Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei klassista sivistystä ole koskaan arvostettu kuten Britteinsaarilla. Klassisesti sivistynyt herrasmies on tuttu ainakin telkkarista epookkisarjoista. Suomi oli pitkään agraarinen jopa Euroopan köyhimpänä pidettyä Irlantiakin köyhempi ja kurjempi. Suomi syntyi oikeastaan vasta sotien jälkeisenä nousukausena. Vanha sivistyneistö oli paperin ohut ja ei ylioppilastutkinnon suorittanutta yliopistoihn tulvinutta maalaisrahvasta kiinnostanut sivistys sinänsä. Rahvas ei yleensäkään tee mitään vain ihan tekemisen ilosta. Tai suunnilleen tiedolla ei ole itseisarvoa. Yliopistosta tuli enemmän akateeminen ammattikoulu. Ei kalssinen sivistys kyllä tunnu kiinnostavan edes yliopistojen opettaja kuntaa kovin laajasti.
Juuri näin. En tiedä miten ns. sivistysmaissa ns. rahvas on suhtautunut korkeasti koulutettuihin, mutta ainakin Suomessa asenne on lähinnä vihamielinen tai vähintään naureskeleva ellei yliopisto tarkoita selkeään ammattiin valmistumista. En väheksy sitä työtä mitä vaatii esim. opettajaksi tai lääkäriksi valmistuminen, mutta kyllä heillä usein on sellainen asenne, että mitään ei mietitä ns. turhaan, filosofoiden, ja sitten ollaan omasta mielestä tosi sivistyneitä ja yhteiskunnan kermaa. Humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä haukutaan surutta. Olen itse kotoisin duunariperheestä ja vaikka minua kannustettiin opiskelemaan pitkälle, selvästi ajatuksena oli vain, että sitten saan hyvän viran ja paljon pätäkkää. Itse ne asiat eivät kiinnostaneet lainkaan ja asenne kaikenlaista filosofointia kohtaan on hyvin vähättelevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yleissivistystä ja klassista sivistystä arvostetaan vieläkin. Riippuu tietenkin siitä, missä aikaansa viettää. Esim. tavallisessa palkkatyössä niillä ei tee mitään, mutta vaikkapa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa niillä voi olla joskus jopa käyttöä. Kaikki on nykyään tosin googlattavissa, joten ulkomuistista ei tarvitse enää paljoakaan tietää tai osata.
No ei oikeastaan. Jonkin yksityiskohdan voi toki aina googlettaa, mutta jos minkäänlaista yleissivistystä ei ole niin ei noin suurta puutetta korjata jollain googlettelulla siinä keskustelun lomassa. Kuvittele vaikka keskustelevasi henkilön kanssa aiheesta miten toisen maailmansodan tapahtumat vaikuttavat nykyaikaan, ja keskustelukumppani ei tiedä edes milloin kyseinen sota käytiin, muista yksityiskohdista puhumattakaan. Saisi aika kauan googletella, että keskustelusta tulisi kyseisen henkilön kanssa yhtään mitään.
Täytyy tietää asiasta riittävästi ennenkuin googlaamisesta on mitään iloa.
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Jep. Kiitos, Kokoomus ja Jyrki Katainen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Jep. Kiitos, Kokoomus ja Jyrki Katainen!
Luitko sanat "parikymmentä vuotta"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yleissivistystä ja klassista sivistystä arvostetaan vieläkin. Riippuu tietenkin siitä, missä aikaansa viettää. Esim. tavallisessa palkkatyössä niillä ei tee mitään, mutta vaikkapa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa niillä voi olla joskus jopa käyttöä. Kaikki on nykyään tosin googlattavissa, joten ulkomuistista ei tarvitse enää paljoakaan tietää tai osata.
No ei oikeastaan. Jonkin yksityiskohdan voi toki aina googlettaa, mutta jos minkäänlaista yleissivistystä ei ole niin ei noin suurta puutetta korjata jollain googlettelulla siinä keskustelun lomassa. Kuvittele vaikka keskustelevasi henkilön kanssa aiheesta miten toisen maailmansodan tapahtumat vaikuttavat nykyaikaan, ja keskustelukumppani ei tiedä edes milloin kyseinen sota käytiin, muista yksityiskohdista puhumattakaan. Saisi aika kauan googletella, että keskustelusta tulisi kyseisen henkilön kanssa yhtään mitään.
Esimerkiksi monikulttuurisen yhteiskunnan ajatus oli vahvasti mukana Rooman keisarikaudella. Jos tätä ei hahmota alkuunkaan. ei keskusteöua oikeastaan tule niin keisarikaudesta kuin monikulttuuristakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yleissivistystä ja klassista sivistystä arvostetaan vieläkin. Riippuu tietenkin siitä, missä aikaansa viettää. Esim. tavallisessa palkkatyössä niillä ei tee mitään, mutta vaikkapa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa niillä voi olla joskus jopa käyttöä. Kaikki on nykyään tosin googlattavissa, joten ulkomuistista ei tarvitse enää paljoakaan tietää tai osata.
No ei oikeastaan. Jonkin yksityiskohdan voi toki aina googlettaa, mutta jos minkäänlaista yleissivistystä ei ole niin ei noin suurta puutetta korjata jollain googlettelulla siinä keskustelun lomassa. Kuvittele vaikka keskustelevasi henkilön kanssa aiheesta miten toisen maailmansodan tapahtumat vaikuttavat nykyaikaan, ja keskustelukumppani ei tiedä edes milloin kyseinen sota käytiin, muista yksityiskohdista puhumattakaan. Saisi aika kauan googletella, että keskustelusta tulisi kyseisen henkilön kanssa yhtään mitään.
Esimerkiksi monikulttuurisen yhteiskunnan ajatus oli vahvasti mukana Rooman keisarikaudella. Jos tätä ei hahmota alkuunkaan. ei keskusteöua oikeastaan tule niin keisarikaudesta kuin monikulttuuristakaan.
Ketju on ylittänyt parodiahorisontin ajat sitten tällaisten kommenttien myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Tietenkin opetussuunnitelmasta poistuu ne aineet ,mitä kukaan ei valitse. Esim kieliien opiskelumahdillisuudet ovat lukioissa kaventuneet . Itse olen opiskellut 80-luvun lopussa tutkinnon soveltavan luonnontieteen alalta. Itse olin keskittynyt lukiossa mafykebi mutta kirjoittanut pitkän saksan ja englannin. Muutama opiskelukaveri oli kirjoittanut pitkän latinan tai venäjän tai ranskan tai saksan. Eipä tällaisia taida nykyisin tulla vastaan. Lukiossa oli pakko opiskella ruotsin ja suomen lisäksi kahta vierasta kieltä vielä 80-luvun alussa riippumatta muista ainevalinnoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Tietenkin opetussuunnitelmasta poistuu ne aineet ,mitä kukaan ei valitse. Esim kieliien opiskelumahdillisuudet ovat lukioissa kaventuneet . Itse olen opiskellut 80-luvun lopussa tutkinnon soveltavan luonnontieteen alalta. Itse olin keskittynyt lukiossa mafykebi mutta kirjoittanut pitkän saksan ja englannin. Muutama opiskelukaveri oli kirjoittanut pitkän latinan tai venäjän tai ranskan tai saksan. Eipä tällaisia taida nykyisin tulla vastaan. Lukiossa oli pakko opiskella ruotsin ja suomen lisäksi kahta vierasta kieltä vielä 80-luvun alussa riippumatta muista ainevalinnoista
Myös reaalin aineissa kuten historiassa klassinen osuus on poistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.
Maailmalla asiat ovat toisin. Esim. Yhdysvalloissa insinööritieteisiinkin on rakennettu sisään humanities - osuus, jossa luetaan mm. eurooppalaisen kirjallisuuden klassikkoja mm. Dantea. MIT:ssa muuten on maailman johtava antiikintutkimuksen laitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman)
kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Raha ei ole elämässä ykkösasia.
Filosofiaa lukioon pitäisikin lisätä reippaalla kädellä. Esimerkiksi tieteenfilosofiaa tulisi jokaisen opiskella, jotta yliopistoon saisi paremmat valmiudet lähteä tiedettä tekemään.
Mutta lukiohan on pilattu silläkin tavalla, että se ei ole enää valmennuskoulu yliopistoon. Nykyään lukiossa hengailee puolet sellaista porukkaa, jonka ei siellä pitäisi ollakaan. Sellaisia reppanoita, joita ei opiskelu kiinnosta ja jotka lähinnä häiriköivät. Jotka tulevat lukioon vain siksi, että jonnekin pitää mennä ja kaveritkin menivät tai vanhemmat toivoivat.
Vierailija kirjoitti:
Filosofiaa lukioon pitäisikin lisätä reippaalla kädellä. Esimerkiksi tieteenfilosofiaa tulisi jokaisen opiskella, jotta yliopistoon saisi paremmat valmiudet lähteä tiedettä tekemään.
Mutta lukiohan on pilattu silläkin tavalla, että se ei ole enää valmennuskoulu yliopistoon. Nykyään lukiossa hengailee puolet sellaista porukkaa, jonka ei siellä pitäisi ollakaan. Sellaisia reppanoita, joita ei opiskelu kiinnosta ja jotka lähinnä häiriköivät. Jotka tulevat lukioon vain siksi, että jonnekin pitää mennä ja kaveritkin menivät tai vanhemmat toivoivat.
Niillä maakuntien lukioilla, joihin mennään kutosen todistuksilla ei kyllä ole mitään arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofiaa lukioon pitäisikin lisätä reippaalla kädellä. Esimerkiksi tieteenfilosofiaa tulisi jokaisen opiskella, jotta yliopistoon saisi paremmat valmiudet lähteä tiedettä tekemään.
Mutta lukiohan on pilattu silläkin tavalla, että se ei ole enää valmennuskoulu yliopistoon. Nykyään lukiossa hengailee puolet sellaista porukkaa, jonka ei siellä pitäisi ollakaan. Sellaisia reppanoita, joita ei opiskelu kiinnosta ja jotka lähinnä häiriköivät. Jotka tulevat lukioon vain siksi, että jonnekin pitää mennä ja kaveritkin menivät tai vanhemmat toivoivat.
Niillä maakuntien lukioilla, joihin mennään kutosen todistuksilla ei kyllä ole mitään arvoa.
Lukion arvo riippuu siitä, millaisia opettajia siellä on ja miten opettajat onnistuvat opetus- ja kasvatustyössään. Lukion sijainti ei sinänsä kerro mitään. Jos kutosen kaverin ymmärrys lisääntyy lukiossa, niin lukiolla on kovasti arvoa. Jos yhdeksäisen kaveri ei tule lukiossa viisaammaksi, niin lukio on hänelle hyödytön.
Suomalainen opetussuunnitelma sisältää paljon latinaan verrattavaa vaatimusta - otetaan esimerkiksi vaikkapa pakotettu ruotsi!
Ruotsikin on klassinen sisvistys. Kansan mielipiteellä ei väliä.
Alue: Aihe vapaa
No ei oikeastaan. Jonkin yksityiskohdan voi toki aina googlettaa, mutta jos minkäänlaista yleissivistystä ei ole niin ei noin suurta puutetta korjata jollain googlettelulla siinä keskustelun lomassa. Kuvittele vaikka keskustelevasi henkilön kanssa aiheesta miten toisen maailmansodan tapahtumat vaikuttavat nykyaikaan, ja keskustelukumppani ei tiedä edes milloin kyseinen sota käytiin, muista yksityiskohdista puhumattakaan. Saisi aika kauan googletella, että keskustelusta tulisi kyseisen henkilön kanssa yhtään mitään.