Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei arkkitehdit suunnittele kauniita uusvanhoja asuinalueita Suomeen?
18.07.2022 |
Otaksun, että suurin osa ihmisistä haluaisi asua ankeiden modernien laatikoiden sijaan kauniimmissa paikoissa. Uusvanha rakentaminen olisi nykyäänkin teknisesti mahdollista.
Tässä esimerkki Prinssi Charlesin ideoimasta Poundburystä. Näyttää vanhalta, mutta on ihan uusi:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Poundbury
Vantaan Kartanonkosken suunnitteli ruotsalainen arkkitehtiryhmä ja heti siitä tuli suosittu. He tajusivat sen, että ihmisillehän näitä kodeiksi rakennetaan. Pitää siis olla kodikasta.
Missä siis kodikkaammat alueet?
Kommentit (219)
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Kannattaisi joskus tutustua mitä monissa puretuissa iiiihanissa taloissa oli julkisivun takana.
Monessa talossa ei ollut juoksevaa vettä - vesi saatiin vesipostista tai kaivosta pihalla - vessan virkaa toimitti rivi puuceita pihan perillä - asunnot olivat hellahuoneita tai yksitäisiä huoneita + yhteiskeittiö joka kerroksessa. Talojen rakenne oli lisäksi sellainen, ettei pohjaratkaisua pystynyt mitenkään jäkevästi muuttamaan (esim. kantavat tiiliseinät, joiden varassa betoniset välipohjat).
Olisiko noita sitten pitänyt ruveta saneeraamaan kalliimmalla mitä uuden modernin talon rakentaminen silloin maksoi (huom. asutopula, pula materiaaleista jne.) - tai jättää pelkkä julkisivu pystyyn kulissiksi ja tehdä kompromisseja mm. ikkunajaottelun suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylän uusi keskussairaala herätti paljon kritiikkiä, se on musta ja massiivinen. Näyttää suorastaan pelottavalta kun sinne menee syöpähoitoja saamaan.
Lisäksi sellainen yksityiskohta, että taide oli kyllä seinillä mutta käytävien ovien aukaisuopasteet puutteelliset, eikä pihallakaan ollut mitään kylttejä, mistä kävelytieltä pääsee kaupunkiin, mistä minnekin, tavattoman sekava piha-alue.
Lisäksi taideteokset oli sijoitettu potilassängyn pääpuoleen. Eikä huoneissa ollut televisioita, joita Lionsit sitten rupesivat hankkimaan!
https://yle.fi/uutiset/3-11620527
Tuli vaikutelma, että rakennuksen suunnittelussa painoi arkkitehdin "visio" ja kunnianhimo enemmän kuin käyttäjien tarpeet.
Se on kuin suoraan arkkuun jo astuisi kuin tuonne menee. Siinä on kokonaisvaltaisesti huomioitu ympäristön parantava voima -NOT. Arkussa olet ja tuijotat kivuissasi ikkunasta viereistä mustaa arkkua. Halutaan ilm.saada Juväskylässä potilasluvut alas ja itm-luvut nousuun :D.
Vierailija kirjoitti:
no siksi että
1) kuntien määräykset.
2) asiakkaiden (rakennusliikkeiden) vaatimukset
Ei, koska arkkitehtien piirissä vallitsee asenne ettei saa toistaa ja kopioida vanhaa.
Rakennusliikkeet taas miettivät voittoa ja kunnat luulevat, että heillä on tilaa vain kolme hehtaaria 20 tuhannelle ihmiselle. Suomessa olisi tilaa, mutta sitä annetaan lähinnä teollisuusrakennuksille. Niin ja sitten ne kopit joita rakennetaan. Koska ihmisillä ei ole varaa kuin yksiöihin luullaan, että sellaisissa halutaan oikeasti asua.
No yksiöitä täynnä olevat talot eivät paljon muuta voi olla kuin laatikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Kannattaisi joskus tutustua mitä monissa puretuissa iiiihanissa taloissa oli julkisivun takana.
Monessa talossa ei ollut juoksevaa vettä - vesi saatiin vesipostista tai kaivosta pihalla - vessan virkaa toimitti rivi puuceita pihan perillä - asunnot olivat hellahuoneita tai yksitäisiä huoneita + yhteiskeittiö joka kerroksessa. Talojen rakenne oli lisäksi sellainen, ettei pohjaratkaisua pystynyt mitenkään jäkevästi muuttamaan (esim. kantavat tiiliseinät, joiden varassa betoniset välipohjat).
Olisiko noita sitten pitänyt ruveta saneeraamaan kalliimmalla mitä uuden modernin talon rakentaminen silloin maksoi (huom. asutopula, pula materiaaleista jne.) - tai jättää pelkkä julkisivu pystyyn kulissiksi ja tehdä kompromisseja mm. ikkunajaottelun suhteen?
Mielummin saneeraus kuin sielutonta kyönää, jotka nekin on monet jo ajastaan auttamattomasti jääneet jälkeensä.
Paras olisi toki ollut, kun ulkokuorista olisi tehty vanhaa tyyliä edustavia, mutta sisällä olisi ollut sitten tekniikka ja pohjat uusinta uutta, silloin niistä pidettäisiin nykypäivänäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä uusvanhaa rakentamista.
Kyseessä on sieluton imitaatio ajoista johon nykyihmisillä ei ole mitään kosketusta muuten värittynyt romanttinen käsitys.
Nojaa. Historia on jatkumo ja omalla tavallaan modernismi on myös liitoksissa aikaisempiin tyyleihin. Modernismi pyrkii matemaattisen puhtaisiin linjoihin ja kieltää krumeluurit ja ornamentillisuuden, mutta samalla tulee myöntäneeksi, että se ei ole seurausta niinkään innovatiivisuudesta, vaan kyseessä on vastareaktio aikaisempaan.
Modernistinen arkkitehtuuri ratsastaa modernismiin liittyvillä edistyksen mielikuvilla, vaikka on vaikea nähdä, mitä uutta se on oikeasti tuonut sitten Bauhaus-suuntauksen. Ja Bauhaus tapahtui yli 100 vuotta sitten. Aikakausikin on vaihtunut postmodernismiin.
Modernismista on muodostunut "tulppa", jonka on aika siirtyä historiaan kuten muut suuntaukset. Tämä arkkitehtuuri näyttää istuvan sitkeässä ja luo itsensä aina uudestaan. Bauhausia seurasi mm. international style, sitten brutalismi jne. Modernismi itsessään ON kertaustyyli ja vanhan muisteloa.
Vihjeen tyylin suosioon löytynee Bauhausista, joka ihannoi teollistumisen aikakauden viimeistelemättömiä betonipintoja. Modernistinen arkkitehtuuri on tuotantolinjan jatke. Se on halpaa, monistettavaa ja modulaarista. Elementit rakennetaan valmiiksi tehtaan tuotantolinjalla ja pystyttämisen hoitavat muut kuin käsityöläiset. Modernistinen arkkitehtuuri on kierrätettävää kuten Ikean lootat, helppo kasata ja helppo vetää alas. Keskimääräinen tuotteen elinkaari modernismissa on muutamia vuosikymmeniä, mikä sopinee rakennusyhtiöille.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä te! Kaikki jotka olette korjanneet niitä mineriittipintaisia taloja, ilolla seurannut näitä muutoksia on tullut niin nättejä taloja.
Näihin muutoksiin ku saisi avustusta, olisi hieno juttu!
Kyllä aina ilahduttaa kun näkee taloja kaunistettavan ja korjattavan. Erityisesti ilahduttaa kun vanhoja riihiä, latoja yms kunnostetaan kun kuuluvat meidän maisemaan ettei kaikki katoa.
Rumista kerrostaloistakin varmaan saisi jotenkin tehtyä nätempiä, ei voi niin kallista olla.
Noista karseista kuutiokerrostaloista saisi helposti julkisivultaan kauniimpia ihan koristelistoilla. Ulkokulmiin sekä ikkunoiden ympärille kauniit listat.
Pinnoituksena roiskerappaus, mikä tosin valitettavasti on sen verran hintavaa tehdä, ettei niitä enää uusissa rakennuksissa näe.
Ja harjakatot tasakattojen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen aika luo oman tyylinsä, lainaten ehkä vähän vanhaa mutta kurottaen kohti uutta. Emmehän me pukeudutaan enää samalla tavalla kuin 200 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä te! Kaikki jotka olette korjanneet niitä mineriittipintaisia taloja, ilolla seurannut näitä muutoksia on tullut niin nättejä taloja.
Näihin muutoksiin ku saisi avustusta, olisi hieno juttu!
Kyllä aina ilahduttaa kun näkee taloja kaunistettavan ja korjattavan. Erityisesti ilahduttaa kun vanhoja riihiä, latoja yms kunnostetaan kun kuuluvat meidän maisemaan ettei kaikki katoa.
Rumista kerrostaloistakin varmaan saisi jotenkin tehtyä nätempiä, ei voi niin kallista olla.
Noista karseista kuutiokerrostaloista saisi helposti julkisivultaan kauniimpia ihan koristelistoilla. Ulkokulmiin sekä ikkunoiden ympärille kauniit listat.
Pinnoituksena roiskerappaus, mikä tosin valitettavasti on sen verran hintavaa tehdä, ettei niitä enää uusissa rakennuksissa näe.
Ja harjakatot tasakattojen sijaan.
Tuollainen olisi ihan kirjaimellisesti päälleliimattua koristelua. Ihan keinotekoista. Meillä on muotoilussa vahva funktionalistinen perinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaks pulpettikattoo vastakkain. Ei helv. Pulpetti katto sama kuin vaja. Mikä suomaisen estetiikan tajuun on mennyt???? NS harjakatto, mutta toinen puoli alkaa selkeästi alempaa. Ihme kikkailua. Me ollaan valovuosien päässä kauneuden tajusta.
Pulpettikatto on kyllä ruma kattomalli. Entisaikaan ulkovessoissa oli aina just sellainen vinokatto. Ja kanaloissa. Ja sitten arkkitehdit säälittävästi kuvittelevat keksineensä jotain "uutta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Kannattaisi joskus tutustua mitä monissa puretuissa iiiihanissa taloissa oli julkisivun takana.
Monessa talossa ei ollut juoksevaa vettä - vesi saatiin vesipostista tai kaivosta pihalla - vessan virkaa toimitti rivi puuceita pihan perillä - asunnot olivat hellahuoneita tai yksitäisiä huoneita + yhteiskeittiö joka kerroksessa. Talojen rakenne oli lisäksi sellainen, ettei pohjaratkaisua pystynyt mitenkään jäkevästi muuttamaan (esim. kantavat tiiliseinät, joiden varassa betoniset välipohjat).
Olisiko noita sitten pitänyt ruveta saneeraamaan kalliimmalla mitä uuden modernin talon rakentaminen silloin maksoi (huom. asutopula, pula materiaaleista jne.) - tai jättää pelkkä julkisivu pystyyn kulissiksi ja tehdä kompromisseja mm. ikkunajaottelun suhteen?
Olisi pitänyt. Ja olen perehtynyt. Tuota samaa propagandaa laatikkoarkkitehdit jaksavat tuputtaa. Jos senaikaisilla päättäjillä olisi ollut yhtään näkemystä ja sivistystä, rakennukset olisi remontoitu ja nyt meillä olisi satoja arvorakennuksia lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siksi että
1) kuntien määräykset.
2) asiakkaiden (rakennusliikkeiden) vaatimukset
Ei, koska arkkitehtien piirissä vallitsee asenne ettei saa toistaa ja kopioida vanhaa.
Rakennusliikkeet taas miettivät voittoa ja kunnat luulevat, että heillä on tilaa vain kolme hehtaaria 20 tuhannelle ihmiselle. Suomessa olisi tilaa, mutta sitä annetaan lähinnä teollisuusrakennuksille. Niin ja sitten ne kopit joita rakennetaan. Koska ihmisillä ei ole varaa kuin yksiöihin luullaan, että sellaisissa halutaan oikeasti asua.
No yksiöitä täynnä olevat talot eivät paljon muuta voi olla kuin laatikoita.
Nyt menee puurot ja vellit sekaisin.
Rakennusliikkeillä ei ole osaa tai arpaa rakennuksen ulkonäköön, laatuun tai rakennustapaa. Rakennusliikkeet ovat rakentajia, ei rakennuttajia. Rakennusliikkeet tekevät piirustusten ja rakennustyöselostuksen mukaan, jossa jopa naulat ja ruuvit on kerrottu millaisia ja mitä kokoa käytetään.
Hinta määrääntyy rakennuttajan järjestämässä tarjouskilpailussa, joka on määrännyt jo etukäteen mihin hintatasoon tarjouksen on sovittava tai muussa tapauksessa rakennustyöselostus menee uusiksi ja materiaaleja vaihdetaan tai karsitaan.
Sama koskee myös arkkitehtejä, arkkitehdit piirtävät sellaisia taloja, mitä rakennuttaja tilaa.
Eikä arkkitehdit voi päättää, piirränpä jugendin tyyppisen talon, ei, vaan siitä päättää rakennuttaja eli työntilaaja, kuten ap. itse.
Turha syyttää ap. muita, jos tilaa laatikko mallisen talon, arkkitehti piirtää sellaisen, jos pyydät jugendin hän tekee sen sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Kannattaisi joskus tutustua mitä monissa puretuissa iiiihanissa taloissa oli julkisivun takana.
Monessa talossa ei ollut juoksevaa vettä - vesi saatiin vesipostista tai kaivosta pihalla - vessan virkaa toimitti rivi puuceita pihan perillä - asunnot olivat hellahuoneita tai yksitäisiä huoneita + yhteiskeittiö joka kerroksessa. Talojen rakenne oli lisäksi sellainen, ettei pohjaratkaisua pystynyt mitenkään jäkevästi muuttamaan (esim. kantavat tiiliseinät, joiden varassa betoniset välipohjat).
Olisiko noita sitten pitänyt ruveta saneeraamaan kalliimmalla mitä uuden modernin talon rakentaminen silloin maksoi (huom. asutopula, pula materiaaleista jne.) - tai jättää pelkkä julkisivu pystyyn kulissiksi ja tehdä kompromisseja mm. ikkunajaottelun suhteen?
Mielummin saneeraus kuin sielutonta kyönää, jotka nekin on monet jo ajastaan auttamattomasti jääneet jälkeensä.
Paras olisi toki ollut, kun ulkokuorista olisi tehty vanhaa tyyliä edustavia, mutta sisällä olisi ollut sitten tekniikka ja pohjat uusinta uutta, silloin niistä pidettäisiin nykypäivänäkin enemmän.
Tiedätkö mitä se maksaa ja kuinka moni on siitä valmis maksamaan? Ja asumaan vetoisessa talossa?
Asun suvun vanhassa talossa, joka on rakennettu 1800-luvulla ja olen perinyt sen ja voin sanoa, vaikka talo tuli veloituksetta, olen pannut tähän rahaa parin uuden okt verran, kun vanhan korjaus maksaa 2-3 kertaisen hinnan uuteen verrattuna. Ja näin ovat tehneet jokainen sukupolvi ennen minua, koska rakennusmateriaaleilla on elinkaarensa.
Viime kesänä vaihdettiin esim. ulko-ovi, kustannukset 3800€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Kannattaisi joskus tutustua mitä monissa puretuissa iiiihanissa taloissa oli julkisivun takana.
Monessa talossa ei ollut juoksevaa vettä - vesi saatiin vesipostista tai kaivosta pihalla - vessan virkaa toimitti rivi puuceita pihan perillä - asunnot olivat hellahuoneita tai yksitäisiä huoneita + yhteiskeittiö joka kerroksessa. Talojen rakenne oli lisäksi sellainen, ettei pohjaratkaisua pystynyt mitenkään jäkevästi muuttamaan (esim. kantavat tiiliseinät, joiden varassa betoniset välipohjat).
Olisiko noita sitten pitänyt ruveta saneeraamaan kalliimmalla mitä uuden modernin talon rakentaminen silloin maksoi (huom. asutopula, pula materiaaleista jne.) - tai jättää pelkkä julkisivu pystyyn kulissiksi ja tehdä kompromisseja mm. ikkunajaottelun suhteen?
Olisi pitänyt. Ja olen perehtynyt. Tuota samaa propagandaa laatikkoarkkitehdit jaksavat tuputtaa. Jos senaikaisilla päättäjillä olisi ollut yhtään näkemystä ja sivistystä, rakennukset olisi remontoitu ja nyt meillä olisi satoja arvorakennuksia lisää.
No, perehdypä vielä siihen miten mittavia rakenteellisia muutoksia huone- ja huoneistojaon muuttaminen sekä talotekniikan mahduttaminen olisi vaatinut noihin taloihin. Mieti sitten kuin kaikki olisi tullut maksamaan ja vaatimaan työvoimaa.
Tietysti, jos ajattelee, että raha tulee taikaseinästä ja sitä riittää aina kaikkeen kivaan, niin sitten ongelman hahmottaminen lienee haastavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä uusvanhaa rakentamista.
Kyseessä on sieluton imitaatio ajoista johon nykyihmisillä ei ole mitään kosketusta muuten värittynyt romanttinen käsitys.
Nojaa. Historia on jatkumo ja omalla tavallaan modernismi on myös liitoksissa aikaisempiin tyyleihin. Modernismi pyrkii matemaattisen puhtaisiin linjoihin ja kieltää krumeluurit ja ornamentillisuuden, mutta samalla tulee myöntäneeksi, että se ei ole seurausta niinkään innovatiivisuudesta, vaan kyseessä on vastareaktio aikaisempaan.
Modernistinen arkkitehtuuri ratsastaa modernismiin liittyvillä edistyksen mielikuvilla, vaikka on vaikea nähdä, mitä uutta se on oikeasti tuonut sitten Bauhaus-suuntauksen. Ja Bauhaus tapahtui yli 100 vuotta sitten. Aikakausikin on vaihtunut postmodernismiin.
Modernismista on muodostunut "tulppa", jonka on aika siirtyä historiaan kuten muut suuntaukset. Tämä arkkitehtuuri näyttää istuvan sitkeässä ja luo itsensä aina uudestaan. Bauhausia seurasi mm. international style, sitten brutalismi jne. Modernismi itsessään ON kertaustyyli ja vanhan muisteloa.
Vihjeen tyylin suosioon löytynee Bauhausista, joka ihannoi teollistumisen aikakauden viimeistelemättömiä betonipintoja. Modernistinen arkkitehtuuri on tuotantolinjan jatke. Se on halpaa, monistettavaa ja modulaarista. Elementit rakennetaan valmiiksi tehtaan tuotantolinjalla ja pystyttämisen hoitavat muut kuin käsityöläiset. Modernistinen arkkitehtuuri on kierrätettävää kuten Ikean lootat, helppo kasata ja helppo vetää alas. Keskimääräinen tuotteen elinkaari modernismissa on muutamia vuosikymmeniä, mikä sopinee rakennusyhtiöille.
Tiesitkö, että jo niiden "ah, niin ihanien" vanhojen talojen julkisivujen koristeet valmistettiin teollisesti? Rakennusmestari saattoi kataloogista valita sopivat krumeluurit suunnitelmiinsa ja postittaa tilauksensa tehtaalle - ja eiköhän niiden paikalleenasentamisen hoitaneet ihan tavalliset rakennusmiehet joidenkin armoitettujen taiteellisten artesaanien sijaan.
Toisin kuin kaukana maailmalla, meillä arkkitehti ei suunnittele kokonaista asuinaluetta. Jos suunnittelee asemakaavan, lopputulos on pohjaltaan kuin Vantaan Kivistö, jonne muuttavat vain ne, joilla puuttuu luottotiedot ja työ. Mutta eivät suunnittele sekä asemakaavaa, että kaikkia rakennuksia. Asemakaava määrittelee talojen sijoittelun, enimmäiskorkeuden sekä taloja koskevia muita vaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siksi että
1) kuntien määräykset.
2) asiakkaiden (rakennusliikkeiden) vaatimukset
Ei, koska arkkitehtien piirissä vallitsee asenne ettei saa toistaa ja kopioida vanhaa.
Rakennusliikkeet taas miettivät voittoa ja kunnat luulevat, että heillä on tilaa vain kolme hehtaaria 20 tuhannelle ihmiselle. Suomessa olisi tilaa, mutta sitä annetaan lähinnä teollisuusrakennuksille. Niin ja sitten ne kopit joita rakennetaan. Koska ihmisillä ei ole varaa kuin yksiöihin luullaan, että sellaisissa halutaan oikeasti asua.
No yksiöitä täynnä olevat talot eivät paljon muuta voi olla kuin laatikoita.Nyt menee puurot ja vellit sekaisin.
Rakennusliikkeillä ei ole osaa tai arpaa rakennuksen ulkonäköön, laatuun tai rakennustapaa. Rakennusliikkeet ovat rakentajia, ei rakennuttajia. Rakennusliikkeet tekevät piirustusten ja rakennustyöselostuksen mukaan, jossa jopa naulat ja ruuvit on kerrottu millaisia ja mitä kokoa käytetään.
Hinta määrääntyy rakennuttajan järjestämässä tarjouskilpailussa, joka on määrännyt jo etukäteen mihin hintatasoon tarjouksen on sovittava tai muussa tapauksessa rakennustyöselostus menee uusiksi ja materiaaleja vaihdetaan tai karsitaan.Sama koskee myös arkkitehtejä, arkkitehdit piirtävät sellaisia taloja, mitä rakennuttaja tilaa.
Eikä arkkitehdit voi päättää, piirränpä jugendin tyyppisen talon, ei, vaan siitä päättää rakennuttaja eli työntilaaja, kuten ap. itse.Turha syyttää ap. muita, jos tilaa laatikko mallisen talon, arkkitehti piirtää sellaisen, jos pyydät jugendin hän tekee sen sinulle.
Miten sitten on mahdollista, että järestään kun rakennetaan vaikka Helsinkiin joku uusi rakennus, niin ne arkkitehtien piirtämät kuvat näyttävät upeilta ja sitten kun katsotaan sitä valmista taloa, niin eivät näytä edes samoilta. Jos ostat omakotitalon piirustukset arkkitehdiltä saatat saada mitä pyydät. Mutta kun puhutaan jostain lähiöistä, niin en tiedä kuka ne laatikot piirtää ja päättää, mutta järkyttävän rumia lähes aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko muuten katsonut koskaan semmosta kirjaa, missä on kuvia taloista mitä oli stadissa ennenkuin alvar tuli ja tuhosi... se äijä ei ansaitse oikeasti muuta kuin kusta haudalleen.
Kannattaisi joskus tutustua mitä monissa puretuissa iiiihanissa taloissa oli julkisivun takana.
Monessa talossa ei ollut juoksevaa vettä - vesi saatiin vesipostista tai kaivosta pihalla - vessan virkaa toimitti rivi puuceita pihan perillä - asunnot olivat hellahuoneita tai yksitäisiä huoneita + yhteiskeittiö joka kerroksessa. Talojen rakenne oli lisäksi sellainen, ettei pohjaratkaisua pystynyt mitenkään jäkevästi muuttamaan (esim. kantavat tiiliseinät, joiden varassa betoniset välipohjat).
Olisiko noita sitten pitänyt ruveta saneeraamaan kalliimmalla mitä uuden modernin talon rakentaminen silloin maksoi (huom. asutopula, pula materiaaleista jne.) - tai jättää pelkkä julkisivu pystyyn kulissiksi ja tehdä kompromisseja mm. ikkunajaottelun suhteen?
Mielummin saneeraus kuin sielutonta kyönää, jotka nekin on monet jo ajastaan auttamattomasti jääneet jälkeensä.
Paras olisi toki ollut, kun ulkokuorista olisi tehty vanhaa tyyliä edustavia, mutta sisällä olisi ollut sitten tekniikka ja pohjat uusinta uutta, silloin niistä pidettäisiin nykypäivänäkin enemmän.
Tiedätkö mitä se maksaa ja kuinka moni on siitä valmis maksamaan? Ja asumaan vetoisessa talossa?
Asun suvun vanhassa talossa, joka on rakennettu 1800-luvulla ja olen perinyt sen ja voin sanoa, vaikka talo tuli veloituksetta, olen pannut tähän rahaa parin uuden okt verran, kun vanhan korjaus maksaa 2-3 kertaisen hinnan uuteen verrattuna. Ja näin ovat tehneet jokainen sukupolvi ennen minua, koska rakennusmateriaaleilla on elinkaarensa.
Viime kesänä vaihdettiin esim. ulko-ovi, kustannukset 3800€.
OK, asut siis puutalossa. Kaikki maksaa, toki. Helsingissä taas on tehty Kämpin uusrenessanssijulkisivu täysin uusiksi. Sisällä modernit rakenteet, mutta julkisivu kopioitiin vanhasta. Kaunis on.
Mutta pointti olikin siinä, että miksei nykyisin rakenneta uusia asuinalueita ihmisille, jotka arvostavat erilaista estetiikkaa kuin sitä modernia betonilaatikkoa, jota aina vaan tuutataan tulemaan. Luulisi, että nykyihmisille tarjottaisiin eri makuihin sopivia rakennus- ja asuinympäristöratkaisuja.
Kodikas Kartanonkoski otettiin heti innolla vastaan, mutta arkkitehtipiirit taas dissaavat tuollaista. Eikös kuitenkin asiakas eli asukki ole se, jota kannattaisi kuunnella, mikäli rahaa haluttaisiin tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siksi että
1) kuntien määräykset.
2) asiakkaiden (rakennusliikkeiden) vaatimukset
Ei, koska arkkitehtien piirissä vallitsee asenne ettei saa toistaa ja kopioida vanhaa.
Rakennusliikkeet taas miettivät voittoa ja kunnat luulevat, että heillä on tilaa vain kolme hehtaaria 20 tuhannelle ihmiselle. Suomessa olisi tilaa, mutta sitä annetaan lähinnä teollisuusrakennuksille. Niin ja sitten ne kopit joita rakennetaan. Koska ihmisillä ei ole varaa kuin yksiöihin luullaan, että sellaisissa halutaan oikeasti asua.
No yksiöitä täynnä olevat talot eivät paljon muuta voi olla kuin laatikoita.Nyt menee puurot ja vellit sekaisin.
Rakennusliikkeillä ei ole osaa tai arpaa rakennuksen ulkonäköön, laatuun tai rakennustapaa. Rakennusliikkeet ovat rakentajia, ei rakennuttajia. Rakennusliikkeet tekevät piirustusten ja rakennustyöselostuksen mukaan, jossa jopa naulat ja ruuvit on kerrottu millaisia ja mitä kokoa käytetään.
Hinta määrääntyy rakennuttajan järjestämässä tarjouskilpailussa, joka on määrännyt jo etukäteen mihin hintatasoon tarjouksen on sovittava tai muussa tapauksessa rakennustyöselostus menee uusiksi ja materiaaleja vaihdetaan tai karsitaan.Sama koskee myös arkkitehtejä, arkkitehdit piirtävät sellaisia taloja, mitä rakennuttaja tilaa.
Eikä arkkitehdit voi päättää, piirränpä jugendin tyyppisen talon, ei, vaan siitä päättää rakennuttaja eli työntilaaja, kuten ap. itse.Turha syyttää ap. muita, jos tilaa laatikko mallisen talon, arkkitehti piirtää sellaisen, jos pyydät jugendin hän tekee sen sinulle.
Useimmiten rakennuttaja eli tilaaja on nimenomaan rakennusliike itse. Esim. Skanska on sekä rakennuttaja että urakoitsija. Harvemmin kerrostalojen tilaajat mitään yksityisiä on, vaan nimenomaan rakennusliikkeet itse.
Alue: Aihe vapaa
Jos koko talon mitalta olisi lasitettuja parvekkeita tuolla betonisella alaosalla, niin sittenhän se näyttäisi nauhaikkunoilta - kuinkas tämä nyt kävisi, kun jokainen menneisyyteen kaipaileva tuulipuku vaikuttaa kaikkein eniten inhoavan juuri nauhaikkunoita?