Miksi jotkut arastelee pitää vauvaa sylissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista on myös, miksi joku tahtoisi antaa vauvansa vieraiden syliin.

Koska jos vieras haluaa pidellä, siitä tulee hyvä mieli. Vieraalla tarkoitan siis kylässä käyvää ihmistä, joka on tuttu, en tuntematonta ihmistä.

Ja sitten se, että voi kerrankin itse olla pitämättä lasta sylissä, eli saa edes muutaman minuutin levähtää itsekseen.

t. kahden muksun mamma, jonka mielestä on kiva, kun sukulaiset/ystävät/tuttavat pitää lapsiani sylissä (omasta tahdostaan, ei pakotettuna)

Toisinaan äidillä on aika vahvakin suojeluvaisto, eikä "vieraan" imartelu ole ensisijaista, vaan äiti suojelee vauvan kehoa vierailta käsiltä. Mutta jos se "vieras" joka vauvan syliinsä haluaa on äidistä oikein miellyttävä, vauva huomaa sen eikä helposti hätäänny. Vaan on jopa mukava olla pidetty - kunhan se on hallittavissa eli poiskin pääsee, eikä ahdistumiselle naureta! Toisaalta on vauvoja, jotka eivät näytä niin paljon välittävän siitä, mitä heille tehdään.

En ymmärrä yhtään, mitä yrität sanoa.

t. eri

Lainattu kertoi, että saa tyydytystä kyetessään miellyttämään vauvoillaan hänelle tärkeitä ihmisiä; samalla hänen kätensäkin tulevat "miellytetyiksi", kun vapautuvat muuhun käyttöön kuin vauvan pitelyyn.

Minä siihen totesin, että se ei ole tavanomainen näkökulma keskittyä omaan mielihyvään kuvatulla tavalla. Mutta kenties vauvat eivät siitä näkökulmasta kärsi.

Meni vieläkin ohi pointtisi. Kysehän oli siitä, että niille sukulaisille tulee hyvä mieli. Minäkin (lapseton) suorastaan rakastan sitä, että saan pidellä ystävien lapsia lyhytaikaisesti sylissä. Pidän lapsista hyvinkin paljon, vaikka en sellaista 24/7 vastuulleni haluakaan. 

Siinä se on ihan selvällä suomen kielellä kerrottu.

Ei riittävän selvällä, kun hurahti niin lujaa ohi. Mutta ihan sama. "Käden tulevat miellytetyksi" kuulostaa jo niin hullulta, että parempi vaan, etten ymmärräkään enempää. 

Et ole psyykkisesti terve.

Kun ei ole kunnollisia argumentteja tarjota, pitää yrittää loukata tuollaisilla kommenteilla. Säälittävää ja lapsellista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia kun ei oikeastaan juuri kiinnosta muiden jälkikasvu (ja tämän taustalla ihan puhtaasti biologiset syyt).

Miksi muiden jälkikasvusta pitäisi edes olla kiinnostunut?

Älkää käsittäkö väärin: tietenkin pitää tarjota huolenpitoapua, jos on jokin hätä tai odottamaton avuntarve, mutta miksi yleisesti muuten mitään kiinnostusta pitäisi olla toisten lapsia kohtaan? Eikö jokainen huolehdi omistaan?

No kuinka monta kertaa sinua on väkipakolla pakotettu vauvaa pitelemään? Epäilen vahvasti, ettei koskaan. Eli aivan turhaan kyselet, miksi pitäisi kiinnostaa. Kun ei tarvitse. Vauvan pitelyt ovat ihan vapaaehtoisia ja valtaosa tekee sellaista mielellään. 

Normaalisti kyllä. Mutta kyllä on äitejä, jotka syystä tai toisesta (miellyttämisen ilo, tai kyllästyminen vauvaan) tahtovat antaa vauvan. -eri

Miksi luulet, että haluaa antaa vauvan syliin=pakottaa ihan jokaisen pitelemään vauvaa halusi tämä ihminen sitä tai ei?

Toi hourailu antaa susta aika säälittävän vaikutelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia kun ei oikeastaan juuri kiinnosta muiden jälkikasvu (ja tämän taustalla ihan puhtaasti biologiset syyt).

Miksi muiden jälkikasvusta pitäisi edes olla kiinnostunut?

Älkää käsittäkö väärin: tietenkin pitää tarjota huolenpitoapua, jos on jokin hätä tai odottamaton avuntarve, mutta miksi yleisesti muuten mitään kiinnostusta pitäisi olla toisten lapsia kohtaan? Eikö jokainen huolehdi omistaan?

No kuinka monta kertaa sinua on väkipakolla pakotettu vauvaa pitelemään? Epäilen vahvasti, ettei koskaan. Eli aivan turhaan kyselet, miksi pitäisi kiinnostaa. Kun ei tarvitse. Vauvan pitelyt ovat ihan vapaaehtoisia ja valtaosa tekee sellaista mielellään. 

Normaalisti kyllä. Mutta kyllä on äitejä, jotka syystä tai toisesta (miellyttämisen ilo, tai kyllästyminen vauvaan) tahtovat antaa vauvan. -eri

Miksi luulet, että haluaa antaa vauvan syliin=pakottaa ihan jokaisen pitelemään vauvaa halusi tämä ihminen sitä tai ei?

Toi hourailu antaa susta aika säälittävän vaikutelman.

Seuraava keskustelutaidoton trolli ilmoittautui. Vai liekö sama, joka jatkaa?

Vauva lähinnä ahdistaa ja inhottaa. En halua syliin. Kohteliaasti sanon, että en uskalla vaikka totuus on se, että en vain halua. Piste.

Kilahtiko joku siitä, ettei kehnon äitisuhteensa vuoksi ole seksuaalisesti kypsä... eikä sen takia kykene edes pitämään vauvaa rohkeasti... vaan keksii tekosyitä "sekunnin murto-osan vastuusta". Noh, defenssit on kivoja, mutta itsepetos kurjempi juttu.

Vauvat MUISTUTTAVAT omasta avuttomuudesta. Kun ei osaa edes omia syvimpiä haluja ilmaista, kuinka voisi tehdä sen jonkun vieraan vauvan kanssa!? Luonteva oleminen vauvan kanssa vaatii luontevaa suhdetta itseen ja se on "lukossa", pelkkä ajatuskin vauvan pitelystä voi aiheuttaa erilaisia negatiivisia tunteita. Ei tämä tarkoita, etteikö oman vauvan kanssa voisi oppia hyvinkin rakastavaksi ihmiseksi. Se ei vain tule vieraan kanssa kuin sormia napsauttamalla.

En välitä vauvoista. Sama kuin joku pyytäisi ottamaan syliin parin kilon perunasäkin, paitsi mieluummin ottaisin sen perunasäkin. Tuo arastelu on vain tekosyy, jos pelkkä "ei kiitos nyt" ei riitä jollekulle vaan sitä vauvaa pitää kieltäytymisestä huolimatta tuputtaa syliin väkisin tai alkaa udella että miksi ei. Ei ole kohteliasta sanoa toiselle, että en pidä vauvastasi.

Vauvat ovat ihania. Katselen ihaillen kaukaa vauvoja äitiensä kanssa, mutta en uskaltaisi edes ajatella koskevani vauvaan. Olen 50v nainen, kömpelö, joka tiputtelee kaiken, minkä käsiinsä saa.

Äiti näkee vauvansa suloisena ja niin tuttuna, sama vauva voi olla vieraalle kammotus: epämääräinen pieni ihminen, josta ei ymmärrä mitään. Reagointi heijastaa omia varhaisia pelkoja. Ei se epävarmuus ole rationaalista. 

Kyky nauttia toisen vauvasta vaatii samaa asennetta, kuin hyvänä rakastajana oleminen: "OTAN toiselta sen, mistä nautin - koska haluamiseni on sen arvoinen. ANNAN toiselle sen, mitä hän haluaa minulta ottaa... koska minulla todellakin on toiselle ihmiselle paljon annettavaa". 

Ihminen joka ajattelee seksuaalisuutensa pienenä, hyväksikäytettävänä... näkee vauvankin VAATIVANA. Ja kokee itsensä RIITTÄMÄTTÖMÄKSI. Jolloin hän vaistomaisesti torjuu vauvan.

https://www.bugmartini.com/comic/baby-fears/

Omankin kanssa ollut aina tosi varovainen, mutta olisi kauheaa jos pudottaisi jonkun toisen vauvan.

Lisäksi joskus oli sellainenkin tilanne, että senhetkinen naisystävä ei halunnut lapsia ja en halunnut ottaa tarjottua vauvaa syliin, koska se asia vähän harmitti silloin.

Yhen kerra oon pitäny ja se alko heti huutamaan niin maan perkeleesti. Enää en ota tollasta palosireeniä lähellekään itteäni.

Vauvat ovat ällöttäviä, huutavia punkeroita

Olen vahingossa pudottanut vauvan, en halua enää toistaa sitä virhettä ikinä. Onneksi istuin silloin sängyllä niin pudotus ei ollut korkea ja oli pehmeää alla.

Alan sössöttämään välittömästi vauvoille ja vähän isommillekin. Olen mies....

Vierailija kirjoitti:

https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2012/09/10/article-2200807-14E2BF850000…

Ei se vauva niin helposti rikki mene.

En silti haluaisi vauvani keikahtavan tuolla tavalla nurin kadulle.

En arastele, en vain halua.

Siksi ettei se lipeä käsistä, putoa ja muutu vajokiksi.

No itsekin alussa sanon että apua!

Odota kun istun ensin tukevasti tyynyjen ja pumpulien päälle, heh.

1,5-vuotiaan lapsen isoäiti suuttui minulle, kun hänen  lapsenlapsensa halusi tulla syliini. Itse en ole mitään sukua tuolle lapselle tai hänen vanhemmilleen tai isovanhemmilleen, kun olen vain vauvan äidin siskon mies.