Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mummolan ruokamuistot
Mun oli pakko tänään etsiä kaneliässien resepti, kun tuli kauhea nostalgiannälkä. Mummo leipoi aina ässiä kahvipöytään. Ja lettivehnästä.
Toinen mummo teki usein korinttikeksejä.
Onko teillä jotain ruokamuistoja mummolasta?
Kommentit (546)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maitopotut, pahanmakuiset järvikalakeitot, vanhentuneet ruuat ja vanhapoikaeno jolla todennäköisesti viirasi pöntössä mulkoili pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika sitä voin, suolan ja sokerin määrää mummon ruoissa. Mutta oli kyllä hyvää.
Näin oli mutta ei ollut väriaineita, säilytysaineita, E-koodeja yms.
Vierailija kirjoitti:
Makaronivelli ruisleivän kanssa oli lapsena niin hyvää enkä ole ole moista ruokaa syönyt missään muualla kuin mummolassa. Mummo keitti makaroneja maidossa (tai lisäsi keitetyt makaronit maitoon, en muista) ja suurusti keiton niin, että siitä tuli enemmän sellaista vellimäistä.
Makaroneja kun keittää tarpeeksi kauan, se suurustuu itsestään. Meillä yksi lpsenlapsi on ihastunut makaronivelliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä on niin ihania muistoja! Itsekin kaipaan mummon tekemiä hilloja, kuivakakkua, lihapiirakoita, jauhelihakastiketta, jouluruokia ja vaikka mitä! Harmi kun omien lapsieni mummo ei osaa muuta, kun viedä lapsia syömään mäkkäriin, siinäpä ruokamuistot...
Tervehdys tyttäreni. Lopetamme nyt senkin.
??? kirjoitti:
Kuinka vanhoja nämä muistelijat ovat.?? Ruuat ovat 1930-50 luvulta.
Niin oli mummotkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummon perunavelli, maitopottu, makaronivelli. Pitkopulla ja ohueen pullataikinapohjaan tehty mustikkapiirakka. Ruispuolukkapuuro. Äitini oli kotitalouskoulun käynyt ja loistava kokki, mutta näitä ruokia sai vaan mummolassa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika sitä voin, suolan ja sokerin määrää mummon ruoissa. Mutta oli kyllä hyvää.
Muistan kun isoisä veti läskisoosia veljensä kanssa mummolan pöydän ääressä ja totesi "tämä on kuulemma epäterveellistä".
Molemmat elivät yli 90-vuotiaiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jos mummun ruokia maistelisi, niin mauttomia olisivat, aika kultaa muistot.
Uskalsit sanoa sen, mitä olen minäkin ajatellut. Perusperinneruuat ovat ihan hyviä, ei siinä mitä. Mutta ainoa mauste oli suola, joskus häive valko- tai maustepippuria. Mustapippuri oli jo liikaa. Tilli ja persilja yrteistä. Kummallista kyllä ei edes lipstikkaa. Mutta tämähän on tietenkin mummokohtaista. Onhan jollain voinu olla räyhäkkä mummo, joka on kasvattanut vaikka chiliä. Sehän tuli Suomeen jo 1800-luvulla ja tunnettiin nimellä, oliko pirunpalko, tai jotain sellaista? Olen nähnyt sen jossain kasvikirjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jos mummun ruokia maistelisi, niin mauttomia olisivat, aika kultaa muistot.
Uskalsit sanoa sen, mitä olen minäkin ajatellut. Perusperinneruuat ovat ihan hyviä, ei siinä mitä. Mutta ainoa mauste oli suola, joskus häive valko- tai maustepippuria. Mustapippuri oli jo liikaa. Tilli ja persilja yrteistä. Kummallista kyllä ei edes lipstikkaa. Mutta tämähän on tietenkin mummokohtaista. Onhan jollain voinu olla räyhäkkä mummo, joka on kasvattanut vaikka chiliä. Sehän tuli Suomeen jo 1800-luvulla ja tunnettiin nimellä, oliko pirunpalko, tai jotain sellaista? Olen nähnyt sen jossain kasvikirjassa.
Voisihan se nykyajan terveellisyysvaatimusten mukaisesti valmistettuna ollakin. Suolaa, voita, kermaa, sokeria, joskus sipulia ja maustepippuria, niistä se maku aikoinaan tuli, ja paistamisesta ja hauduttamisesta. Mikroa ei mummon aikoina edes ollut.
Paras ruokamuisto mummulasta on hiilisilakat, joita mummu paistoi kamarin kaakeliuunissa kun puut olivat palaneet ja sopiva hiillos jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maitopotut, pahanmakuiset järvikalakeitot, vanhentuneet ruuat ja vanhapoikaeno jolla todennäköisesti viirasi pöntössä mulkoili pahasti.
Mehu joka oli niin käynyttä että kävi päähän, vai lieneekö kotiviiniä, homeiset bebe-leivokset.
Itä-Suomen mummolassa maistui karjalanpiirakat, lanttukukko ja kokkelipiimä. Vesirinkelit olivat todellista herkkua Olvin limsan kanssa.
Pohjanmaan mummolasta muistan pullapitkon, jossa taisi olla enemmän voita kuin jauhoja.
Vierailija kirjoitti:
Minun mummolassa ei oikeastaan ollut koskaan herkkuja tarjolla.
Joskus mummo leipoi leipää ja pullaa. Jos silloin sattui siellä käymään, niin toki ne olivat hyviä.Muuten ruoka oli mitä yksinkertaisinta, ei myöskään ollut jäätelöä pakastimessa, keksejä tai karkkia kaapissa.
Itse marjoista keitettyä mehua oli, mutta sitä ei sokeroitu. Itse sai lisätä sokeria jos tahtoi.Mummoni oli nuori 20-luvulla. Hän oli hyvin terveystietoinen ja tämän ajattelutavan hän oli omaksunut jo silloin nuorena. Oliko sitten ainakin osittain hyvien elämäntapojen ansiota hänen pitkä elämänsäkin.
Sama. Uskon enemmän nostalgiaan, kuin aromikkaihin makumuistoihin. Toki ne tietenkin kulkevat käsikädessä. Mummo, mummolan tuoksu ja lihapullat ruskeassa kastikkeessa. Lihapullissa tuskin oli mausteena muuta kuin sipulia ja suolaa. Ruskeakastike, voita ja vehnäjauhoja. Mutta ne yhdistettynä uneliaaseen kesäpäivään kaappikellon raksutus tuvassa ja kärpäsen surina ikkunalla saavat vieläkin pintaan jonkun makumuiston, jollaista ei enää löydy mistään.
Vierailija kirjoitti:
??? kirjoitti:
Kuinka vanhoja nämä muistelijat ovat.?? Ruuat ovat 1930-50 luvulta.
Niin oli mummotkin.
Mummot tuntuu olleen esiliinoina jo Titanicillä.
Kotletit muistan että oli lapsena mummin tekemänä hyviä. En tiedä myydäänkö enää.
Vierailija kirjoitti:
Mummon perunavelli, maitopottu, makaronivelli. Pitkopulla ja ohueen pullataikinapohjaan tehty mustikkapiirakka. Ruispuolukkapuuro. Äitini oli kotitalouskoulun käynyt ja loistava kokki, mutta näitä ruokia sai vaan mummolassa.
Öö, miten kotitalouskoulu ja loistava kokki liittyvät toisiinsa?
Alue: Aihe vapaa
Hyvänen aika sitä voin, suolan ja sokerin määrää mummon ruoissa. Mutta oli kyllä hyvää.