Naiset auttakaa: Millaisista piirteistä ja muista faktoista tunnistaa miehen joka on sitoutumiskykyinen ja hyvää isämateriaalia?
Millaisista piirteistä ja muista faktoista tunnistaa miehen joka on sitoutumiskykyinen ja hyvää perheen isä-materiaalia?
Millaisia piirteitä tai ominaisuuksia tuntemissanne miehissä tai tällaisissa kumppaneissa on?
En haluaisi tuhlata vähiä vauvantekovuosiani enää yhteenkään sitoutumiskammoiseen tai pelimieheen joka väittää haluavansa sitoutua ja perheen ja näin ei sitten kumminkaan tosi paikan tullen ole.
Bonuskysymyksenä: Mistä löysit oman sitoutumiskykyisen kumppanisi jonka kanssa myös ne lapset teit?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Mies, joka pystyy puhumaan vaikeistakin asioista ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat yhdessä.
On oma-aloitteinen mm. kodinhoidon suhteen.
On valmis suunnittelemaan lasten saamiseen liittyvät taloudelliset ja käytännön järjestelyt (mm. perhevapaat) huolellisesti yhdessä.
On lähtökohtaisesti huomioon ottava jos olet esimerkiksi kipeänä. Pystyy laittamaan muut ihmiset ja heidän tarpeensa oman navan edelle silloin, kun on tarpeen.
On elämäntyyliltään jollain tapaa aktiivinen ja harrastava, ei kuitenkaan harrasta mitään älyttömän aikaavievää lajia, joka menisi kaiken edelle.
Miehen kaveripiirissä on muita perheellisiä tai perhettä suunnittelevia ihmisiä.
Tässä nyt jotain esimerkkejä. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, hyväkin mies voi taantua yhteen muuttaessa, lapsen syntyessä jne. Aina se ei edes ole miehen syytä, jos vaikka oman lapsuuden toimintamallit pukkaavat pintaan. Tärkeintä on kuitenkin miehen kyky keskustella, neuvotella ja tehdä yhdessä työtä koko perheen hyvinvoinnin eteen.
Tässä on hyviä neuvoja. Ainoastaan tuota en allekirjoita, että miehen kavereissa pitää olla perheellisiä - tuo on sivuseikka. Monella voi olla hyviä, läheisiä ystäviä jo lapsuudesta saakka, eikä voida ajatella, että tällaisten ystävien elämänvalinnat määrittävät henkilöä itseäänkin. Ei itsellänikään kaikilla kavereilla ole samanlainen elämä tai elämäntilanne kuin itselläni, ja silloin kun hankimme lapsia, olis itse kavereistani melkein ensimmäinen lapsia saanut. Jos kyse on aikuisista, ei kavereista enää oteta mallia eikä kavereiden merkitys elämässä ole samanlainen kuni joillain teineillä.
Kannattaa kuunnella herkällä korvalla miehen käytöstä.
Käyttäytyykö hän luotettavasti, vakaasti, asiallisesti, reilusti ja kunnioittavasti?
Vai tuleeko sieltä esim. painostusta, räyhäämistä, raivoomista, naljailua, haukkumista, kiusaamista yms ja sitten "vitsi vitsi" tai "sori jos loukkaannuit"
Lisäksi kannattaa keskustella asioista avoimesti. Jos mies sanoo ettei kersoja halua, se tarkottaa ettei se mies kersoja halua.
Älä ala muuttamaan tai pelastamaan miestä. Hänen on oltava valmis ihan itsestään.
Minulla ei ollut "aikaa miettiä"/"aikaa analysoida",
minkälaisen miehen itselleni haluaisin; toki jonkinlainen "toivomuslista" oli itsellänikin. Työmatkalla ulkomailla; siellä kohtaaminen erään kiinnostavalta tuntuvan miehen kanssa. Pikaihastuminen/-rakastuminen- molemminpuolista; pikaisesti muutto miehen kotimaahan... ja täällä ollaan ....Rakkaus on vain syventynyt vuosien mittaan ja onhan meillä pari ihanaa lastakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mistään. Miehet feikkaa aluksi ja todellinen luonto paljastuu kun ne luulee että olet mallissa.
Ei pidä paikkansa. Kyllähän ihmisen historia paljastaa paljon, lähes kaiken. Ja useimmiten jo alkuaikojen suhteen käyttäytyminen. Heti alusta näkee mikä mies on miehiään, mutta renttuihin rakastuvat eivät vain osaa lukea noita merkkejä. Ainakin itse olen nähnyt jo alusta asti miehistä sen mitä ovat miehiään, eikä ole edes vaikeaa.
Ei mene noin. Tiedän useamman raggarinuoren, josta lapsen tullessa tulikin mitä parhain ja vastuullisin isä. Ja yhtä monta ulkoisesti ihan mukavaa ja menestyvää miestä, jotka ulkoisti itsensä lastenhoidosta kokonaan. Näistä ei vaan ennalta tiedä.
Raggarinuori on paljon muutakin kuin raggarinuori, samoin kuin mukavuus ja menestyvyys. Ne seikat mistä historia koostuu ovat paljon muutakin kuin tuollaiset abstraktiksi jäävät määreet eli aiemmassa viestissäni puhuin ihan konkreettisesta käyttäytymisestä muita ihmisiä kohtaan.
Jos tarkoitat raggarinuorella miestä, jolla on pitkä rikoshistoria, niin hänhän voi olla jonkun mielestä hyvä isä, koska heidän kanssaan eivät ihan tavalliset naiset mene yhteen ja tee lapsia. Eli heille "hyvä isä" voi olla vaikkapa vain sellainen, joka ei lyö eikä puhu rumasti.
Ap:n aloituksessa on kyse myös siitä mihin nainen on tottunut ja miten hän hyvyyden ja luotettavuuden määrittelee. Siihen vaikuttaa myös kiintymyssuhteen laatu, mikä on varmaan isoin ongelma, koska järkeily ei oikein auta, jos aina rakastuu renttuihin. Luotettava mies ei herätä tunteita, jos itsellä on turvaton kiintymyssuhde.
Rauhallisuus, ihan ehdottomasti. Räväkät, impulsiiviset miehet kiertäisin kaukaa. Onneksi nuo ovat omaisuuksia, joita ei yleensä kovin kauaa pysty feikkaamaan.
- tylsä ja vähän jörö
- tukeva ruumiinrakenne
- epämuodikas pukeutuminen
- teknisen alan koulutus ja vakituinen työpaikka
- tumpula huushollihoommissa
- haluaa omakotitalon, farmariauton ja koiran
Vierailija kirjoitti:
Tylsyydestä, ei-viehättävästä ulkonäöstä, siitä että haluaisit sanoa juuri hänelle, että vaikutat mukavalta mutta en tunne kipinää..
Eli toimi päinvastoin miten normaalisti toimisit ihastuessasi välinpitämättömään komeaan alfamieheen.
Sinun ongelmasi ei koskaan ole ollut epäviehättävä ulkonäkö vaan tuo kammottava, jankkava ja salavihainen luonteesi.
Ps. Ei ne naiset oikeesti pitäneet sinua mukavana, kunhan sanoivat jotta pääsevät eroon vammoitta ja elossa.
Vierailija kirjoitti:
- tylsä ja vähän jörö
- tukeva ruumiinrakenne
- epämuodikas pukeutuminen
- teknisen alan koulutus ja vakituinen työpaikka
- tumpula huushollihoommissa
- haluaa omakotitalon, farmariauton ja koiran
Se että ei selviydy kotitöistä, tarkoittaa ettei ole isämateriaalia. Vanhemman täytyy osata selviytyä arjesta. Myös se, että on tylsä ja vähän jörö, on huono asia: lasten kanssa ei ole hyvä olla mikään jörö, vaan osata kommenikoida, jutella, leikkiä. Muut mainitsemasi aisat ovat yhdentekeviä.
Kannattaa ottaa selvää millaisen isämallin mies on omalta isältään saanut. Onko osallistuva isä vai vanhan liiton sanomalehden takana murahteleva isä. Mikä on heidän suhteessaan ollut hyvää ja mikä huonoa.
Oma mieheni puhui jo suhteemme alussa, että heidän isänsä ei ollut oikein läsnä lapsille, vaan aina töissä ja äiti hoiti kaiken. On nyt vähän samanlainen isä omille lapsilleen, on kyllä kunnollinen jne, muttei ollenkaan sellainen isä, mitä esim. minun isäni oli meille aikoinaan. Möyri lattialla nauramassa ja leikkimässä ja keksi aina tekemistä ja menemistä yhdessä. Nyt minä menen ja teen lasten kanssa, mies ei juuri osallistu.
Eli tarkkaile miehen isäsuhdetta ja kysele siitä. Se periytyy.
Sellainen isä, millainen äiti. Kannattaa seurata, millainen dynamiikka miehen vanhempien välillä on. Jos perheessä on veljiä ja siskoja, kannattaa katsoa, miten hoituu sisarusten yhteiset vastuut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies, joka pystyy puhumaan vaikeistakin asioista ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat yhdessä.
On oma-aloitteinen mm. kodinhoidon suhteen.
On valmis suunnittelemaan lasten saamiseen liittyvät taloudelliset ja käytännön järjestelyt (mm. perhevapaat) huolellisesti yhdessä.
On lähtökohtaisesti huomioon ottava jos olet esimerkiksi kipeänä. Pystyy laittamaan muut ihmiset ja heidän tarpeensa oman navan edelle silloin, kun on tarpeen.
On elämäntyyliltään jollain tapaa aktiivinen ja harrastava, ei kuitenkaan harrasta mitään älyttömän aikaavievää lajia, joka menisi kaiken edelle.
Miehen kaveripiirissä on muita perheellisiä tai perhettä suunnittelevia ihmisiä.
Tässä nyt jotain esimerkkejä. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, hyväkin mies voi taantua yhteen muuttaessa, lapsen syntyessä jne. Aina se ei edes ole miehen syytä, jos vaikka oman lapsuuden toimintamallit pukkaavat pintaan. Tärkeintä on kuitenkin miehen kyky keskustella, neuvotella ja tehdä yhdessä työtä koko perheen hyvinvoinnin eteen.Tässä on hyviä neuvoja. Ainoastaan tuota en allekirjoita, että miehen kavereissa pitää olla perheellisiä - tuo on sivuseikka. Monella voi olla hyviä, läheisiä ystäviä jo lapsuudesta saakka, eikä voida ajatella, että tällaisten ystävien elämänvalinnat määrittävät henkilöä itseäänkin. Ei itsellänikään kaikilla kavereilla ole samanlainen elämä tai elämäntilanne kuin itselläni, ja silloin kun hankimme lapsia, olis itse kavereistani melkein ensimmäinen lapsia saanut. Jos kyse on aikuisista, ei kavereista enää oteta mallia eikä kavereiden merkitys elämässä ole samanlainen kuni joillain teineillä.
Totta, olet ihan oikeassa tässä (olen siis tuo alkuperäinen vastaaja). Ehkä olisin voinut lisätä tähän, että jos kavereissa on muita perheellisiä niin miehellä on enemmän mahdollisuuksia puhua vanhemmuudesta ns. miesten kesken. Välttämätöntä se ei tietenkään ole.
Vierailija kirjoitti:
Kahden lapsen YH-isänä sanoisin, että sellainen mies joka on valmis raahautumaan vaikka ilman jalkoja lastensa luokse ja pitää kotia perheen linnana, on hyvä isä.
Semmoinen, joka haluaa opettaa lapsilleen kaikenlaista aina erätaidoista erilaisten työkalujen käyttöön, juttelee lapsilleen myös syvällisempiä asioita tarvittaessa, hyvän isän kasvatuksessa lapsiin iskostuu paljon sellaisia arvoja, mitkä on lopulta koko yhteiskunnan kulttuurin pohjanakin.
Eniten tämmöisiä löytyy yrittäjähenkisimmistä miehistä, mutta myös duunareiden joukossa pitäisi olla ihan runsas tarjonta perinteisiä mukavia mutta sopivan jämäköitä miehiä.
Kuulostaa upealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden lapsen YH-isänä sanoisin, että sellainen mies joka on valmis raahautumaan vaikka ilman jalkoja lastensa luokse ja pitää kotia perheen linnana, on hyvä isä.
Semmoinen, joka haluaa opettaa lapsilleen kaikenlaista aina erätaidoista erilaisten työkalujen käyttöön, juttelee lapsilleen myös syvällisempiä asioita tarvittaessa, hyvän isän kasvatuksessa lapsiin iskostuu paljon sellaisia arvoja, mitkä on lopulta koko yhteiskunnan kulttuurin pohjanakin.
Eniten tämmöisiä löytyy yrittäjähenkisimmistä miehistä, mutta myös duunareiden joukossa pitäisi olla ihan runsas tarjonta perinteisiä mukavia mutta sopivan jämäköitä miehiä.
Kuulostaa upealta.
Ennenkaikkea suosittelisin selvittämään kauanko mies on ylipäänsä halunnut lapsia, itse tein jo lasten äidin kanssa nuorina, ja kummatkin oli toivottuja ja ihan tarkoituksella tehtyjä.
Ehkä semmonen joka yhtäkkiä vasta vanhemmiten yli 30-vuotiaana haluaa lapsia, ei ole lopulta se ideaalein isä, vaikka kaikenlaisiahan sitä kaikista ikäryhmistä löytyykin.
yh-isi (toisessa polvessa)
Osaa pitää puolensa ja arvostaa lähimpiään.
Harrastuksissa ja jossain mikä kiinnostaa, niihin tutustuu.
Syntyy mielikuva.
Jossain vaiheessa voi tulla mahdollisuus ottaa selvää, että onko mielikuva sama lähempää.
Ikää 20-25 vuotta, mieluiten naisten kanssa kokematon, ujohko, mutta ei vielä ehtinyt katkeroitua. Ei pyöri baareissa, opiskelee tai on töissä jo, mieluiten it-alalla. Kohtelias ja mukava, vaikkakin voi olla kömpelö ja jännittää aluksi.
Näissä on potentiaalia kunhan ne saa avautumaan. Toki joudut itse olemaan se aloitteen tekijä.
Näiden 38v.-heti lapsia-naisten deitti-ilmoituksia on hulvattoman hauskaa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Näiden 38v.-heti lapsia-naisten deitti-ilmoituksia on hulvattoman hauskaa lukea.
Eipä siinä ole aikaa hukattavaksi, vaikka se sinua naurattaakin.
Varmaan kerää alapeukkuja, mutta katso miehen kaveripiiriä. Onko miehellä perheellisiä kavereita vai onko kaverit sellaisia ikuisia poikia, joille kesän kohokohta on poikien dokausreissu. Seura tekee kaltaisekseen.
Niin mitä tämä siis kertoo siitä, millainen isä mies tulisi olemaan? Mahtaako suhde toimia, jos toinen osapuoli ei ole oikeasti kiinnostunut?