Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS ihmettelee miksi keskustat näivettyvät ympäri Suomea. Voin kertoa syyn.

Vierailija
15.07.2022 |

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008926750.html

Artikkeliin "piilotettu" juurisyy:

"Lisäksi kaupunki on halunnut tehdä keskustassa liikkumisesta helpompaa. Jo aiemmin on luovuttu esimerkiksi lauantain pysäköinninvalvonnasta."

Kuvituskuvassa paljon puhuvasti tyhjentyvän kauppakeskuksen vieressä pysäköinti kielletty -merkki. Näistä valaistuista risteyksistä on yritetty tehdä ajan hengen mukaan kävelykeskustoja ja sitten ihmetellään, kun ihmiset ajavat peltomarkettiin tai abc-asemalle asioimaan päivän ostokset.

Kommentit (987)

Vierailija
901/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Turun keskusta on todella eläväinen. Jos sinne ei autolla halua tulla, menee Raisioon tekemään ostoksensa.

Totta. Turku on hieno kesäkaupunki. Tuomiokirkon terassi ja Jokiranta. Vartiovuori , Turun linna ja Ruissalo.

Raision Mylly taas on se ostospaikka minne "kaikki" , joilla on auto, menee ostoksille .

Vierailija
902/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
903/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä Stadissa on ihmisillä habaa kantaa ruokaostoksensa korttelin verran. Ei tarvitse autoa siihen.

- niin kun ruokakaupat ja kaikenmaailman erikoisliikkeet ovat kävelymatkan päässä ja niissä voi kulkea aina kun tarve vaatii vaikkapa hakemassa kahvipaketin kerrallaan.

Vierailija
904/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuljen linja-autolla suurimman osan matkoistani, jos en kävele. Paikallisliikenteen kesäaikataulua katsellessa huomasin, että on hyvin vaikea mennä minnekään, kun bussit kulkevat 0,5-1,5 tunnin välein. Näin siis yli 50 tuhannen asukkaan kaupungissa.

Vierailija
905/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä Stadissa on ihmisillä habaa kantaa ruokaostoksensa korttelin verran. Ei tarvitse autoa siihen. 

Siellä onkin niitä pikkukauppoja joka kulmassa toisin kun muualla. Tuskin lähtisit kannelmäen prismaan keskustasta kävellen tai edes julkisilla ja tulisit kolmen ruokakassin kanssa kotiin.

Vierailija
906/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudulla jaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi asumistuki on 500 e, josta voi saa sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-300 e/ kk.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
907/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudullakaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi hyväksytyt asumiskustannukset on 500 e, josta voi saada sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-350 e/ kk.

korjattu

Vierailija
908/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudulla jaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi asumistuki on 500 e, josta voi saa sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-300 e/ kk.

Enemmistö opiskelijoista asuu yksityisillä vuokralla.

Osa ottaa lainaa, jota ei ajoissa valmistuvan tarvitse maksaa takaisin kuin osa ja osa käy töissä.

Verrata voi siihen kun ennen uudistusta riitti soluhuoneen vuokraan. Ja sitä ennen aikoinaan oli käytännössä pelkkä laina. Mitä ennen ei ollut tukia (mutta oli töitä.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
909/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin moni täällä tuntuu ajattelevan, että autoilun helpottaminen ja yksityisautojen tunkeminen keskustaan elävöittää kaupunkia? 

Eikö juuri sujuvan ja edullisen (jopa ilmaisen!) julkisen liikenteen edistäminen, kävelykatujen lisääminen ja kevyen liikenteen mahdollistaminen eniten elävöitä keskustaa? 

Ei eläväinen keskusta tarkoita autoille rakennettua megamarkettia ja hehtaarien parkkipaikaa. 

Eikös olekin jännä kurkistaa sen oman kuplan ulkopuolelle miten se tavallisten ihmisten enemmistö ajattelee.

Vierailija
910/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudullakaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi hyväksytyt asumiskustannukset on 500 e, josta voi saada sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-350 e/ kk.

korjattu

Asumistuen lisäksi on opintotuki, eli valtio se maksaa eikä itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
911/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudulla jaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi asumistuki on 500 e, josta voi saa sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-300 e/ kk.

Enemmistö opiskelijoista asuu yksityisillä vuokralla.

Osa ottaa lainaa, jota ei ajoissa valmistuvan tarvitse maksaa takaisin kuin osa ja osa käy töissä.

Verrata voi siihen kun ennen uudistusta riitti soluhuoneen vuokraan. Ja sitä ennen aikoinaan oli käytännössä pelkkä laina. Mitä ennen ei ollut tukia (mutta oli töitä.)

Tytär asuu TYSillä 34 neliötä, makuuhuone+tupakeittiö vuokra 430 e/kk. sisältää veden, sähkön ja netin. Pariin vuoteen vuokria ei ole korotettu. Kaverit Helsingissä yksityisellä 21-25 neliötä 700-750e/kk plus vesi, sähkö ja netti lähes 50 e/kk. Kavereilla kuukausivuokrat kohonneet samassa ajassa 50e. Ilmankos Uusimaalaisetkin hakeutuu sankoin joukoin opiskelemaan muualle kuin pääkaupunkiseudulle.

Vierailija
912/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maksuton julkinen liikennekkään ei välttämättä ole hyvä asia, varsinkin talvisin se kerää "pulsuja" lämmittelemään kulkuvälineisiin mikä heikentää muiden matkustajien viihtyvyyttä/voi vaikuttaa käyttöön negatiivisesti. Se parin euron maksu on ratkaiseva ettei joku epämääräinenporukka valtaa julksia kulkuvälineitä.

Toisekseen julkisten ongelma on usein myös se, ettei niillä pääse näppärästi paikasta A paikkaan B, koska linjat esim. Tampereella on pääosin 'itä-länsi'-suuntaisia. Sukulaiseni asuu vartin ajomatkan päässä, mutta jos menen julkisilla niin pitää mennä bussi -> ratikka -> ratikan vaihto-> bussi, ja aikaa menee n. 1h 20min (mennen tullen!)

Vaikka julkinen olisi maksuton, en käyttäisi matkoihin 2h 40min kun autolla ajaa 30min (meno-paluu)

Ohiksena: Hauskaa tuossa on sekin, että mapsin mukaan kävellen menisi n. 2h 20min sukulaisen luo, käytännössä julkisilla 'vain' n.1h nopeammin perillä mitä kävellen olisi.

Usein myös lasten harrastukset on vähän siellä täällä, käytännössä julkisilla on usein vaikea pitää paletti kasassa, +odotusajat usein kertautuvat jos pitää mennä moneen eri paikkaan saman päivän aikana. Muutama 'turha' 10minuutin odottelu on jo puoli tuntia, missä ajassa ajaa autolla aika pitkälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
913/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parkkihallit on parasta, mitä autoilijalle on kaupungeissa keksitty. Itse ajan aina eri kaupungeissa suoraan parkkihalliin, mikäli keskustassa olen. 

Auto on siellä suojassa säältä, linnun p skalta ja muilta ulkoisilta tekijöiltä. Lisäksi pääsee ihan ytimeen parkkeeraamaan. Kolme tuntia maksimissaan on auto yleensä parkissa, joten ei ne maksut taloutta kaada. 

Musta tuntuu, että tämä pysäköinti on monelle vain periaatteellinen asia. Kaikki pitäisi olla ilmaista. 

Näin juuri. Valitsee hallin vielä niin, että pääsee hissillä upeaan kohteeseen. Parasta on se että kun palaa pääsee siitä hälinästä rauhalliseen halliin ja omaan autoon.

Tai sitten ajaa autolla jonkun kauppakeskuksen parkkihalliin. Saa vietyä painavammat ostokset ostoskärryillä suoraan autolle. Helsingin keskustassa jos lähdet jonnekin erikoisliikkeisiin tai muihin keskustan katujen (Freda, Bulevardi, Aleksanterinkatu, Esplanadi jne)  varsilla oleviin pikkukauppoihin, et sä niihin voi ostoskärryjen kanssa mennä. Niistä kannat ostoksesi sinne parkkihalliin, mihin olet autosi jättänyt. 

Vierailija
914/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudullakaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi hyväksytyt asumiskustannukset on 500 e, josta voi saada sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-350 e/ kk.

korjattu

Asumistuen lisäksi on opintotuki, eli valtio se maksaa eikä itse.

Opintotuki on juuri sopivasti 250e /kk ja sitä saa vain opiskelukuukausilta. 750 euron vuokraan joutuu vielä käyttämään 100 e kuussa lainaa tai käymään työssä. Täysi-ikäinen korkeakouluopiskelija saa opintolainan valtiontakauksella Max 650 e/kk eli 6500 e vuodessa. Mikä muu ihmisryhmä joutuu nostamaan lainaa elääkseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
915/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vien lapsen treeneihin kamun ja kamojen kanssa

Menen kauppaan ja osta 2 kassia ruokaa ja silitysraudan myös ja nuorimmalle sukkahousuja syksyksi

Kävin sitten lenkillä lähellä lapsen treenipaikkaa, 25 min

Otin pojat kyytiin ja vein isälle poikani ja toisen kotiin

Ei tuota julkisilla tehdä ja kaupungilla juoksentelu kaupasta toiseen veisi liikaa aikaa

Lomalla voin kuljeskella kaupungilla sitten kävellen

Vierailija
916/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maksuton julkinen liikennekkään ei välttämättä ole hyvä asia, varsinkin talvisin se kerää "pulsuja" lämmittelemään kulkuvälineisiin mikä heikentää muiden matkustajien viihtyvyyttä/voi vaikuttaa käyttöön negatiivisesti. Se parin euron maksu on ratkaiseva ettei joku epämääräinenporukka valtaa julksia kulkuvälineitä.

Toisekseen julkisten ongelma on usein myös se, ettei niillä pääse näppärästi paikasta A paikkaan B, koska linjat esim. Tampereella on pääosin 'itä-länsi'-suuntaisia. Sukulaiseni asuu vartin ajomatkan päässä, mutta jos menen julkisilla niin pitää mennä bussi -> ratikka -> ratikan vaihto-> bussi, ja aikaa menee n. 1h 20min (mennen tullen!)

Vaikka julkinen olisi maksuton, en käyttäisi matkoihin 2h 40min kun autolla ajaa 30min (meno-paluu)

Ohiksena: Hauskaa tuossa on sekin, että mapsin mukaan kävellen menisi n. 2h 20min sukulaisen luo, käytännössä julkisilla 'vain' n.1h nopeammin perillä mitä kävellen olisi.

Usein myös lasten harrastukset on vähän siellä täällä, käytännössä julkisilla on usein vaikea pitää paletti kasassa, +odotusajat usein kertautuvat jos pitää mennä moneen eri paikkaan saman päivän aikana. Muutama 'turha' 10minuutin odottelu on jo puoli tuntia, missä ajassa ajaa autolla aika pitkälle.

Juuri näin. Muutama vuosi sitten oltiin poikkeuksellisesti Pasilan toimistolla töissä (yleensä tehdään etätöitä). Lähdettiin töistä noin klo 19. Työpaikalta kotiini on linnuntietä noin 13-15 km. Työkaverini taas asuu Turussa. Mä olin vain 45 minuuttia aikaisemmin kotona kuin työkaverini. Mulla noin puolet matka-ajasta meni vaihtopysäkeillä odotellessa. 

Vierailija
917/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudullakaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi hyväksytyt asumiskustannukset on 500 e, josta voi saada sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-350 e/ kk.

korjattu

Asumistuen lisäksi on opintotuki, eli valtio se maksaa eikä itse.

Suuri osa opiskelijan tuesta on lainaa. 

Vierailija
918/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuljen linja-autolla suurimman osan matkoistani, jos en kävele. Paikallisliikenteen kesäaikataulua katsellessa huomasin, että on hyvin vaikea mennä minnekään, kun bussit kulkevat 0,5-1,5 tunnin välein. Näin siis yli 50 tuhannen asukkaan kaupungissa.

Niinpä. Tähän jos vielä pitää osoittaa vaihto toiselle linjalle niin vaikeaksi menee.

Joka puolella paikallisvuoroja on muutenkin karsittu ja lopetettu.

Vierailija
919/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Tämän päivän nuoret ovat parinkymmenen vuoden kuluttua niitä keski-ikäisiä, joilla on erilaiset toiveet ja tarpeet kuin itselläkään nuorena. Mikään ikäpolvi ei yhtäkkiä katoa kaupungista, joten kaupunkiin pitää suunnitella kaiken ikäisiä asiakkaitaan varten.

Aika outo kommentti. Aika iso osa niistä nuorista muuttaa keskustasta pois, kun sitä 4-5 hengen perhettä ei ole varaa järkevästi asuttaa keskustassa. Keskustat jää nuorille ja vanhemmillekin lapsettomille.

Nuoristakaan (jos aateltaisiin nuorina 15-30 vuotiaita) ei enemmistö taida tahtoa keskustoissa asustella. Lähinnä taitaa olla koululaiset jotka opistoja tai yliopistoja käy jotka niissä tahtoo asua, koska nykyiset tuet niin korkeita. Valmistuttuaan muuttavat pois suurempaan asuntoon.

Ja vuokrat niin korkeita että ylittävät työläisten maksukyvyn mutta eivät opiskelijoiden johtuen tukien korotuksista. Amikset ei taida edelleenkään saada niin suuria tukia että ilman vanhempia voisivat vuokrata mutta muut saa jo kaksioihinkin riittäviä.

Sähköskootterien lisäksi tullut suosiota mönkijöille, varakkaammasta päästä ostelevat vanhemmat lapsilleen traktorimönkijöitä. Ei tarvitse käydä busseilla ostoksilla keskustoissa viisitoistakesäisten.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/311328af-cfd3-4046-…

Kopillisia 25000 euroa maksaviakin. Niillä jo pääsee peltomarkettiin. On kyllä älytöntä että turvattomia pieniä mönkijöitä ajavat eivätkä tavallisia autoja, pari vuotta sitten eduskunta oli alentamassa ajokortin ikärajaa mutta peruutti koska ei uskaltanut eu:ta vastustaa, ehkä siellä lobbasi jokin mopoautovalmistaja silloin mutta traktorimönkijät voitti.

Pääkaupunkiseudullakaan tuet ei riitä edes yksiön vuokraan. Maksimi hyväksytyt asumiskustannukset on 500 e, josta voi saada sen 80% eli tilille tipahtaa 400 euroa. Yksiön vuokrat yksityisellä liikkuu helposti 650-750 eurossa eli itse maksettavaa jää 250-350 e/ kk.

korjattu

Asumistuen lisäksi on opintotuki, eli valtio se maksaa eikä itse.

Opintotuki on juuri sopivasti 250e /kk ja sitä saa vain opiskelukuukausilta. 750 euron vuokraan joutuu vielä käyttämään 100 e kuussa lainaa tai käymään työssä. Täysi-ikäinen korkeakouluopiskelija saa opintolainan valtiontakauksella Max 650 e/kk eli 6500 e vuodessa. Mikä muu ihmisryhmä joutuu nostamaan lainaa elääkseen?

Mikä muu ihmisryhmä saa tukena kymmenien tuhansien arvoisen koulutuksen?

Köyhät ei saa lainojakaan, pienituloisilla eläkeläisillä ei ole YTHS:ää eli yksityistä terveydenhuoltoa, työttömillä ei tuettuja lounaita ja harrastuksia..

Vierailija
920/987 |
17.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin moni täällä tuntuu ajattelevan, että autoilun helpottaminen ja yksityisautojen tunkeminen keskustaan elävöittää kaupunkia? 

Eikö juuri sujuvan ja edullisen (jopa ilmaisen!) julkisen liikenteen edistäminen, kävelykatujen lisääminen ja kevyen liikenteen mahdollistaminen eniten elävöitä keskustaa? 

Ei eläväinen keskusta tarkoita autoille rakennettua megamarkettia ja hehtaarien parkkipaikaa. 

Joukkoliikenteellä ei kukaan täysjärkinen lähde keskustaan ostoksille. Eli nää kävelykeskustat on lähinnä paikallisille tai porukoille jotka ei käy ostoksilla vaan esim. ravintoloissa syömässä, juomassa, ehkä leffoissa. Miten paljon tuollaista luulet helsinkiin mahtuvan kun ottaa huomioon ettei se joukkoliikenne edes kulje öisin ja iltaisinkin aika harvoilla vuoroväleillä ja hitaasti. Lisäksi joka lähiö alkaa olla täynnä ravintoloita myös, samoin leffassa voi käydä muuallakin kuin keskustassa. Etuna lähiöravintoloissa on se, ettei tarvitse illan jälkeen keksiä millä pääsisi sen 15km takaisin kotiin kun mikään ei kulje.

Eli tuollainen jättimäinen kävelykeskusta mitä helsinkiin haaveillaan on aika kuolleena syntynyt idea. Ottaen lisäksi huomioon suomen ilmaston ja sen että jotain 7kk vuodesta tuolla viimaisilla ja räntäisillä kaduilla ei kukaan kävele vapaaehtoisesti saati sitten vietä aikaansa. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kuusi