now, but you havent asked me how I am doing. Dont be afraid to point out whats happening its possible theyre not aware of it, says Zuckerman, and if theyre comfortable enough to share their problems with you, theyll likely be open to hearing you out, also.
It is critical to set limits with others and model healthy boundaries, even if it is brutally uncomfortable to do so.
If you arent comfortable addressing the issue in the moment or its not getting through to them, Kowerwer suggests having a separate conversation where you say something like, I dont know if you realize this, but a lot of the time, our conversations end up focused on whatever youre dealing with and supporting you, and it feels a little unbalanced to me. In the future, before you launch into something like that, can you ask me if Im up for hearing about it?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan tulisi kuulua osaksi mielenterveyden häiriöiden hoitoa kuten Euroopan psykiatriyhdistyksen tutkimusnäyttöön perustuva kannanotto ja Firthin ym. tuore konsensuskannanotto suosittelevat (7,35). Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, mutta se ei korvaa masennuksen muuta hoitoa (8). Liikkumaan voidaan kannustaa yleisten liikuntasuositusten mukaisesti (35) (taulukko 1). Liikunnalla on edullisia vaikutuksia lisäksi valtimosairauksien vaaratekijöihin ja moniin fyysisisiin pitkäaikaissairauksiin. Liikuntaneuvonta tulisi ottaa mukaan jo hoidon alkuvaiheessa, mutta se on syytä muistaa myöhemminkin osana toipumisen tukemista.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/liikunta-tukee-m…Kyllä, liikunnalla on valtavan suuri merkitys mielen hyvinvointiin, mutta miten saat liikkeelle ihmisen, jonka asenne on "ei tähän mikään auta"?
Minusta sinun ei kannata ilmoitella mitään, että tätä teemme siksi, koska sen on todettu vaikuttavan positiivisesti masentuneisiin. Ei ole sun asia kuntouttaa kaveriasi. Vaan sinä ehdotat jotain sinua kiinnostavaa tekemistä ja joko hän suostuu tällaisiin toiminnallisiin tapaamisiin, missä myös sinulla on mukavaa tai sitten ette näe. Mutta teet siis selväksi sen, että haluat nyt normalisoida sitä ystävyyssuhdetta, jotta teistä molemmista tuntuisi, että saatte siitä jotakin. Ei niin, että sinä kuuntelet masentuneen automatisoituneita ja mustia ajatuksia ja yrität keksiä miten pitäisi reagoida. Et sinä oikein pysty siihen "normaalisti" reagoimaan, kun sehän on hyvin epäloogista ja negatiivista se masentuneen mieli. Eli edellytät jatkossa, että niitä hän käy läpi terapeuttinsa kanssa ja te teette sitten jotakin muuta. Voit ihan suoraan sanoa, että hei huomaatko, että nämä ovat taas sellaisia asioita, joita sinun tulisi käsitellä terapeuttisi kanssa. Minä en kykene auttamaan tällaisten lukkiutuneiden ajatusten kyseenalaistamisessa.
Olen tuollaisessa tilanteessa sanonut että olen pahoillani tilanteesta ja autan parhaani mukaan mutta valitettavasti en pysty tarjoamaan niin paljon apua kuin kaveri tarvitsisi. Olen sanonut ihan suoraan ettei
oma jaksamiseni riitä. Olen tarjoutunut menemään seuraksi esim. lääkäriin ja olen linkannut erilaisia auttavia tahoja.
Yleensä noista on ollut hyötyä ja olenkin saanut myöhemmin (tilanteen parannuttua) kiitosta esim. lääkäriin seuraksi lähtemisestä.
Jos tuolla lähestymistavalla ei olisi mitään vaikutusta ja kaveri vaan jatkaisi entiseen malliin niin alkaisin vaan karusti vähentämään yhteydenpitoa. Pakkohan sitä itseään on suojella.
En voi pakottaa toista hakemaan apua muttei kaveri voi myöskään edellyttää minua ryhtymään terapeutiksi. Pahimmassa masennusvaiheessa sitä ei ehkä nää tilannetta kovin moniulotteisesti mutta usein ihmiset itsekin tajuavat myöhemmin jos ovat toimineet itsekkäästi.
T. Itsekin aikoinaan vaikeaa masennusta sairastanut, joka oli mm. osastohoidossa sen vuoksi.
Ap hyvä. Itselläni on ollut teini-iästä lähtien keskivaikea-vakava masennus, joka on elämässäni vaikuttanut kaikkeen. Myös ystävyyssuhteisiin. Siksi luin tekstiäsi surullisena.
Ystäväsi voi olla raskas, mutta se kuuluu sairauteen. Hän voi alkaa voida paremmin, jos saa apua esim.masennuslääkkeistä tai terapiasta. Ehdota sitä hänelle! Sano, että kannustat häntä eteenpäin.
Älä hylkää ystävääsi, vaikka täällä ajattelemattomat kommentit niin kehottavat. Hän voi olla pian taas oma itsesi.
Tällä hetkellä hän on tarvitseva ja sinä antaja. Et kuitenkaan voi luottaa siihen, ettetkö itse voisi olla joskus se tarvitseva osapuoli! Muista se.
Kaipaan aikaa, jolloin oli vain lankapuhelimet ja ne oli sellaisia, joissa ei ole tulevan numeron näyttöä..
Hän taitaa tarvita hiukan ravistelua ymmärtääkseen, ettet ole terapeutti. Tällä hetkellä hän hyväksikäyttää sinua. Ota etäisyyttä, ja kirjoita selkeät syyt. Sano, että voitte tehdä yhdessä jotakin molemmille kivaa, mutta että sinulla ei ole ratkaisuja hänen ongelmiinsa, ne pitää etsiä ammattilaisten kanssa tai vertaistukiryhmässä. Suojele siis omaa jaksamistasi. Sanon tämän ihmisenä, joka on sairastanut masennusta 20 vuotta, lievästä psykoottiseen asti. Siitä ei ole mitään apua, että uuvut itse. Jos hän syyttää itseään siitä, että otat etäisyyttä tai vaihdat tapaa kommunikoida, sehän on aivan oikea reaktio. Se voi mennä liiallisuuksiin, mutta sinä et ole siitä vastuussa. Jos olet hädissäsi hänestä, soita 112. Muuten ole yhteydessä mahdollisiin muihin ihmisiin hänen elämässään.