Lue keskustelun säännöt.
Millaista on olla kaunis?
10.07.2022 |
Miltä se tuntuu, miksi sitä tavoitellaan ja tajuaako kaunis olevansa sitä? Täällä oli samanmoinen ketju hetki sitten. Ketju kuitenkin jostain syystä poistui.
Kommentit (93)
Tämä itseasiassa ei pidä paikkaansa. Olet vain miesten mielestä helppo.
Ja et ole saanut niin hyvää miestä kuin olisit omissa mielikuvissasi halunnut. Sen todistaa kommenttisi vika lause.
*******
Jaa..rehellisesti? Tiedän että saan melkein kenet haluan. Olen vienyt isosiskoni miehiä 2 kappaletta sänkyyn. Kavereiden miehiä ollut useampia. Olen ollut se, jonka kanssa petetään omaa naistaan. Olen iloinen luonteeltani lisäksi ja kiltti joten kavereita riittää vaikka muille jakaa. Mutta olen yksinäinen. En tiedä miksi. Hauskaista on se, että oikeasti jopa tiedän olevani kaiken keskipiste jos niin haluan mutta silti koen yksinäisyyttä. Ja kyllä, minulla on mies jonka kanssa 3 lasta. Ja ihana uskollinen mies onkin. Mutta itse petän. Syy, saan kenet vain ja tulee joskus sellainen olo, että tämä kaikki tasapaksu ei ole minua varten. Ansaitsen jotain parempaa.
**********
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin nuorempana se kauniin ystävä. Joskus miehet kysyi minulta, uskaltaako/ voiko ystävääni lähestyä. Ihmettelin miksi minulta kysyvät? Eivät uskalla suoraan kuulema lähestyä.
Itse olin tavallisen näköinen, meikattuna ihan nättikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se itsessään tunnu miltään, mutta se vaikuttaa siten, että saa ylen määrin huomiota. Varsinkin jos on kasvanut tietämättä ja välittämättä ulkonäöstään, niin sitten kun sitä ulkopuolelta koko ajan korostetaan, niin se on tosi hämmentävää. Ensin tulee epäusko, sitten jonkin aikaa tuntee itsensä imarrelluksi, mutta pian se alkaa jo huvittaa ja lopulta vain rasittaa. Ainakin, jos on tämmöinen introvertti ja henkiseen puoleen panostava ihminen.
On kauniista ulkokuoresta joskus ollut hyötyäkin. Voi saada helpommin anteeksi esim. myöhästymisen. Ja sulhasia on ollut tyrkyllä häkellyttävä määrä, josta on saanut valikoida parhaat päältä. Mikä kuulostaa hienolta, mutta on myös aika rasittavaa. Testasin pitkään kutakin kandidaattia, että kiinnostaako heitä "minä" vai minun ulkokuoreni. Jonkinlaista kyynistymistä huomasin itsessäni tapahtuvan tästä johtuen.Tämä on kyllä huolestuttava kehityssuunta, miten naiset kuvittelevat joka ainoa itsensä jotenkin aivan poikkeuksellisen kauniiksi yksilöksi, joka on selkeästi muiden ihmisten yläpuolella. Ja todellisuus on ihan varmasti jotain muuta, kuin tämä. Tiedän liian monta naista, jotka ovat aivan tavallisia tallaajia, mutta käyttäytyvät, kuin olisivat supermalleja. Karmeaa aikaa eletään.
Miten niin kaikki kuvittelevat? Täälläkin on moni kertonut olevansa "vaatimattoman näköinen" tai suorastaan "ruma". Ja sitten on niitä oikeasti kauniita. Mistäpäs sinä tietäisit, onko esim. siteeraamasi kirjoittaja näitä oikeasti kauniita? Eihän täällä kenenkään naama näy. Silti oletat, että "kaikki" vain kuvittelevat? Varmaan sellaisiakin on, joista kerroit, mutta että kaikki? Haloo...
Sanoisin, että tuo "selkeästi muiden yläpuolella" kertoo kirjoittajan motiiveista. Kateus. Jos on kaunis ja ymmärtää sen itse, niin miksi joku päättelee, että tällainen kaunis ihminen luulee olevansa muita parempi? Eihän se niin mene, paitsi jonkun kateellisen aivoissa ilmeisesti.
No tuo yksi, joka sanoo olevansa kiltti mutta pettää miestään, ystäviään ja siskoaan, luulee ansaitsevansa parempaa. Luin koko ketjun, ja nähdäkseni tuo kirjoittaja on ainoa, joka tuolla tavoin asettaa itsensä jalustalle. Voi kyllä hyvinkin olla pelkkä provo.
No se kateellisuus on kyllä inhottavaa, mikä tälläkin palstalla joistain kommenteista paistaa. Kauniita luullaan ylpeiksi tai omahyväisiksi tai ties mitä. Ei minusta ulkoinen kauneus ole mitään ihmeellistä. Se on vain fyysinen ominaisuus. Joillakin ihmisillä geenit asettuvat silleen sopivasti, että lopputulos miellyttää useimpien silmää, jostain syystä, jota on tieteellisestikin tutkittu. Kauneutta on vaikea määritellä, ja hyvin eri näköiset ihmiset voivat näyttää kauniilta. Esimerkiksi japanilainen, norjalainen tai senegalilainen voivat kaikki näyttää kauniilta omalla tavallaan, vaikka ovat hyvin erinäköisiä keskenään. Kauan sitten luin aiheesta jotain ja/tai katsoin dokkareita, ja niiden tutkimusten johtopäätös oli jotain sellaista, mikä liittyy symmetriaan ja ominaisuuksiin, jotka kertovat fyysisestä ja geneettisestä terveydestä. Näitä kaikkia olen joutunut pohtimaan, koska, taisitte arvata, lukeudun niihin joita pidetään kauniina. Tai lukeuduin - nyt olen jo vanha kurppa, joten tämäkin "ongelma" on kokenut luonnollisen poistuman ;) Vain mieheni ja muutama vanha ystävä näkee minut vielä entisen laisena.
On se kivempaa kuin ei-niin-kauniina, olen ollut molempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut synnyinlahjana symmetriset kasvot, kauniit silmät ja paksut kiiltävät hiukset, olen harrastanut urheilua lapsesta asti ja siksi kropaltani hoikka ja jäntevä. Olen saanut usein kuulla olevani kaunis, ja pidän omasta ulkonäöstäni myös.
Kauneus on kuitenkin subjektiivista, ja ulkonäkö muuttuu väistämättä iän myötä. En ole koskaan pitänyt ulkonäköä kovin tärkeänä asiana ihmisessä, en itsessäni enkä muissa. Joskus kaunis ulkonäkö saa jotkut ajattelemaan ainakin alitajuisesti, että ihminen olisi ulkonäkökeskeisempi ja pinnallisempi, kuin tavallisemman näköinen henkilö.
En ole koskaan kokenut olevani vaikeasti lähestyttävä, mutta ehkä sellainen vaatii häikäisevämpää kauneutta.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut synnyinlahjana symmetriset kasvot, kauniit silmät ja paksut kiiltävät hiukset, olen harrastanut urheilua lapsesta asti ja siksi kropaltani hoikka ja jäntevä. Olen saanut usein kuulla olevani kaunis, ja pidän omasta ulkonäöstäni myös.
Kauneus on kuitenkin subjektiivista, ja ulkonäkö muuttuu väistämättä iän myötä. En ole koskaan pitänyt ulkonäköä kovin tärkeänä asiana ihmisessä, en itsessäni enkä muissa. Joskus kaunis ulkonäkö saa jotkut ajattelemaan ainakin alitajuisesti, että ihminen olisi ulkonäkökeskeisempi ja pinnallisempi, kuin tavallisemman näköinen henkilö.
En ole koskaan kokenut olevani vaikeasti lähestyttävä, mutta ehkä sellainen vaatii häikäisevämpää kauneutta.
Niin, no kun olen itse ollut vähemmän kaunis niin se onkin se muiden ihmisten asenne mikä muuttuu, ei välttämättä ola suhtautuminen itseen. Vaikka itse ei kokisi että oma ulkonäkö ei vaikuta mihinkään niin muut ihmiset kyllä kohtelee eri tavoin eri näköisiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauneus on hieman hankala asia. On mukava katsoa itseäni peilistä, sillä kasvoni ovat oikeasti
kauniit. Minulla on klassisen kaunis luusto, hyvä iho, täyteläiset huulet, valkoiset kauniit hampaat jne. Saan huomiota sekä miehiltä että naisilta, saan hyvää palvelua kaupoissa yms. paikoissa. Täytin kuitenkin juuri 40 vuotta, ja tiedän että tästä eteenpäin on pelkkää alamäkeä kauneuden suhteen. On kovat paineet säilyttää ulkonäkö, ja olenkin tutkinut mahdollisuuksia ja hinnastoja erilaisiin pistoshoitoihin. Pistokset pelottavat, koska en haluaisi että niiden ottaminen näkyisi... en halua mitään jähmeää jokerinaamaa.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista on olla kaunis ?
Vastaus: Helppoa ! Nuorena ei ollut itsetunto ongelmia. Oli itsevarmuutta joka auttoi myöhemmin miesvaltaisella alalla työskennellessä , tosin tarvittiin siinä muutakin kuin hyvä vartalo ja kauniit kasvot.
Ja tunnustan , olihan se kun pikkusormea koukistamalla sai miehen kuin miehen niin halutessaan koukuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kauneus on hieman hankala asia. On mukava katsoa itseäni peilistä, sillä kasvoni ovat oikeasti
kauniit. Minulla on klassisen kaunis luusto, hyvä iho, täyteläiset huulet, valkoiset kauniit hampaat jne. Saan huomiota sekä miehiltä että naisilta, saan hyvää palvelua kaupoissa yms. paikoissa. Täytin kuitenkin juuri 40 vuotta, ja tiedän että tästä eteenpäin on pelkkää alamäkeä kauneuden suhteen. On kovat paineet säilyttää ulkonäkö, ja olenkin tutkinut mahdollisuuksia ja hinnastoja erilaisiin pistoshoitoihin. Pistokset pelottavat, koska en haluaisi että niiden ottaminen näkyisi... en halua mitään jähmeää jokerinaamaa..
Oikeastaanhan se on ollut alamäkeä n kaksvitosesta asti, jolloin useimmat on kauneimmillaan. Jos vielä nelikymppisenä on kaunis niin sehän on vaan plussaa. t itsekin ihan nätti 40 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä kommentit siitä, että kauneus on katoavaista ei pidä paikkaansa.
Yleisesti ne kauniit on kauniita myös vanhemmalla iällä. Ei se kauneus yhtäkkiä mihinkään häviä.
Tuntuu yhtä hyvältä kuin tuntuu pahalta olla ruma, lihava jne. Sikäli sen tajuaa. Jos on siltä välin, niin kehoa voi hävetä joskus, mutta keskinkertaisessa ulkonäössä on autuus, kun on kuin ilmaa, ja se tuntuu hyvältä, ja jos olisin kaunis (komea) niin harkitsisin tarkkaa itseni rumentamista.
Sopivin on mitään sanomaton ulkonäkö ja kohtalaisen hyvä keho, mutta ilman, että kukaan sitä ihastelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa kun ei ole kokemusta. Oma itsetunto lytätty lapsuudesta saakka ja osa nauttii siitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut synnyinlahjana symmetriset kasvot, kauniit silmät ja paksut kiiltävät hiukset, olen harrastanut urheilua lapsesta asti ja siksi kropaltani hoikka ja jäntevä. Olen saanut usein kuulla olevani kaunis, ja pidän omasta ulkonäöstäni myös.
Kauneus on kuitenkin subjektiivista, ja ulkonäkö muuttuu väistämättä iän myötä. En ole koskaan pitänyt ulkonäköä kovin tärkeänä asiana ihmisessä, en itsessäni enkä muissa. Joskus kaunis ulkonäkö saa jotkut ajattelemaan ainakin alitajuisesti, että ihminen olisi ulkonäkökeskeisempi ja pinnallisempi, kuin tavallisemman näköinen henkilö.
En ole koskaan kokenut olevani vaikeasti lähestyttävä, mutta ehkä sellainen vaatii häikäisevämpää kauneutta.
Niin, no kun olen itse ollut vähemmän kaunis niin se onkin se muiden ihmisten asenne mikä muuttuu, ei välttämättä ola suhtautuminen itseen. Vaikka itse ei kokisi että oma ulkonäkö ei vaikuta mihinkään niin muut ihmiset kyllä kohtelee eri tavoin eri näköisiä ihmisiä.
Esteettisesti, käytöksellisesti ehkä, mutta niillä luuston muodoilla jne. ei ainakaan mulle ole mitään merkitystä sen suhteen, miten suhtaudun kehenkin. Ehkä muilla sitten on ehtoja, mutta voivat olla vähemmistönäkin.
Olen kaunis ja joo, pärjään elämässä tosi hyvin. Olen pidetty (myös miesten keskuudessa) ja minulla on todella laaja ystäväpiiri. Olen sellaisen viattoman kauniin näköinen, joten minua lähestytään TODELLA helposti. Vanhukset ja lapset tulevat aina juttelemaan minulle, ja minä toki heidän kanssaan hyvin mielellään myös juttelen.
Olen huomannut, että saan aika paljon anteeksi törppöilyjä (toki toivoisin, ettei tälläsiä olisi, mutta ehkä keskimääräistä enemmän on sillä minulla on ADHD). Ihmiset suhtautuvat minuun vähän hyväntahtoisena hömelönä.
Miehistä voin ottaa kenet vaan. Sinkkuna nyt kuitenkin tällä hetkellä. Toivoisin sellaista tasaista, turvallista miestä, joka ottaisi vähän osaa arjessani lasten kanssa. Löydän helposti uusia parisuhteita, mutta en vielä ketään joka olisi sitten kuitenkaan halunnut olla kanssani. syynä ihan vaan minun haastava elämäntilanne... Tässä nättinä olossa on vaan se ikävä puoli, että koska miehet rakastuvat minuun niin helposti, niin on vaikea nähdä kuka on vaan hullaantunut ja kuka olisi sitten oikeasti potentiaalinen kumppani :(
Itse en meikkaa ja pukeudun hillitysti, niin sopeudun paremmin massaan.
Komeana miehenä olen saanut parempaa palvelua kuin muut eri paikoissa.
Esim pankissa käydessäni viimeksi nainen haki mut odotustilasta omaan toimistoonsa hoitamaan pankkiasian, ei tarvinnu jonottaa tiskille kuten muut.
Ulkonäköäni on kommentoitu ja miehet (aikanaan pojat) tulleet tykö niin kauan kuin muistan. Nelikymppisenä huomaan näin käyvän harvemmin, mutta ihan vieraat ihmiset on keskellä päivääkin vaan kaupan kassalla jne todenneet että kun olet niin kaunis... En ole kuitenkaan niin kaunis että tunnistaisin naisten vihaavan, ehkä siksi että en ole koskaan käyttänyt hyväksi ulkonäköä ja arvostan naisten reiluutta toisiaan kohtaan hyvin korkealle. Odotan silti minäkin pienellä jännityksellä sitä hetkeä kun en enää olekaan, mutta koska olen pyrkinyt rakentamaan elämäni ja itsetuntoni ihan muiden asioiden varaan, uskon selviytyväni.
Ai niin. Lapseni ovat kauniita myös, ja pakko myöntää että olen siitä iloinen, koska on se helpompi tapa elää.
Joinain hetkinä ymmärrän sen että miksi saan usein kehuja ulkonäöstä ja monesti ihmiset ujostelee ja jotenkin pelkää mikä tuntuu tosi oudolta, en meinaan tekis kärpäsellekään pahaa ja kun tietäisivät että olen itse ujo ja aika huonoitsetuntoinen
Sanoisin, että tuo "selkeästi muiden yläpuolella" kertoo kirjoittajan motiiveista. Kateus. Jos on kaunis ja ymmärtää sen itse, niin miksi joku päättelee, että tällainen kaunis ihminen luulee olevansa muita parempi? Eihän se niin mene, paitsi jonkun kateellisen aivoissa ilmeisesti.