Lue keskustelun säännöt.
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
"Als das Kind Kind war, wusste es nicht dass er Kind war..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Naiset eivät ainakaan enään arvosta kukkia tai suklaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Pitkä latina on lakkautettu. Enää sitä ei kirjoita kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska neukkula ja KGB kaappasivat vallan sodan jälkeen Suomessa ja Suomesta tuli neuvostoliiton maakunta.
Sivistys ajettiin alas ja suomalaiset tuhottiin mentaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Pitkä latina on lakkautettu. Enää sitä ei kirjoita kukaan.
Ei sitä aiemminkaan kirjoittanut kukaan. Neljä taisi kirjoittaa vuonna 2021.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain totisesti kärsiä jo lapsena oman osuuteni neuvostoliittolaisesta peruskoulusta.
Huitaisin läksyt nopeasti ja tein vapaa-ajalla ihan omia juttuja. Olin silti koko ajan ala-asteella luokan priimus. Koulu oli t a p p a v a n tylsä.
Olen katkera kommunistisen peruskoulun tylsyydestä vieläkin.
Tämä ihmisten tyhmentäminen ja tasapäistäminen alkaa jo 6-7-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Sain totisesti kärsiä jo lapsena oman osuuteni neuvostoliittolaisesta peruskoulusta.
Huitaisin läksyt nopeasti ja tein vapaa-ajalla ihan omia juttuja. Olin silti koko ajan ala-asteella luokan priimus. Koulu oli t a p p a v a n tylsä.
Olen katkera kommunistisen peruskoulun tylsyydestä vieläkin.
Tämä ihmisten tyhmentäminen ja tasapäistäminen alkaa jo 6-7-vuotiaana.
Lisäys: viittaan tällä juuri neukkulan ja KGB:n vallankaappaukseen Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain totisesti kärsiä jo lapsena oman osuuteni neuvostoliittolaisesta peruskoulusta.
Huitaisin läksyt nopeasti ja tein vapaa-ajalla ihan omia juttuja. Olin silti koko ajan ala-asteella luokan priimus. Koulu oli t a p p a v a n tylsä.
Olen katkera kommunistisen peruskoulun tylsyydestä vieläkin.
Tämä ihmisten tyhmentäminen ja tasapäistäminen alkaa jo 6-7-vuotiaana.
Oikeissa kommunistimaissa ihmisiä surmattiin ja vietiin leireille pikkuasioiden vuoksi. Elettiin jatkuvassa pelossa ja disinformaation keskellä. Kirjoja kiellettiin, ja kiellettyjen kirjojen hallussapidosta rangaistiin. Jos pakenit ulkomaille, perheellesi kostettiin.
Mutta kyllä varmasti sinulla oli paljon kamalampaa, kun suomalaisessa peruskoulussa oli aivan t a p p a v a n tylsää.
Käytöstavat tuntuu puuttuvan todella monelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Ei velvoittavana, mutta mielenkiintoisena . Cicero ja monet muutkin.
Tästä pääsemmekin itse asiaan. Kyse on siitä, mitä kukakin pitää mielenkiintoisena. Jonkun mielestä Cicero on niin mielenkiintoinen, että hän on valmis opettelemaan sekä latinaa että kreikkaa tämän ymmärtämiseksi. Ihanaa, että on olemassa tällaisia ihmisiä.
Mutta yhtään huonompi ei ole ihminen, joka käyttää aikansa vaikka kirkkoslaaviin tai Kiinan kieliin ja kulttuureihin.
Sivistyskin on varsin tyhjää ja onttoa, jos sitä Ciceroa on luettu ilman aitoa mielenkiintoa, olipa kieli mikä tahansa.
Ciceron latinaa pidetään ja pidettiin erittäin kauniina ja esimerkillisenä latinana. Sen vuoksi renessanssihumanistit suorastaan jumaloivat Ciceroa ja jäljittelivät häntä.
Ciceron latina on vaativaa. Sitä eivät kaikki opi, ja useimmiten syynä on pitkäjänteisyyden puute. Latinan oppiminen - kunnolla oppiminen - vaatii työtä. Tämän päivän google-ihminen ei pysty tai halua nähdä vaivaa. Kaikki pitäisi löytyä helposti netistä. Tällainen johtaa ymmärryksen vähenemiseen. Maailma on monimutkainen, ja asiat ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa.
yleensä ihmisillä on kiinnostusta nähdä vaivaa asian, josta he kokevat olevan hyötyä itselleen, eteen. Monikaan ei koe hyödyllisenä tai edes mielenkiintoisena opetella kieltä ,jota ei edes puhuta missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Pitkä latina on lakkautettu. Enää sitä ei kirjoita kukaan.
Ei sitä aiemminkaan kirjoittanut kukaan. Neljä taisi kirjoittaa vuonna 2021.
Näin se yleinen tyhmistyminen etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain totisesti kärsiä jo lapsena oman osuuteni neuvostoliittolaisesta peruskoulusta.
Huitaisin läksyt nopeasti ja tein vapaa-ajalla ihan omia juttuja. Olin silti koko ajan ala-asteella luokan priimus. Koulu oli t a p p a v a n tylsä.
Olen katkera kommunistisen peruskoulun tylsyydestä vieläkin.
Tämä ihmisten tyhmentäminen ja tasapäistäminen alkaa jo 6-7-vuotiaana.
Oikeissa kommunistimaissa ihmisiä surmattiin ja vietiin leireille pikkuasioiden vuoksi. Elettiin jatkuvassa pelossa ja disinformaation keskellä. Kirjoja kiellettiin, ja kiellettyjen kirjojen hallussapidosta rangaistiin. Jos pakenit ulkomaille, perheellesi kostettiin.
Mutta kyllä varmasti sinulla oli paljon kamalampaa, kun suomalaisessa peruskoulussa oli aivan t a p p a v a n tylsää.
Tiedän tuon.
Mutta se, ettet käsitä, mitä vahinkoa KGB:n vallankaappaus ja neukkulan painostus tekivät suomalaisille, osoittaa vain sen, että sinutkin onnistuttiin pitämään valheessa.
Me suomalaiset olemme eläneet koko ikämme illuusiossa. Valheessa.
Itänaapuri ja länsimaat ovat tienneet tämän koko ajan.
Ainoastaan suomalaiset itse eivät ole tätä käsittäneet.
Kun synnyt johonkin, et voi edes käsittää sitä, mihin synnyt.
Sofi Oksanen on tätä koko ajan nätisti yrittänyt sanoa suomalaisille, mutta se ei vaan mene ihmisille jakeluun.
Sivistys, koulutus ovat hienoja asioita ja erittäin tarpeellisia ihmiskunnalle.
Mutta... ja siinä on monta mutta alueita.
Mikä on klassinen sivistys? Monet ovat tuoneet sen jo esiin tässä ja se on klassinen sivistys eurooppalaisten näkökulmasta. Osin kulttuuri siis ei niinkään sivistys.
Se on se mitä meille on opetettu olevan klassinen sivistys. Kupla tavallaan.
Ei niinkään historiasta tai tarpeista syntynyt kulttuuri vain osin kohdistettu ja tehty "klassinen kulttuuri".
Voisi jopa väittää, että jos olisitte sivistyneet niin olisitte siitä tietoisia. Kriittisyys ja itse ajattelu kuuluu sivistykseen. Klassisen kulttuurin ja sivistyksen ihannointi ja hyväksyntä, automaattisesti, vain sen takia, että se on "klassinen" ei ole sitä. Se on osittain jonkun edellisen ajatuksen, kulttuurin kopiointia.
Esim. latinan kielen nosti esiin eräs korkeakulttuuri tuhansia vuosia sitten. Sitä on sen jälkeen lainattu ja se elää eri kieliryhmissä. Hieno, mutta se ei tee siitä klassista sivistystä toisten kielten yläpuolelle. Se on silti kieli muitten joukossa eikä sen oppiminen anna mitään konkreettista ihmiskunnalle. Lisäksi kukaan ei tiedä miten sitä äännetään. Koska kieli kuoli. Sitä alettiin taas käyttämään tiettyjen ryhmien toisten yläpuolelle nostamisessa, tehtiin kielen assosiaatio korkea kulttuuriin ja sen jälkeen sitä on käytetty eri alojen (esim. lääkärit) protektionismina. Eikä positiivisella tavalla.
Luotu siis yhteiskunnalliset kastit ja työkalut joita AP vieläkin sokeasti seuraa.
On monia kieliä, ennen ja jälkeen, jotka ovat yhtä tärkeitä ja vaikuttaneet meidän kulttuurimme. Etruskien kieli ja elävistä kielistä esim. englanti.
Saman pitkän litanian voisin kirjoittaa niin musiikista, sodista, nationalismista, laista, huvitus kulttuureista jne. Ne kaikki ovat muokanneet meidän ympärillä olevia olosuhteita mutta vain osa nostetaan tarkoitusperäisesti esiin.
Luodaan "me" ja "he" ryhmä. Tarkoituksena etujen saanti.
Mielestäni sivistys/tiede ja klassinen kulttuuri/ sivistys eivät ole samoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain totisesti kärsiä jo lapsena oman osuuteni neuvostoliittolaisesta peruskoulusta.
Huitaisin läksyt nopeasti ja tein vapaa-ajalla ihan omia juttuja. Olin silti koko ajan ala-asteella luokan priimus. Koulu oli t a p p a v a n tylsä.
Olen katkera kommunistisen peruskoulun tylsyydestä vieläkin.
Tämä ihmisten tyhmentäminen ja tasapäistäminen alkaa jo 6-7-vuotiaana.
Oikeissa kommunistimaissa ihmisiä surmattiin ja vietiin leireille pikkuasioiden vuoksi. Elettiin jatkuvassa pelossa ja disinformaation keskellä. Kirjoja kiellettiin, ja kiellettyjen kirjojen hallussapidosta rangaistiin. Jos pakenit ulkomaille, perheellesi kostettiin.
Mutta kyllä varmasti sinulla oli paljon kamalampaa, kun suomalaisessa peruskoulussa oli aivan t a p p a v a n tylsää.
Tiedän tuon.
Mutta se, ettet käsitä, mitä vahinkoa KGB:n vallankaappaus ja neukkulan painostus tekivät suomalaisille, osoittaa vain sen, että sinutkin onnistuttiin pitämään valheessa.
Me suomalaiset olemme eläneet koko ikämme illuusiossa. Valheessa.
Itänaapuri ja länsimaat ovat tienneet tämän koko ajan.
Ainoastaan suomalaiset itse eivät ole tätä käsittäneet.
Kun synnyt johonkin, et voi edes käsittää sitä, mihin synnyt.
Kuulostaa aika raukkamaiselta omien elämänvalintojen pakoilemiselta.
Minäkin olin luokkani paras, ja peruskoulussa oli tylsää. Mutta KGB ei pystynyt estämään minua harrastamasta vapaa-ajallani maailmankirjallisuutta, klassista musiikkia ja vieraita kieliä. Yhdestä näistä sain lopulta ammatin, ja muidenkin alueella sivistymistä olen jatkanut omaehtoisesti koko ikäni.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.