Amarillossa tarjoilija ei puhunut suomea ollenkaan, olenko kohtuuton jos mielestäni Suomessa minulla on oikeus asioida suomen kielellä.
Tuuttasinkin jo otsikkoon asian. Meni oikeasti fiilikset kun tarjoilija puhui huonoa englantia, ei suomea lainkaan. En tiedä mikä hänen äidinkielensä sitten mahtoi olla. En haluaisi suomalaisena Suomessa ravintolassa joutua kielimuurin takia ongelmiin. Esimerkiksi juomat nyt menivät tilauksessamme väärin, mutta en jaksanut alkaa setvimään rallienglannilla asiaa. Paha maku jäi koko reissusta.
Kommentit (1200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen ei siis kelpaa, teki töitä tai ei.
Kielen opettelu on VAIKEAA ja kestää kauan. Jos tuokin työntekijä on töissä 8 h päivässä, sen jälkeen hoitaa terveyttään liikunnalla, sosiaalisia suhteita, kotia, perhettä ja levätäkin pitäisi, niin ei kieltä opi ihan viikossa.
Toki jos jokainen Suomeen tulija saisi alussa ilmaisen kokopäiväisen suomen kurssin, niin sen voisi oppia muutamassa kuukaudessa. Mutta heidänkin pitää käydä töissä, joten aikaa kokopäiväiselle suomen opiskelulle ei ole. Siksi se voi viedä vuosia. Aivan kuten sinun englannin opettelu vei todennäköisesti 5-10 vuotta.
Tarjoilijan duuniin riittävän suomen taidon oppii halutessaan muutamassa viikossa. Eikä tarvitse edes kokopäiväisesti opiskella. Siinä kun ei kovin monimutkaista kieltä tarvitse käyttää. "Mitä saisi olla", "Kiitos", "Hyvää ruokahalua" "Haluatko jälkiruokaa" "Yhdessä vai erikseen" näillä pääsee jo alkuun. Muutama fraasi lisää ja ollaan jo ihan hyvällä tasolla.
opitko tarjoilijaksi muutamassa viikossa kun otetaan kieleksi vaikka arabia?
Olen eri, mutta tarvittaessa kyllä. Pelkästään Duolingoa pelaamalla oppii lainaamassasi viestissä mainitut fraasit muutamassa viikossa. Puhumattakaan, jos tosissaan opettelee. Tarjoilijan työssähän on se hyvä puoli, että ei tarvitse osata kirjoittaa ko. kieltä eli voi hypätä "aakkosten" opettelun väliin ja opetella vain ymmärtämään puhuttua kieltä ja sanomaan itse muutaman yksinkertaisen lauseen.
sulla ei ole hajuakaan käytännön tarjoilijan työstä tai arabian kielestä XD
No eipä ole sullakaan XDXDXD Etkä sen vertaa tajua, että kaikki ei ole yhtä rajoittuneita oppimiskyvyltään kuin sinä XDXDXDXD
olen asunut saudeissa 15 vuotta....
No et ole XDXDXDXDXDXDXDXDXD Jos olisit, tietäisit, että englannilla sielläkin hyvin pärjää.
väitit etten osaa arabiaa. osaan sitä erittäin hyvin.
Ketään ei kiinnosta. Nyt puhumme tarjoilijoiden SUOMEN kielen taidosta.
he ovat myös ihmisiä jotka oppii vieraan kielen onko empatia miten tuttu käsite?
Lukutaito ei näy olevan sinulle tuttu käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen ei siis kelpaa, teki töitä tai ei.
Kielen opettelu on VAIKEAA ja kestää kauan. Jos tuokin työntekijä on töissä 8 h päivässä, sen jälkeen hoitaa terveyttään liikunnalla, sosiaalisia suhteita, kotia, perhettä ja levätäkin pitäisi, niin ei kieltä opi ihan viikossa.
Toki jos jokainen Suomeen tulija saisi alussa ilmaisen kokopäiväisen suomen kurssin, niin sen voisi oppia muutamassa kuukaudessa. Mutta heidänkin pitää käydä töissä, joten aikaa kokopäiväiselle suomen opiskelulle ei ole. Siksi se voi viedä vuosia. Aivan kuten sinun englannin opettelu vei todennäköisesti 5-10 vuotta.
Tarjoilijan duuniin riittävän suomen taidon oppii halutessaan muutamassa viikossa. Eikä tarvitse edes kokopäiväisesti opiskella. Siinä kun ei kovin monimutkaista kieltä tarvitse käyttää. "Mitä saisi olla", "Kiitos", "Hyvää ruokahalua" "Haluatko jälkiruokaa" "Yhdessä vai erikseen" näillä pääsee jo alkuun. Muutama fraasi lisää ja ollaan jo ihan hyvällä tasolla.
opitko tarjoilijaksi muutamassa viikossa kun otetaan kieleksi vaikka arabia?
Aika moni vieraaseen maahan kielitaidottomana muuttava pystyy oppimaan perustason hyvinkin nopeaan tahtiin. Pakkohan se on, jos ympärillä kukaan ei osaa suomea tai englantia.
t. eri
Asun eurooppalaisessa valtiossa, jossa englannin osaaminen on heikkoa. Voin nimetä heti parikymmentä suomalaista, jotka ovat asuneet täällä 5-25 vuotta eivätkä osaa paikallista kieltä niin paljon, että voisivat tarjoilijana työskennellä. Uho on aina suurta, kunnes itse joutuukin siihen tilanteeseen.
No se, että sinä tunnet ihmisiä, joilla ei joko kapasiteetti tai halu riitä kielen opiskeluun, ei tarkoita, etteikö oppiminen tarvittaessa onnistuisi. 5 vuodessa oppii puhumaan kieltä jo niin sujuvasti, että pärjää huomattavasti tarjoilijan työtä vaativampaakin kielitaitoa vaativissa hommissa helposti. Tämä toki vaatii sitä, että henkilöllä on halua oppia kieli ja motivaatiota tehdä sen eteen töitä.
Kyseessä on myös ihmisiä joilla oli aito halu oppia sitä kieltä. Osa toki ei yrittänyt, mutta osa käy tunneillakin. Eikä opi. Edelleen, helppo sanoa kun ei itse ole siinä kuulustelutuolissa.
Mistä kuulustelutuolista puhut? Kyllähän ihan normaalissa arjessakin kielen 5 vuodessa oppii suhteellisen sujuvalle tasolle, jos vain käyttää kieltä aktiivisesti. Näin tapahtuu, vaikka olisi millainen taulapää. Arjessa sitä kieltä oppii itse asiassa merkittävästi paremmin kuin koulun penkillä. Minulla esim. oli englanti koulussa 5, kunnes kävin 4kk vaihdossa Lontoossa ja sainkin sitten jo 8-9 arvosanoja.
No tässä kuulustelutuolissa, että mikäs id iootti sinä olet kun et ole oppinut kieltä ajassa X (joka on jonkun itse keksimä aikaraja). Nämä ystäväni suhtautuvat kaikki kieleen positiivisesti, ja kaikki osaavat sanoa jotain. Mutta sujuvaksi eivät ole oppineet vaikka olisivat tunneilla käyneet ja parhaansa arjessa yrittäneet. Työt on englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi, ja elämä on kuluttavaa ja väsyttävää. Kuinka moni ottaa työviikon päätteeksi kielioppikirjan käteensä?
Pointtinani on vain se että suomalaiset suureen ääneen vaativat ulkomaalaisilta kielitaitoa, mutta itsekään emme aina siihen pysty, vaikka yrittäisimme.
Unkarilainen jääkiekkoilija Balz Sebök tuli Suomeen osaamatta sanaakaan suomea. Osasi jo ensimmäisen kautensa jälkeen ihan riittävästi lauseita pärjätäkseen arjessa. Oppi kieltä käyttämällä sitä, ei lukemalla kielioppia. Ja oli varmasti kuluttavaa ja väsyttävää elää ammattiurheilijan elämää. Mutta kun oli motivaatiota, löytyi halu oppia suomea.
unkarin kieli on suomen sukulais kieli. kauan kestää yksi jääkiekko kausi?
No sillä ei ole mitään merkitystä, koska ovat kuitenkin kaksi täysin eri kieltä, joissa on täysin erilaiset kieliopit jne. Jääkiekkokausi kestää noin 9kk. Ja ei, nyt ei ollut puhe mistään 2 viikossa opittavista asioita. Siitä rupeat kuitenkin seuraavaksi vänkäämään.
unkari on helpompi kuin esim. kiina.
9kk ei ole muutama viikko kuten joku aloitti jänkäämisen tästä 300 viestiä sitten.
Nyt emme puhukaan kiinasta, vaan suomesta. Eikä kaikki liity siihen yhteen ja samaan viestiin, jossa sinä edelleenkin jumitat. Me muut menimme jo eteenpäin ja jatkoimme aiheesta, voiko ihminen oppia sujuvan arkikielen töiden ohella vai jäävätkö kaikki muutaman sanan tasolle vaikka asuisivat ko. massa vuosia.
Vaikeaa se hanttihommissa on kun työssä ei paljon muuta tarvitse kuin kortti vai käteinen. Vapaalla on sitten monella perhettä ja ruuhkavuosia odottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vitosella satasen palvelun ja kun en saa, vien pöyristymiseni nettiin.
Ei suomenkielistä palvelua saa välttämättä rahallakaan. Olin hieman ihmeissäni, kun hiljattain Hotelli Kämpin baarin työntekijä ei osannut yhtään suomea. Osaan erinomaisesti englantia, mutta haluaisin silti ensisijaisesti Suomessa palvelua suomeksi. Lisäksi väärinymmärrysten riski kasvaa, kun kaksi ihmistä kommunikoi molemmat itselleen vieraalla kielellä - tarjoilija kun ei ainakaan aksentin perusteella ollut itsekään englannin natiivipuja.
Tämän tason ravintoloissa luulisi olevan itsestään selvää että henkilökunta on ammatti- ja kielitaitoista. Voisi kuvitella että olisi varaa maksaa kunnon palkkaakin. Toki englannin ja monen muunkin kielen taito on tärkeää hotellissa jossa käy kansainvälisiä vieraita mutta ihan yhtä tärkeä on suomen kieli. Hintataso on niin korkea että sillä luulisi saavan huipputason pallvelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen ei siis kelpaa, teki töitä tai ei.
Kielen opettelu on VAIKEAA ja kestää kauan. Jos tuokin työntekijä on töissä 8 h päivässä, sen jälkeen hoitaa terveyttään liikunnalla, sosiaalisia suhteita, kotia, perhettä ja levätäkin pitäisi, niin ei kieltä opi ihan viikossa.
Toki jos jokainen Suomeen tulija saisi alussa ilmaisen kokopäiväisen suomen kurssin, niin sen voisi oppia muutamassa kuukaudessa. Mutta heidänkin pitää käydä töissä, joten aikaa kokopäiväiselle suomen opiskelulle ei ole. Siksi se voi viedä vuosia. Aivan kuten sinun englannin opettelu vei todennäköisesti 5-10 vuotta.
Tarjoilijan duuniin riittävän suomen taidon oppii halutessaan muutamassa viikossa. Eikä tarvitse edes kokopäiväisesti opiskella. Siinä kun ei kovin monimutkaista kieltä tarvitse käyttää. "Mitä saisi olla", "Kiitos", "Hyvää ruokahalua" "Haluatko jälkiruokaa" "Yhdessä vai erikseen" näillä pääsee jo alkuun. Muutama fraasi lisää ja ollaan jo ihan hyvällä tasolla.
opitko tarjoilijaksi muutamassa viikossa kun otetaan kieleksi vaikka arabia?
Aika moni vieraaseen maahan kielitaidottomana muuttava pystyy oppimaan perustason hyvinkin nopeaan tahtiin. Pakkohan se on, jos ympärillä kukaan ei osaa suomea tai englantia.
t. eri
Asun eurooppalaisessa valtiossa, jossa englannin osaaminen on heikkoa. Voin nimetä heti parikymmentä suomalaista, jotka ovat asuneet täällä 5-25 vuotta eivätkä osaa paikallista kieltä niin paljon, että voisivat tarjoilijana työskennellä. Uho on aina suurta, kunnes itse joutuukin siihen tilanteeseen.
No se, että sinä tunnet ihmisiä, joilla ei joko kapasiteetti tai halu riitä kielen opiskeluun, ei tarkoita, etteikö oppiminen tarvittaessa onnistuisi. 5 vuodessa oppii puhumaan kieltä jo niin sujuvasti, että pärjää huomattavasti tarjoilijan työtä vaativampaakin kielitaitoa vaativissa hommissa helposti. Tämä toki vaatii sitä, että henkilöllä on halua oppia kieli ja motivaatiota tehdä sen eteen töitä.
Kyseessä on myös ihmisiä joilla oli aito halu oppia sitä kieltä. Osa toki ei yrittänyt, mutta osa käy tunneillakin. Eikä opi. Edelleen, helppo sanoa kun ei itse ole siinä kuulustelutuolissa.
Mistä kuulustelutuolista puhut? Kyllähän ihan normaalissa arjessakin kielen 5 vuodessa oppii suhteellisen sujuvalle tasolle, jos vain käyttää kieltä aktiivisesti. Näin tapahtuu, vaikka olisi millainen taulapää. Arjessa sitä kieltä oppii itse asiassa merkittävästi paremmin kuin koulun penkillä. Minulla esim. oli englanti koulussa 5, kunnes kävin 4kk vaihdossa Lontoossa ja sainkin sitten jo 8-9 arvosanoja.
No tässä kuulustelutuolissa, että mikäs id iootti sinä olet kun et ole oppinut kieltä ajassa X (joka on jonkun itse keksimä aikaraja). Nämä ystäväni suhtautuvat kaikki kieleen positiivisesti, ja kaikki osaavat sanoa jotain. Mutta sujuvaksi eivät ole oppineet vaikka olisivat tunneilla käyneet ja parhaansa arjessa yrittäneet. Työt on englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi, ja elämä on kuluttavaa ja väsyttävää. Kuinka moni ottaa työviikon päätteeksi kielioppikirjan käteensä?
Pointtinani on vain se että suomalaiset suureen ääneen vaativat ulkomaalaisilta kielitaitoa, mutta itsekään emme aina siihen pysty, vaikka yrittäisimme.
Unkarilainen jääkiekkoilija Balz Sebök tuli Suomeen osaamatta sanaakaan suomea. Osasi jo ensimmäisen kautensa jälkeen ihan riittävästi lauseita pärjätäkseen arjessa. Oppi kieltä käyttämällä sitä, ei lukemalla kielioppia. Ja oli varmasti kuluttavaa ja väsyttävää elää ammattiurheilijan elämää. Mutta kun oli motivaatiota, löytyi halu oppia suomea.
unkarin kieli on suomen sukulais kieli. kauan kestää yksi jääkiekko kausi?
No sillä ei ole mitään merkitystä, koska ovat kuitenkin kaksi täysin eri kieltä, joissa on täysin erilaiset kieliopit jne. Jääkiekkokausi kestää noin 9kk. Ja ei, nyt ei ollut puhe mistään 2 viikossa opittavista asioita. Siitä rupeat kuitenkin seuraavaksi vänkäämään.
unkari on helpompi kuin esim. kiina.
9kk ei ole muutama viikko kuten joku aloitti jänkäämisen tästä 300 viestiä sitten.
Nyt emme puhukaan kiinasta, vaan suomesta. Eikä kaikki liity siihen yhteen ja samaan viestiin, jossa sinä edelleenkin jumitat. Me muut menimme jo eteenpäin ja jatkoimme aiheesta, voiko ihminen oppia sujuvan arkikielen töiden ohella vai jäävätkö kaikki muutaman sanan tasolle vaikka asuisivat ko. massa vuosia.
Vaikeaa se hanttihommissa on kun työssä ei paljon muuta tarvitse kuin kortti vai käteinen. Vapaalla on sitten monella perhettä ja ruuhkavuosia odottamassa.
Perheenäkö ei voi käydä kaupassa jne. harjoittelemassa sitä arkikieltä ihan käytännössä? Tai tavata ko. kieltä puhuvia ja jutella heille? Eikä työpaikallakaan voi työkavereille puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen ei siis kelpaa, teki töitä tai ei.
Kielen opettelu on VAIKEAA ja kestää kauan. Jos tuokin työntekijä on töissä 8 h päivässä, sen jälkeen hoitaa terveyttään liikunnalla, sosiaalisia suhteita, kotia, perhettä ja levätäkin pitäisi, niin ei kieltä opi ihan viikossa.
Toki jos jokainen Suomeen tulija saisi alussa ilmaisen kokopäiväisen suomen kurssin, niin sen voisi oppia muutamassa kuukaudessa. Mutta heidänkin pitää käydä töissä, joten aikaa kokopäiväiselle suomen opiskelulle ei ole. Siksi se voi viedä vuosia. Aivan kuten sinun englannin opettelu vei todennäköisesti 5-10 vuotta.
Tarjoilijan duuniin riittävän suomen taidon oppii halutessaan muutamassa viikossa. Eikä tarvitse edes kokopäiväisesti opiskella. Siinä kun ei kovin monimutkaista kieltä tarvitse käyttää. "Mitä saisi olla", "Kiitos", "Hyvää ruokahalua" "Haluatko jälkiruokaa" "Yhdessä vai erikseen" näillä pääsee jo alkuun. Muutama fraasi lisää ja ollaan jo ihan hyvällä tasolla.
opitko tarjoilijaksi muutamassa viikossa kun otetaan kieleksi vaikka arabia?
Aika moni vieraaseen maahan kielitaidottomana muuttava pystyy oppimaan perustason hyvinkin nopeaan tahtiin. Pakkohan se on, jos ympärillä kukaan ei osaa suomea tai englantia.
t. eri
Asun eurooppalaisessa valtiossa, jossa englannin osaaminen on heikkoa. Voin nimetä heti parikymmentä suomalaista, jotka ovat asuneet täällä 5-25 vuotta eivätkä osaa paikallista kieltä niin paljon, että voisivat tarjoilijana työskennellä. Uho on aina suurta, kunnes itse joutuukin siihen tilanteeseen.
No se, että sinä tunnet ihmisiä, joilla ei joko kapasiteetti tai halu riitä kielen opiskeluun, ei tarkoita, etteikö oppiminen tarvittaessa onnistuisi. 5 vuodessa oppii puhumaan kieltä jo niin sujuvasti, että pärjää huomattavasti tarjoilijan työtä vaativampaakin kielitaitoa vaativissa hommissa helposti. Tämä toki vaatii sitä, että henkilöllä on halua oppia kieli ja motivaatiota tehdä sen eteen töitä.
Kyseessä on myös ihmisiä joilla oli aito halu oppia sitä kieltä. Osa toki ei yrittänyt, mutta osa käy tunneillakin. Eikä opi. Edelleen, helppo sanoa kun ei itse ole siinä kuulustelutuolissa.
Mistä kuulustelutuolista puhut? Kyllähän ihan normaalissa arjessakin kielen 5 vuodessa oppii suhteellisen sujuvalle tasolle, jos vain käyttää kieltä aktiivisesti. Näin tapahtuu, vaikka olisi millainen taulapää. Arjessa sitä kieltä oppii itse asiassa merkittävästi paremmin kuin koulun penkillä. Minulla esim. oli englanti koulussa 5, kunnes kävin 4kk vaihdossa Lontoossa ja sainkin sitten jo 8-9 arvosanoja.
No tässä kuulustelutuolissa, että mikäs id iootti sinä olet kun et ole oppinut kieltä ajassa X (joka on jonkun itse keksimä aikaraja). Nämä ystäväni suhtautuvat kaikki kieleen positiivisesti, ja kaikki osaavat sanoa jotain. Mutta sujuvaksi eivät ole oppineet vaikka olisivat tunneilla käyneet ja parhaansa arjessa yrittäneet. Työt on englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi, ja elämä on kuluttavaa ja väsyttävää. Kuinka moni ottaa työviikon päätteeksi kielioppikirjan käteensä?
Pointtinani on vain se että suomalaiset suureen ääneen vaativat ulkomaalaisilta kielitaitoa, mutta itsekään emme aina siihen pysty, vaikka yrittäisimme.
Unkarilainen jääkiekkoilija Balz Sebök tuli Suomeen osaamatta sanaakaan suomea. Osasi jo ensimmäisen kautensa jälkeen ihan riittävästi lauseita pärjätäkseen arjessa. Oppi kieltä käyttämällä sitä, ei lukemalla kielioppia. Ja oli varmasti kuluttavaa ja väsyttävää elää ammattiurheilijan elämää. Mutta kun oli motivaatiota, löytyi halu oppia suomea.
unkarin kieli on suomen sukulais kieli. kauan kestää yksi jääkiekko kausi?
No sillä ei ole mitään merkitystä, koska ovat kuitenkin kaksi täysin eri kieltä, joissa on täysin erilaiset kieliopit jne. Jääkiekkokausi kestää noin 9kk. Ja ei, nyt ei ollut puhe mistään 2 viikossa opittavista asioita. Siitä rupeat kuitenkin seuraavaksi vänkäämään.
unkari on helpompi kuin esim. kiina.
9kk ei ole muutama viikko kuten joku aloitti jänkäämisen tästä 300 viestiä sitten.
Nyt emme puhukaan kiinasta, vaan suomesta. Eikä kaikki liity siihen yhteen ja samaan viestiin, jossa sinä edelleenkin jumitat. Me muut menimme jo eteenpäin ja jatkoimme aiheesta, voiko ihminen oppia sujuvan arkikielen töiden ohella vai jäävätkö kaikki muutaman sanan tasolle vaikka asuisivat ko. massa vuosia.
Vaikeaa se hanttihommissa on kun työssä ei paljon muuta tarvitse kuin kortti vai käteinen. Vapaalla on sitten monella perhettä ja ruuhkavuosia odottamassa.
Perheenäkö ei voi käydä kaupassa jne. harjoittelemassa sitä arkikieltä ihan käytännössä? Tai tavata ko. kieltä puhuvia ja jutella heille? Eikä työpaikallakaan voi työkavereille puhua?
Jutteletko jossain Prismassa paljonkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ongelmia käyttää englantia, mutta olen silti ap:n kanssa samaa mieltä. Ainakin osittain.
Työntekijän olisi hyvä opetella ainakin muutamia suomenkielisiä sanoja, kiitos, ole hyvä ja vaikkapa muutama juoma ja ruoka noin ensialkuun ja jatkaa sitten suomenkielen opettelua lisää.
Tämän lisäksi työntekijän pitää ehdottomasti osata sujuvaa englantia, jos hän ei osaa lainkaan suomea!
Asiakkaiden pitää rohkaistua antamaan palautetta, koska muutenhan asia ei korjaudu. Jos tulee vääriä juomia, sanotaan heti. Ei tarvitse huutaa tai räyhätä, vaan neutraalisti ilmoittaa asiasta. Jos koko homma on katastrofaalinen ja kielimuuri haittaa palvelua, palautetta omistajille.
Ja syy miksi olen samaa mieltä: minä osaan kieliä, mutta kaikki eivät osaa. Esim. monet vanhemmat ihmiset eivät puhu lainkaan edes sitä englantia. Siellä voi olla pari sanaa ruotsia ja saksaa muistissa, mutta siinäpä se. Ja jos ihminen ei voi kielitaidon puutteen takia mennä ravintolaan tai saamaan muuta palvelua, hän on eriarvoisessa asemassa.
Paljon voimia vanhuksille tähän todella rankkaan tilanteeseen, jossa maksimissaan kymmenkunta ravintolaa koko Suomessa on sellaisia, joissa eivät voi asioida. Kyllä on kova elämä heillä :D
No tämähän yleistyy koko ajan, ja jopa terveydenhoitoalalla, kuten ketjussa on useaan otteeseen mainittu.
persujen propaganda on se mikä yleistyy. onneksi ei ihmiset mene vipuun.
-terveydenhoitaja.
Viimeksi tänään äitini puhui venäläisen lääkärin kanssa, joka ei oikein ymmärtänyt, mitä äitini yritti selittää.
ei voinut olla venäläinen. ehkä suomen venäläinen ellei äitisi käynyt pietarissa.
minullakin on välillä vaikeuksia ymmärtää suomalaisia vaikka olen syntyperäinen suomalainen.
No suomen venäläinen sitten, en tiedä terminologiaa, puhui hyvin epäselvää suomea kuitenkin ja nimi oli stereotyyppinen venäläinen nimi tyyliin Ljudmila. En minä tiedä, mistä hän on kotoisin alunperin.
Mutta sovitaan että kaikki on aina asiakkaiden ja potilaiden vika, asiakaspalvelijoissa ja lääkäreissä ja näiden kielitaidossa ei ole ikinä mitään vikaa.
Ei voi olla vikaa koska muuten ei voisi toimia Suomessa lääkärinä.
Ja kas, kuitenkin toimii! Ihan terveyskeskuksessa!
Eikä ole lähimaillekaan ainut laatuaan. Tietyissä tk-toimipisteissä meinaa olla hankala löytää edes yhtä suomalaista suomenkielentaitoista lääkäriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitää osaa puhua äidinkieltä. Muutenhan Ranskassa voi mattimeikäläinen kertoa savon murteella mitä tänään hän suosittelee syötäväksi.
Suomessa kaikki vammattomat yli 3-vuotiaat osaavat puhua äidinkieltä. Se äidinkieli vaan ei kaikilla satu olemaan suomi. Niin kuin ei Ranskassakaan kaikkien äidinkieli ole ranska, vaan siellä on jopa savon murretta ymmärtäviä suomenkielisiäkin ihmisiä asumassa.
No nyt ymmärrän vähän paremmin, mistä tämän ketjun omituiset rasismisyytökset kumpuavat. Kyse on siis siitä, että kaikkien äidinkielien pitäisi olla Suomessa yhtä valideja. Mutta eikö siinä tapauksessa pitäisi vaatia, että jokaisen pitäisi kelvata töihin omalla äidinkielellään, puhuu asiakkaat sitä sitten tai ei? Miksi vaatia kulttuuri-imperialistista englantia suomen sijaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen ei siis kelpaa, teki töitä tai ei.
Kielen opettelu on VAIKEAA ja kestää kauan. Jos tuokin työntekijä on töissä 8 h päivässä, sen jälkeen hoitaa terveyttään liikunnalla, sosiaalisia suhteita, kotia, perhettä ja levätäkin pitäisi, niin ei kieltä opi ihan viikossa.
Toki jos jokainen Suomeen tulija saisi alussa ilmaisen kokopäiväisen suomen kurssin, niin sen voisi oppia muutamassa kuukaudessa. Mutta heidänkin pitää käydä töissä, joten aikaa kokopäiväiselle suomen opiskelulle ei ole. Siksi se voi viedä vuosia. Aivan kuten sinun englannin opettelu vei todennäköisesti 5-10 vuotta.
Tarjoilijan duuniin riittävän suomen taidon oppii halutessaan muutamassa viikossa. Eikä tarvitse edes kokopäiväisesti opiskella. Siinä kun ei kovin monimutkaista kieltä tarvitse käyttää. "Mitä saisi olla", "Kiitos", "Hyvää ruokahalua" "Haluatko jälkiruokaa" "Yhdessä vai erikseen" näillä pääsee jo alkuun. Muutama fraasi lisää ja ollaan jo ihan hyvällä tasolla.
opitko tarjoilijaksi muutamassa viikossa kun otetaan kieleksi vaikka arabia?
Aika moni vieraaseen maahan kielitaidottomana muuttava pystyy oppimaan perustason hyvinkin nopeaan tahtiin. Pakkohan se on, jos ympärillä kukaan ei osaa suomea tai englantia.
t. eri
Asun eurooppalaisessa valtiossa, jossa englannin osaaminen on heikkoa. Voin nimetä heti parikymmentä suomalaista, jotka ovat asuneet täällä 5-25 vuotta eivätkä osaa paikallista kieltä niin paljon, että voisivat tarjoilijana työskennellä. Uho on aina suurta, kunnes itse joutuukin siihen tilanteeseen.
No se, että sinä tunnet ihmisiä, joilla ei joko kapasiteetti tai halu riitä kielen opiskeluun, ei tarkoita, etteikö oppiminen tarvittaessa onnistuisi. 5 vuodessa oppii puhumaan kieltä jo niin sujuvasti, että pärjää huomattavasti tarjoilijan työtä vaativampaakin kielitaitoa vaativissa hommissa helposti. Tämä toki vaatii sitä, että henkilöllä on halua oppia kieli ja motivaatiota tehdä sen eteen töitä.
Kyseessä on myös ihmisiä joilla oli aito halu oppia sitä kieltä. Osa toki ei yrittänyt, mutta osa käy tunneillakin. Eikä opi. Edelleen, helppo sanoa kun ei itse ole siinä kuulustelutuolissa.
Mistä kuulustelutuolista puhut? Kyllähän ihan normaalissa arjessakin kielen 5 vuodessa oppii suhteellisen sujuvalle tasolle, jos vain käyttää kieltä aktiivisesti. Näin tapahtuu, vaikka olisi millainen taulapää. Arjessa sitä kieltä oppii itse asiassa merkittävästi paremmin kuin koulun penkillä. Minulla esim. oli englanti koulussa 5, kunnes kävin 4kk vaihdossa Lontoossa ja sainkin sitten jo 8-9 arvosanoja.
No tässä kuulustelutuolissa, että mikäs id iootti sinä olet kun et ole oppinut kieltä ajassa X (joka on jonkun itse keksimä aikaraja). Nämä ystäväni suhtautuvat kaikki kieleen positiivisesti, ja kaikki osaavat sanoa jotain. Mutta sujuvaksi eivät ole oppineet vaikka olisivat tunneilla käyneet ja parhaansa arjessa yrittäneet. Työt on englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi, ja elämä on kuluttavaa ja väsyttävää. Kuinka moni ottaa työviikon päätteeksi kielioppikirjan käteensä?
Pointtinani on vain se että suomalaiset suureen ääneen vaativat ulkomaalaisilta kielitaitoa, mutta itsekään emme aina siihen pysty, vaikka yrittäisimme.
Unkarilainen jääkiekkoilija Balz Sebök tuli Suomeen osaamatta sanaakaan suomea. Osasi jo ensimmäisen kautensa jälkeen ihan riittävästi lauseita pärjätäkseen arjessa. Oppi kieltä käyttämällä sitä, ei lukemalla kielioppia. Ja oli varmasti kuluttavaa ja väsyttävää elää ammattiurheilijan elämää. Mutta kun oli motivaatiota, löytyi halu oppia suomea.
unkarin kieli on suomen sukulais kieli. kauan kestää yksi jääkiekko kausi?
No sillä ei ole mitään merkitystä, koska ovat kuitenkin kaksi täysin eri kieltä, joissa on täysin erilaiset kieliopit jne. Jääkiekkokausi kestää noin 9kk. Ja ei, nyt ei ollut puhe mistään 2 viikossa opittavista asioita. Siitä rupeat kuitenkin seuraavaksi vänkäämään.
unkari on helpompi kuin esim. kiina.
9kk ei ole muutama viikko kuten joku aloitti jänkäämisen tästä 300 viestiä sitten.
Nyt emme puhukaan kiinasta, vaan suomesta. Eikä kaikki liity siihen yhteen ja samaan viestiin, jossa sinä edelleenkin jumitat. Me muut menimme jo eteenpäin ja jatkoimme aiheesta, voiko ihminen oppia sujuvan arkikielen töiden ohella vai jäävätkö kaikki muutaman sanan tasolle vaikka asuisivat ko. massa vuosia.
Vaikeaa se hanttihommissa on kun työssä ei paljon muuta tarvitse kuin kortti vai käteinen. Vapaalla on sitten monella perhettä ja ruuhkavuosia odottamassa.
Perheenäkö ei voi käydä kaupassa jne. harjoittelemassa sitä arkikieltä ihan käytännössä? Tai tavata ko. kieltä puhuvia ja jutella heille? Eikä työpaikallakaan voi työkavereille puhua?
Jutteletko jossain Prismassa paljonkin?
Jii Än Ee eli Ja Niin Edelleen. Ei siis pelkästään Prismassa, vaan missä nyt ikinä keksiikin. Monissa maissa jutellaan ihan ruokakaupassakin kassalle muutakin kuin epämääräinen murahdus, joka markkeeraa tervehdystä ja toinen, joka markkeeraa kiitosta. Muualla ei olla suomijuntteja, joille tulee paska housuun, jos joku vaikka erehtyy hymyilemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitää osaa puhua äidinkieltä. Muutenhan Ranskassa voi mattimeikäläinen kertoa savon murteella mitä tänään hän suosittelee syötäväksi.
Suomessa kaikki vammattomat yli 3-vuotiaat osaavat puhua äidinkieltä. Se äidinkieli vaan ei kaikilla satu olemaan suomi. Niin kuin ei Ranskassakaan kaikkien äidinkieli ole ranska, vaan siellä on jopa savon murretta ymmärtäviä suomenkielisiäkin ihmisiä asumassa.
No nyt ymmärrän vähän paremmin, mistä tämän ketjun omituiset rasismisyytökset kumpuavat. Kyse on siis siitä, että kaikkien äidinkielien pitäisi olla Suomessa yhtä valideja. Mutta eikö siinä tapauksessa pitäisi vaatia, että jokaisen pitäisi kelvata töihin omalla äidinkielellään, puhuu asiakkaat sitä sitten tai ei? Miksi vaatia kulttuuri-imperialistista englantia suomen sijaan?
No siitähän nyt tässä ei todellakaan ole kyse. Mistä sinä sellaista keksit?
Kiitos vinkistä. Täytyypä mennä Amarillon niin ei tarvitse viettää aikaa apn ja kaltaistensa p e r s e r e i k i e n kanssa samassa ravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vitosella satasen palvelun ja kun en saa, vien pöyristymiseni nettiin.
Ei suomenkielistä palvelua saa välttämättä rahallakaan. Olin hieman ihmeissäni, kun hiljattain Hotelli Kämpin baarin työntekijä ei osannut yhtään suomea. Osaan erinomaisesti englantia, mutta haluaisin silti ensisijaisesti Suomessa palvelua suomeksi. Lisäksi väärinymmärrysten riski kasvaa, kun kaksi ihmistä kommunikoi molemmat itselleen vieraalla kielellä - tarjoilija kun ei ainakaan aksentin perusteella ollut itsekään englannin natiivipuja.
Tämän tason ravintoloissa luulisi olevan itsestään selvää että henkilökunta on ammatti- ja kielitaitoista. Voisi kuvitella että olisi varaa maksaa kunnon palkkaakin. Toki englannin ja monen muunkin kielen taito on tärkeää hotellissa jossa käy kansainvälisiä vieraita mutta ihan yhtä tärkeä on suomen kieli. Hintataso on niin korkea että sillä luulisi saavan huipputason pallvelua.
Korona-aika iski myös hinnakkaisiin paikkoihin. Niissäkin on työvoimapulaa, vaikka palkkataso on kohdillaan. Moni vaan ei enää halua takaisin, koska rajoitussekoilu voi alkaa milloin tahansa uudelleen ja 2 vuoden aikana ehti jo hommata uuden työn toiselta alalta.
Vierailija kirjoitti:
On tää työntekijänäkin hankalaa. Kokoajan jotain säätämistä kun joku ymmärtää tilaukset väärin. Oon siis vaan mäkkärissä töissä mutta meillä monta pelkkää englantia puhuvaa töissä. Hektisessä pikaruokaravintolassa on kokoajan jtn säätöä kun yksi huuta jotain englanniksi, toinen toistaa suomeksi ja siitä tulee sellainen rikkinäinen puhelin.
Eikös teillä ne kaikki ateriat ole jotain tyyliin Big Mac. Quarter Bounder jne. Mihin te sitä suomeksi huutelua tarvitsette?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen ei siis kelpaa, teki töitä tai ei.
Kielen opettelu on VAIKEAA ja kestää kauan. Jos tuokin työntekijä on töissä 8 h päivässä, sen jälkeen hoitaa terveyttään liikunnalla, sosiaalisia suhteita, kotia, perhettä ja levätäkin pitäisi, niin ei kieltä opi ihan viikossa.
Toki jos jokainen Suomeen tulija saisi alussa ilmaisen kokopäiväisen suomen kurssin, niin sen voisi oppia muutamassa kuukaudessa. Mutta heidänkin pitää käydä töissä, joten aikaa kokopäiväiselle suomen opiskelulle ei ole. Siksi se voi viedä vuosia. Aivan kuten sinun englannin opettelu vei todennäköisesti 5-10 vuotta.
Tarjoilijan duuniin riittävän suomen taidon oppii halutessaan muutamassa viikossa. Eikä tarvitse edes kokopäiväisesti opiskella. Siinä kun ei kovin monimutkaista kieltä tarvitse käyttää. "Mitä saisi olla", "Kiitos", "Hyvää ruokahalua" "Haluatko jälkiruokaa" "Yhdessä vai erikseen" näillä pääsee jo alkuun. Muutama fraasi lisää ja ollaan jo ihan hyvällä tasolla.
opitko tarjoilijaksi muutamassa viikossa kun otetaan kieleksi vaikka arabia?
Aika moni vieraaseen maahan kielitaidottomana muuttava pystyy oppimaan perustason hyvinkin nopeaan tahtiin. Pakkohan se on, jos ympärillä kukaan ei osaa suomea tai englantia.
t. eri
Asun eurooppalaisessa valtiossa, jossa englannin osaaminen on heikkoa. Voin nimetä heti parikymmentä suomalaista, jotka ovat asuneet täällä 5-25 vuotta eivätkä osaa paikallista kieltä niin paljon, että voisivat tarjoilijana työskennellä. Uho on aina suurta, kunnes itse joutuukin siihen tilanteeseen.
No se, että sinä tunnet ihmisiä, joilla ei joko kapasiteetti tai halu riitä kielen opiskeluun, ei tarkoita, etteikö oppiminen tarvittaessa onnistuisi. 5 vuodessa oppii puhumaan kieltä jo niin sujuvasti, että pärjää huomattavasti tarjoilijan työtä vaativampaakin kielitaitoa vaativissa hommissa helposti. Tämä toki vaatii sitä, että henkilöllä on halua oppia kieli ja motivaatiota tehdä sen eteen töitä.
Kyseessä on myös ihmisiä joilla oli aito halu oppia sitä kieltä. Osa toki ei yrittänyt, mutta osa käy tunneillakin. Eikä opi. Edelleen, helppo sanoa kun ei itse ole siinä kuulustelutuolissa.
Mistä kuulustelutuolista puhut? Kyllähän ihan normaalissa arjessakin kielen 5 vuodessa oppii suhteellisen sujuvalle tasolle, jos vain käyttää kieltä aktiivisesti. Näin tapahtuu, vaikka olisi millainen taulapää. Arjessa sitä kieltä oppii itse asiassa merkittävästi paremmin kuin koulun penkillä. Minulla esim. oli englanti koulussa 5, kunnes kävin 4kk vaihdossa Lontoossa ja sainkin sitten jo 8-9 arvosanoja.
No tässä kuulustelutuolissa, että mikäs id iootti sinä olet kun et ole oppinut kieltä ajassa X (joka on jonkun itse keksimä aikaraja). Nämä ystäväni suhtautuvat kaikki kieleen positiivisesti, ja kaikki osaavat sanoa jotain. Mutta sujuvaksi eivät ole oppineet vaikka olisivat tunneilla käyneet ja parhaansa arjessa yrittäneet. Työt on englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi, ja elämä on kuluttavaa ja väsyttävää. Kuinka moni ottaa työviikon päätteeksi kielioppikirjan käteensä?
Pointtinani on vain se että suomalaiset suureen ääneen vaativat ulkomaalaisilta kielitaitoa, mutta itsekään emme aina siihen pysty, vaikka yrittäisimme.
Unkarilainen jääkiekkoilija Balz Sebök tuli Suomeen osaamatta sanaakaan suomea. Osasi jo ensimmäisen kautensa jälkeen ihan riittävästi lauseita pärjätäkseen arjessa. Oppi kieltä käyttämällä sitä, ei lukemalla kielioppia. Ja oli varmasti kuluttavaa ja väsyttävää elää ammattiurheilijan elämää. Mutta kun oli motivaatiota, löytyi halu oppia suomea.
unkarin kieli on suomen sukulais kieli. kauan kestää yksi jääkiekko kausi?
No sillä ei ole mitään merkitystä, koska ovat kuitenkin kaksi täysin eri kieltä, joissa on täysin erilaiset kieliopit jne. Jääkiekkokausi kestää noin 9kk. Ja ei, nyt ei ollut puhe mistään 2 viikossa opittavista asioita. Siitä rupeat kuitenkin seuraavaksi vänkäämään.
unkari on helpompi kuin esim. kiina.
9kk ei ole muutama viikko kuten joku aloitti jänkäämisen tästä 300 viestiä sitten.
Nyt emme puhukaan kiinasta, vaan suomesta. Eikä kaikki liity siihen yhteen ja samaan viestiin, jossa sinä edelleenkin jumitat. Me muut menimme jo eteenpäin ja jatkoimme aiheesta, voiko ihminen oppia sujuvan arkikielen töiden ohella vai jäävätkö kaikki muutaman sanan tasolle vaikka asuisivat ko. massa vuosia.
Vaikeaa se hanttihommissa on kun työssä ei paljon muuta tarvitse kuin kortti vai käteinen. Vapaalla on sitten monella perhettä ja ruuhkavuosia odottamassa.
Perheenäkö ei voi käydä kaupassa jne. harjoittelemassa sitä arkikieltä ihan käytännössä? Tai tavata ko. kieltä puhuvia ja jutella heille? Eikä työpaikallakaan voi työkavereille puhua?
Jutteletko jossain Prismassa paljonkin?
En käy koskaan Prismassa, mutta lähikaupassani (hiljainen pikkukauppa) juttelen myyjälle usein hyvinkin paljon.
t.eri
Näitä samoja aloituksia näkee päivittäin eri puolilla sosiaalista mediaa...Eli yli-aktuaari putkosen konttorilla on taas ns aivoriihi kokoontunut päättämään mistä seuraavaksi nillitetään.. Lepakotkaan ei enää räjähtele eli jotain olisi keksittävä..
Asioi kuule ihan vaan sitten muualla, jos ei englanti taivu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitää osaa puhua äidinkieltä. Muutenhan Ranskassa voi mattimeikäläinen kertoa savon murteella mitä tänään hän suosittelee syötäväksi.
Suomessa kaikki vammattomat yli 3-vuotiaat osaavat puhua äidinkieltä. Se äidinkieli vaan ei kaikilla satu olemaan suomi. Niin kuin ei Ranskassakaan kaikkien äidinkieli ole ranska, vaan siellä on jopa savon murretta ymmärtäviä suomenkielisiäkin ihmisiä asumassa.
No nyt ymmärrän vähän paremmin, mistä tämän ketjun omituiset rasismisyytökset kumpuavat. Kyse on siis siitä, että kaikkien äidinkielien pitäisi olla Suomessa yhtä valideja. Mutta eikö siinä tapauksessa pitäisi vaatia, että jokaisen pitäisi kelvata töihin omalla äidinkielellään, puhuu asiakkaat sitä sitten tai ei? Miksi vaatia kulttuuri-imperialistista englantia suomen sijaan?
No siitähän nyt tässä ei todellakaan ole kyse. Mistä sinä sellaista keksit?
No siitä päättelin, että tässä ketjussa on moneen otteeseen sanottu:
a) että on rasistista odottaa asiakaspalvelijoiden osaavan suomea;
b) että Suomi on monikulttuurinen maa, jossa on paljon eri äidinkieliä;
c) että ei ole niin tärkeää, osaako asiakaspalvelija kommunikoida asiakkaan kanssa vai ei (eli jos asiakas ei ymmärrä asiakaspalvelijan tankeroenglantia tai ylipäätään mitään ulkomaankieltä, niin se on sitten asiakkaan ongelma).
Ajattelisin siis, että jos kommunikointi ei muutenkaan suju, on ihan sama, tapahtuuko se huonolla englannilla vai millä tahansa muulla kielellä. Jos asiakas puhuu vain suomea ja asiakaspalvelija vain esimerkiksi puolaa, on lopputulos ihan sama kuin että jos asiakas puhuu vain suomea ja asiakaspalvelija puhuu huonoa englantia.
Kielitaito asiakkaiden kanssa kommunikointiin on työssä joko edellytys tai sitten ei ole. Jos se ei kerta ole, työtä pitäisi voida tehdä ihan hyvin millä tahansa äidinkielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tää työntekijänäkin hankalaa. Kokoajan jotain säätämistä kun joku ymmärtää tilaukset väärin. Oon siis vaan mäkkärissä töissä mutta meillä monta pelkkää englantia puhuvaa töissä. Hektisessä pikaruokaravintolassa on kokoajan jtn säätöä kun yksi huuta jotain englanniksi, toinen toistaa suomeksi ja siitä tulee sellainen rikkinäinen puhelin.
Eikös teillä ne kaikki ateriat ole jotain tyyliin Big Mac. Quarter Bounder jne. Mihin te sitä suomeksi huutelua tarvitsette?
Nokun niillä nimillä ei pelkästään selvitä. Esim. jos joku huuta onko jossain jotain vai mitä on tulossa. Isoin ongelma on are tai aren't. Sen kuulee usein väärin. Ollaan sovittu että yritetään kaikki käyttää mahdollisimman yksinkertaista ja selvää kieltä. Käytetään selvästi sanoja yes tai no. Mutta silti sitä säätöä tulee kun ei kaikki kiireessä tuota muista. Ja sitten töihin tulee uusi-seelantilainen jonka murteesta ei edes erota sitä quarter pounderia sitten millään :D
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se kiva saada itsensä ymmärretyksi joko suomen tai englannin kielellä, mutta mitä ehdotat, jos kielitaitoisia työntekijöitä ei vain ole saatavilla? Pitäisikö ravintolat sulkea? Epäkohdista on helppo valittaa mutta rakentavia ratkaisuja ei juurikaan kuule.
Paljonko maksat palkkaa? Yleensä maksamalla enemmän kuin minimin, löytää paremmin työntekijöitä.
Nyt emme puhukaan kiinasta, vaan suomesta. Eikä kaikki liity siihen yhteen ja samaan viestiin, jossa sinä edelleenkin jumitat. Me muut menimme jo eteenpäin ja jatkoimme aiheesta, voiko ihminen oppia sujuvan arkikielen töiden ohella vai jäävätkö kaikki muutaman sanan tasolle vaikka asuisivat ko. massa vuosia.