Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?

Ap:

"Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?"

Ei historia minnekään katkea, vaan sitä kirjoitetaan, tehdään, tulkitaan ja kuvataan koko ajan. Humanistiset tieteet operoivat eri tavoin kuin luonnontieteet. Ns. objektiivinen totuus asioista ei ole mielekäs lähtökohta ihmistieteissä, vaan valinta ja kriittinen tarkastelu valintojen vaikutuksesta. Tutkijan ja metodin vaikutus sekä tarkastellun asian suhteuttaminen kontekstiinsa on ensiarvoisen tärkeää. Humanismin tarkoitus on pohtia, mahdollistaa ymmärrys.

"Elävät täysin tietämättöminä menneestä" ei ole mahdollista. Menneisyys on tavalla tai toisella läsnä aina. Kulttuurisen muutoksen idea onkin, että asioille annetaan uusia merkityksiä. Tietoisuus aiemmista tulkinnoista ja ns. totuuksista, kuten esim. että Ranskassa todellakin on tapahtunut suuri vallankumous 1700-luvun lopussa (johon liittyy monia polkuja ja erilaisia tulkintoja) tai että natsisaksan toteuttama holokausti on totta, on hyödyllistä, jottei ole johdettavissa harhaan jo alkutekijöissä.

Sivistystä on ymmärtää, että ihmiset (akateemiset kuten muutkin) toimivat eri vaikuttimien alaisena. Jos ei keskustelulle ja väitteiden perusteluiden kriittiselle tarkastelulle ole tilaa, mahdollisuutta tai lupaa, syttyy ennen pitkää uusi vallankumous. Siinä mielessä historian tuntemus on myös järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä tuli mieleen niin latinan,kreikan ym klassisen sivistyksen opettajat olivat Oxfordissa 1900-luvun alkuun asti kirkonpalveluksessa. Alunperihän opettajat olivat munkkeja. Nykyään filosofian opettajan imagoon tuntuu kuuluvan ateismi. Tässä on rappion siemen. Kristinuskon totuuden katoamisen myötä totuudesta tulee vain mielipide kysymys. Kadotetaan kulttuurin ydin ja jatkumo. Ajattelun vapaus ei ole koskaan kukoistanut pakananuudessa.

Jos katsotaan laajemmin, niin teokratia tuhoaa yhteiskunnan kehityksen, tieteen, taiteen ja ajattelun vapauden. Yhteiskunta, jossa ylimpänä on papisto, on kehittymätön, autoritäärinen ja usein historiansa lopulla tai ainakin pakotettu muuttumaan.

Muinainen Egypti muuttui valtavaksi kuolemanjälkeisen elämän esikartanoksi ja hävisi. Keskiajalla katolinen kirkko tukahdutti uudet aatteet ja syöksi Euroopan hajaannukseen ja rappioon, josta noustiin vasta sekularismin ja valistuksen myötä. Arabimaailma elää nykyään keskiaikaansa, mutta sillä on ollut toisenlainen historia, ja sillä on varmasti myös toisenlainen tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä tuli mieleen niin latinan,kreikan ym klassisen sivistyksen opettajat olivat Oxfordissa 1900-luvun alkuun asti kirkonpalveluksessa. Alunperihän opettajat olivat munkkeja. Nykyään filosofian opettajan imagoon tuntuu kuuluvan ateismi. Tässä on rappion siemen. Kristinuskon totuuden katoamisen myötä totuudesta tulee vain mielipide kysymys. Kadotetaan kulttuurin ydin ja jatkumo. Ajattelun vapaus ei ole koskaan kukoistanut pakananuudessa.

Jos katsotaan laajemmin, niin teokratia tuhoaa yhteiskunnan kehityksen, tieteen, taiteen ja ajattelun vapauden. Yhteiskunta, jossa ylimpänä on papisto, on kehittymätön, autoritäärinen ja usein historiansa lopulla tai ainakin pakotettu muuttumaan.

Muinainen Egypti muuttui valtavaksi kuolemanjälkeisen elämän esikartanoksi ja hävisi. Keskiajalla katolinen kirkko tukahdutti uudet aatteet ja syöksi Euroopan hajaannukseen ja rappioon, josta noustiin vasta sekularismin ja valistuksen myötä. Arabimaailma elää nykyään keskiaikaansa, mutta sillä on ollut toisenlainen historia, ja sillä on varmasti myös toisenlainen tulevaisuus.

Muinaisen Egyptin kulta-aika oli ohi jo kauan sitten kun Rooma otti sen. Viimeiset Faaraotkin olivat kreikkalaisia. Hyvinä aikoina valtakunnalla oli varaa hullutuksiinsa.

Katolinenkirkko oli ainut valo Euroopassa tuolloin. Maallinen valta oli se joka syöksi Euroopan rappioon ja sotiin.  Sekularismi on vain yksi osa Ranskan vallankumouksen pimeää puolta. Siinä pääsi valloilleen kristinuskon hylännyt pakanuus. Todellisuudessa metrijärjestelmä ym uudistukset oli laitettu alulle jo ennen vallankumousta. Ranskan vallankumouksessa on paljon tätä myyttistä ainesta mitä pakanuuteen vajonneet ateistit ja sosialistit rakastavat. Valistuksen juuret ovat taas kristinuskossa eivät suinkaan jossain itäisessä despotiassa, klaanikulttuurissa tai eurooppalaisten pakanuuteen vajonneiden filosofien utopioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Suomessa on vapaa pääsy hakemaan tietoa netitse, opiskelemaan nettikursseilke lähes mihin yliopistoon tahansa maailmassa ja jos ei muu onnistu niin kirjastotkin on käytettävissä aivan ilmaiseksi. Kyllä se tyhmänä pysyminen on ihan oma valinta.

Mutta millä sytytät sen älyllisen uteliaisuuden ja tiedon arvostuksen arvona itsessään? Onko se sisäsyntyistä vai opittavissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikilla ole mahdollisuutta opiskella, vaikka niin väitetään. Niistä yliopisto-opiskelijoista (jotka viimein pääsevät sisään) yhä vieläkin suurimmalla osalla on akateemiset vanhemmat.

Köyhästä tai huonosti koulutetusta perheestä tulevalla lapsella, joka ehkä lisäksi asuu kaukana yliopistokaupungista, on aikamoisesti korkeampi kynnys yksinään raivata tiensä yliopiston porteille ja sieltä sisään. Kyllä siinä kilpailussa tarvitaan taustajoukkojen tukea, neuvoa ja kannustusta.

Jos taustat eivät osaa tukea ja neuvoa, kun eivät itse siitä mitään tiedä tai osaa, ei sinne pääse. Tai akateemista sivistystä taitamattomana ei koe olevansa mukavuusalueellaan, osaavansa toimia joukossa.

Köyhästä perhesstä tulevien oppimattomien vanhempien ei tarvitsisi kuin sanoa lapselleen jos tämä on hyvä koulussa hae yliopistoon. Kysy opinto ohjaajalta vaikka miten sinne pääsee ja kavereilta.

Tämä . Itse olen sukuni ensimmäinen ylioppilas ja yliopistosta valmistunut. Minua nuoremmat sisarukseni ja serkkuni sekä heidän lapsensa on ylioppilaita ja vähintään maisterin tutkinnon suorittaneita. Taitaapa nuorissa olla muutama väitellyt tohtori.

Isoisämme on käynyt kiertokulkua ja rippikoulun. Hän harrasti lukemista laajasti ja aloitti hankkeen maan kirjoja varojensa mukaan. Äitini on käynyt oppikoulun ja talouskoulun , isä amiksen. Menivät alle kaksikymppisenä naimisiin ja työelämään. Molemmat harrastavat edelleen lukemista ja kotona heillä on laaja kirjasto. Seuraavat myös nykykirjallisuutta laajemmin kuin minä. Itse harrastan myös lukemista mutta valikoivammin.

Miehelläni on myös yliopistotutkinto ja hän lukee paljon. Omat lapset eivät harrasta lukemista eikä kiinnostus suuntaudu mihinkään mitä voisi katsoa kuuluvan yleissivistyksen. Lapsena olemme saaneet istutettua heihin jossain määrin tietoa esim luonnontieteistä ja historiasta, Mutta ainakaan toistaiseksi sitä omaa kiinnostusta ei ole heillä syttynyt muuhun lukemiseen kuin juuri omaan opiskeluaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä tuli mieleen niin latinan,kreikan ym klassisen sivistyksen opettajat olivat Oxfordissa 1900-luvun alkuun asti kirkonpalveluksessa. Alunperihän opettajat olivat munkkeja. Nykyään filosofian opettajan imagoon tuntuu kuuluvan ateismi. Tässä on rappion siemen. Kristinuskon totuuden katoamisen myötä totuudesta tulee vain mielipide kysymys. Kadotetaan kulttuurin ydin ja jatkumo. Ajattelun vapaus ei ole koskaan kukoistanut pakananuudessa.

Jos katsotaan laajemmin, niin teokratia tuhoaa yhteiskunnan kehityksen, tieteen, taiteen ja ajattelun vapauden. Yhteiskunta, jossa ylimpänä on papisto, on kehittymätön, autoritäärinen ja usein historiansa lopulla tai ainakin pakotettu muuttumaan.

Muinainen Egypti muuttui valtavaksi kuolemanjälkeisen elämän esikartanoksi ja hävisi. Keskiajalla katolinen kirkko tukahdutti uudet aatteet ja syöksi Euroopan hajaannukseen ja rappioon, josta noustiin vasta sekularismin ja valistuksen myötä. Arabimaailma elää nykyään keskiaikaansa, mutta sillä on ollut toisenlainen historia, ja sillä on varmasti myös toisenlainen tulevaisuus.

Miksi mielestäsi tällä ns. "arabimaailmalla" on "toisenlainen tulevaisuus". Lieköhän koko käsite "arabimaailmaa" länsimaisen ajattelijan konstruktio, jota "arabimaailmaa" toimijoiden (tai aasialaisten toimijoiden) on virnuillen hauska käyttää hyväkseen sopivissa kohdin. Länsimaalainen kansallisvaltioajattelu on kuin tämä, jonka läpi yhä vain näemme ja arvioimme kaiken. Se ei ole eikä ole koskaan ollutkaan todellisuus esim ns. "arabimaailman" maantieteellisillä alueilla eläneiden ihmisten ja ryhmien parissa. Tai Afrikassa. Meidän historia ei ole sama kuin muiden historia meistä. Tai karttakuvat.

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Hm, ihan vaan mielenkiinnosta?

Ei kai kaikella tekemisellä tarvitse olla jotain lisäarvoa?

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

"Mitä lisäarvoa" tähän lauseeseen tiivistyy tylsämielisyys jonka vuoksi yliopistoista on tullut  ammattikouluja. Keskustelussa palattiin alkupisteeseen. Millä yrittäisi selittää tiedon arvo sinäsä?

Voi kuuklata,   miksi päntätä. Tai käyttää "agitaattoria," miksi käyttää karttaa. Jopa lukutaidottomalle kone puhuu suomea. Suomi on kuoleva maa ja myös kuoleva kieli. Musujen kannattaa osata suomea luukkuasioimisen helpoittamiseksi, mutta yhä harvemmin sitäkään. Toimeentulo räätälöidään musuille valmiiksi. Koneilla ja itseppalvelulla voidaan myös vähentää työpaikkoja. - Tuleva vuosikymmen muuttaa maamme täysin. -

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

"Mitä lisäarvoa" tähän lauseeseen tiivistyy tylsämielisyys jonka vuoksi yliopistoista on tullut  ammattikouluja. Keskustelussa palattiin alkupisteeseen. Millä yrittäisi selittää tiedon arvo sinäsä?

Ei sitä voi selittää ignorantille, kuten vettä on turha tarjota sellaiselle, jolla ei ole jano.

Tiedon arvo sinänsä löytyy, kuten vanhukselle, ikänsä työssä ja liike-elämässä rahaa takoneelle, selviää eläkepäivien yksinäisyydessä omien lasten merkitys. Liian myöhään. Ne eivät enää ole lapsia.

Vanhuksella ei ole enää aikaa, muistikapasiteettia ja näkökykyä lukea sitä tietoa, jolle "sitten joskus" olisi päätetty olevan aikaa. Ei sivistystä ymmärtää lukemansa, näkemänsä, kokemansa. Rahaa on, mutta mihin sen laittaa, kun ei ymmärrä taidetta, tieteen prosesseja, hyvän ja pahan toista puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Ei velvoittavana, mutta mielenkiintoisena . Cicero ja monet muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Soisin kuitenkin, että edes osa väestöstä Suomessa hallitsisi latinan kielen ja Ciceron ajattelun hienouden. Ei pelkästään kulloisenkin kääntäjän ja aikakauden tulkinnan siitä.

(Tässäkin ketjussa ja tällaisilla alustoilla ylipäätään, on suuri määrä koodatun ohjelman toimesta automaattikorjattuja kirjoituksia, joista syntyy täysin vääriä viestejä.)

Jos kaikkien kodarien tulisi suorittaa vähintään kandin tutkinto humanismissa ennen tekoälyn, robottien, tietokoneohjelmien ja tietokonepelien suunnitteluun ja koodamiseen ryhtymistä, näyttäisi aikamme jo nyt hyvin erilaiselta.

Kyse on siitä, millä tiedolla on arvo. Voiko arvostaa tietoa, jonka olemassaolosta ei ole tietoinen? Ehkä joku teologi tai uskontotieteilijä ottaa tähän kantaa.

Vierailija kirjoitti:

Itseänikin kiinnostaisi klassinen koulutus.

Edes ns "perusteet"

Esim jossain kansanopistossa ?

https://www.open.ac.uk/courses/arts/degrees/ba-classical-studies-q85

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin. 

- eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Ei velvoittavana, mutta mielenkiintoisena . Cicero ja monet muutkin.

Tästä pääsemmekin itse asiaan. Kyse on siitä, mitä kukakin pitää mielenkiintoisena. Jonkun mielestä Cicero on niin mielenkiintoinen, että hän on valmis opettelemaan sekä latinaa että kreikkaa tämän ymmärtämiseksi. Ihanaa, että on olemassa tällaisia ihmisiä.

Mutta yhtään huonompi ei ole ihminen, joka käyttää aikansa vaikka kirkkoslaaviin tai Kiinan kieliin ja kulttuureihin.

Sivistyskin on varsin tyhjää ja onttoa, jos sitä Ciceroa on luettu ilman aitoa mielenkiintoa, olipa kieli mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin. 

- eri

Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Ei velvoittavana, mutta mielenkiintoisena . Cicero ja monet muutkin.

Tästä pääsemmekin itse asiaan. Kyse on siitä, mitä kukakin pitää mielenkiintoisena. Jonkun mielestä Cicero on niin mielenkiintoinen, että hän on valmis opettelemaan sekä latinaa että kreikkaa tämän ymmärtämiseksi. Ihanaa, että on olemassa tällaisia ihmisiä.

Mutta yhtään huonompi ei ole ihminen, joka käyttää aikansa vaikka kirkkoslaaviin tai Kiinan kieliin ja kulttuureihin.

Sivistyskin on varsin tyhjää ja onttoa, jos sitä Ciceroa on luettu ilman aitoa mielenkiintoa, olipa kieli mikä tahansa.

Ciceron latinaa pidetään ja pidettiin erittäin kauniina ja esimerkillisenä latinana. Sen vuoksi renessanssihumanistit suorastaan jumaloivat Ciceroa ja jäljittelivät häntä.

Ciceron latina on vaativaa. Sitä eivät kaikki opi, ja useimmiten syynä on pitkäjänteisyyden puute. Latinan oppiminen - kunnolla oppiminen - vaatii työtä. Tämän päivän google-ihminen ei pysty tai halua nähdä vaivaa. Kaikki pitäisi löytyä helposti netistä. Tällainen johtaa ymmärryksen vähenemiseen. Maailma on monimutkainen, ja asiat ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa.