Miehen perässä muuttaminen?
Jos tapaat ihanan miehen, olisitko valmis valmis muuttamaan hänen perässään (tai oletko jo muuttanut) toiselle paikkakunnalle? Mikä on ikäsi?
Itse olisin ennen muuttanut ihan aikailematta. Nyt kun olen ihastunut, olen omaksi hämmästyksekseni huomannut, että muutto noin sadan kilometrin päässä olevaan Turkuun on noussut isoksi esteeksi. Olen ryhtynyt arkailemaan. Sitä pitäisi hankkia uusi työ, ystäväpiiri jne.
Olenko tullut vanhaksi? N54
Kommentit (72)
Muutin mutta siinä vaiheessa olimme seurustelleet jo neljä vuotta ja molemmat olimme ja olemme siinä uskossa, että tämä on loppuelämän suhde.
Olin silloin 50+
Vierailija kirjoitti:
Muutin 60 kilometrin päähän. En ole katunut. Ikää 44 ja parisuhde nyt nelivuotinen
Mitä kaikkea sulla meni silloin uusiksi?
Ap
Minä en ole muuttanut koskaan miehen perässä, vaan yhdessä miehen kanssa.
Opiskelupaikkakunnalla asuttiin yhdessä. Sitten saatiin töitä eri paikkakunnilta. Kumpikin etsi töitä toisen paikkakunnalta, minua onnisti ensin ja muutin. Ikää oli tuossa vaiheessa 31 v.
100 km on pieni matka, työkaverit kulkevat päivittäin töissä 80 km päästä eli yhteensä 160 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin 60 kilometrin päähän. En ole katunut. Ikää 44 ja parisuhde nyt nelivuotinen
Mitä kaikkea sulla meni silloin uusiksi?
Ap
Työpaikkaa vaihdoin, mutta ystäviä näen edelleen vanhalta paikkakunnalta. Sain paljon enemmän kuin menetin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole muuttanut koskaan miehen perässä, vaan yhdessä miehen kanssa.
Itse olen pieneltä paikkakunnalta, joten meillä ei ole nyt paljon vaihtoehtoja. Myöhemmin voisi tietenkin ajatella muuttamista yhdessä, jos siltä alkaisi tuntua.
Ap
En edes katsele deittiehdokkaita kuin kotikaupungista, koska en olisi valmis muuttamaan. Työ, ystävät, aikuinen lapsi, vanhat vanhemmat jne.
N51
Tuskin mies sinua haluaa perässään muuttaa. Saat kyllä ihan itse omin pikku jaloin tehdä sen.
En muuttanut. Sain jo virankin pääkaupunkiseudulta mutta tulin siihen tulokseen että en kerta kaikkiaan halua sinne. Mies taas ei ole halunnut sieltä pois. Jatketaan siis näin, kohta kymmenen vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelupaikkakunnalla asuttiin yhdessä. Sitten saatiin töitä eri paikkakunnilta. Kumpikin etsi töitä toisen paikkakunnalta, minua onnisti ensin ja muutin. Ikää oli tuossa vaiheessa 31 v.
100 km on pieni matka, työkaverit kulkevat päivittäin töissä 80 km päästä eli yhteensä 160 km.
Tuo on totta, jos olisi hyvä yhteys (juna tai bussi), mutta meillä auto olisi ainoa vaihtoehto, enkä tykkää ajaa talvella. Lapsetkin jo omillaan, joten työ ainoastaan sitoo.
Ap
asiasta kannattaa varmaan keskustella miehen kanssa
Mun 57-vuotias äiti on muuttanut aina miesten perässä. Ensin iskän kanssa iskän opiskelu- ja työpaikkakunnille ja eron jälkeen nyt jo entisen miesystävänsä kotipaikkakunnalle. Nyt viimeisimmän eronsa jälkeen vannoi ettei muuta enää miesten perässä tässä elämässä mutta nyt uuden miesystävän myötä taitaa vielä joskus muuttaa sen luo asumaan lapsuudenkaupungistaan.
M28
Muuttaisin vaikka heti. Olen alle kolmekymppinen
Pelkkä mies ei kyllä riittäisi syyksi vaihtaa paikkakuntaa, jos muitakin palikoita osuisi kohdilleen, kuten työt, sopivat harrastukset, voisin harkita paikkakunnan vaihtamista. Yhden ihmisen varaan en ikinä laskisi.
Mä muutin peräti ulkomaille miehen perässä 42-vuotiaana. Ainoa ehto mulla oli että pitää saada alani työtä sieltä, muuten en muuta. Mutta sainkin tehdä silloiseen suomalaiseen työpaikkaan etätyötä sieltä ulkomailta joten työpaikkaa ei edes tarvinnut vaihtaa. Mitään ihmissuhteita mulla ei ollut Suomessakaan joten sellaisista ei väliä.
No, eihän siitä jutusta meillä sitten mitään tullut, paljolti siksi kun tunnettiin toiselle niin huonosti ja muutettiin sitten yhteen suoraan. Minua ärsytti hänen kavereiden kanssa kaljoilla istuminen, siivottomuus ja naista alentava asenne. Häntä ärsytti minun tosikkous, siivousneuroosi ja tylsyys kun en halunnut pubeihin istumaan ja konsertteja kiertämään vaan olla kotona vaan. En silti kadu että kokeilin, takaisinhan sieltä pääsi.
Muutin reilut 400 km. Tulin takaisin Pohjois-Savoon, josta olen kotoisin.
Jäin vuodeksi virkavapaalle edellisestä työpaikasta ja aloitin työt uudessa työpaikassa, jossa olen edelleen. Organisaatio uudistus on puserrettu sen vanhan pohjalta.
Minusta ei olisi muuttamaan ulkomaille.
Koetin tsempata omassa muutossa, että kaikki uusi jää kokematta, jos ei uskalla lähteä. Myös se, että tulevaisuudessa hyppy uuteen voi rohkaista.
Muutin alkukesällä 2001, syksyllä avioiduimme ja edelleen olemme yhdessä 🥰
Itse muutan autolla mielummin, mutta en toki tuomitse jos molemmat tykkää.
En muuttaisi edes samalla paikkakunnalla.
Muutin 60 kilometrin päähän. En ole katunut. Ikää 44 ja parisuhde nyt nelivuotinen