Lue keskustelun säännöt.
Millaista on olla kaunis?
10.07.2022 |
Miltä se tuntuu, miksi sitä tavoitellaan ja tajuaako kaunis olevansa sitä? Täällä oli samanmoinen ketju hetki sitten. Ketju kuitenkin jostain syystä poistui.
Kommentit (93)
Naiset on kateellisia ja kiusaa. Miehet ei uskalla lähestyä, mutta saat sen kumppanin kenet haluat.
Ihmiset saattavat olla vaivautuneita kanssasi jos eivät tunne. Sinut koetaan vaikeasti lähestyttäväksi. Ihmiset tuijottavat kadulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta mulla on sellainen mielikuva, että miehille naisen vartalo (ja miksei kasvotkit) ovat tärkeämmät, kuin naiselle miehen vartalo.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on kateellisia ja kiusaa. Miehet ei uskalla lähestyä, mutta saat sen kumppanin kenet haluat.
Ihmiset saattavat olla vaivautuneita kanssasi jos eivät tunne. Sinut koetaan vaikeasti lähestyttäväksi. Ihmiset tuijottavat kadulla.
Joo tuijottelee, seurailee, ja huutelee kommentteja. Suomalaiset, joita luulisi ujoiksi, eivät oikeasti niin ujoja olekkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuo mukanaan myös tiedon ja pelon siitä että iän myötä kauneus on katoavaista. Sitä ymmärtää että kauneus tuo elämään tiettyjä etuja, jotka ehkä katoavat jossain vaiheessa. Itsetunto rakentuu väistämättä vähintään jonkun verran sen ulkonäön päälle, ja sitä pelkää sitä hetkeä kun huomaa että aika alkaa tekemään tehtäväänsä.
Taas niin suomalaista. Kaikki on katoavaista. Olisi se silti ihan kiva olla kaunis vaikka parikin vuotta elämästään, että saisi hetken edes nauttia. Tai omassa tapauksessa komea, kun olen mies. Ottaa joka päivä päähän, ettei saa elämässä ikinä kokea monia asioita ulkonäkönsä vuoksi, mitä haluaisi.
Oikeasti kaikki naiset eivät edes kiinnostu sellaisista miehistä, joita voisi sanoa kauniiksi. Yleensä tanakkarakenteiset (e välttämättä ylipainoiset, mutat ei sirot) ykkäävät hoikista tai lihaksikkaista, timmeistä miehistä. Ja vartaloltaan hyvin kauniit naiset tykkäävät ns. tavallisista suomalaisista miehistä.
Täysin typerä, epälooginen ja tuulesta temmattu teoria.
Jaa..rehellisesti? Tiedän että saan melkein kenet haluan. Olen vienyt isosiskoni miehiä 2 kappaletta sänkyyn. Kavereiden miehiä ollut useampia. Olen ollut se, jonka kanssa petetään omaa naistaan. Olen iloinen luonteeltani lisäksi ja kiltti joten kavereita riittää vaikka muille jakaa. Mutta olen yksinäinen. En tiedä miksi. Hauskaista on se, että oikeasti jopa tiedän olevani kaiken keskipiste jos niin haluan mutta silti koen yksinäisyyttä. Ja kyllä, minulla on mies jonka kanssa 3 lasta. Ja ihana uskollinen mies onkin. Mutta itse petän. Syy, saan kenet vain ja tulee joskus sellainen olo, että tämä kaikki tasapaksu ei ole minua varten. Ansaitsen jotain parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuo mukanaan myös tiedon ja pelon siitä että iän myötä kauneus on katoavaista. Sitä ymmärtää että kauneus tuo elämään tiettyjä etuja, jotka ehkä katoavat jossain vaiheessa. Itsetunto rakentuu väistämättä vähintään jonkun verran sen ulkonäön päälle, ja sitä pelkää sitä hetkeä kun huomaa että aika alkaa tekemään tehtäväänsä.
Taas niin suomalaista. Kaikki on katoavaista. Olisi se silti ihan kiva olla kaunis vaikka parikin vuotta elämästään, että saisi hetken edes nauttia. Tai omassa tapauksessa komea, kun olen mies. Ottaa joka päivä päähän, ettei saa elämässä ikinä kokea monia asioita ulkonäkönsä vuoksi, mitä haluaisi.
Kyllä. Sitä paitsi yleensä ne jotka ovat kauniita nuorina, ovat sitä myös vanhana. Tsekatkaa vaikka Carmen Dell'Orefice.
Ihme kummitus. Kuvahaun perusteella ei ollut kaunis edes nuorena. Vanhana suorastaan pelottava. Oikea Julmia Juoninen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta mulla on sellainen mielikuva, että miehille naisen vartalo (ja miksei kasvotkit) ovat tärkeämmät, kuin naiselle miehen vartalo.
Väärä mielikuva. Rumalle naiselle miehen vartalolla ei ole merkitystä. Kauniille naiselle se on kaikki kaikessa. Muuten minä seurustelisin jo neljännentoista mallin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se itsessään tunnu miltään, mutta se vaikuttaa siten, että saa ylen määrin huomiota. Varsinkin jos on kasvanut tietämättä ja välittämättä ulkonäöstään, niin sitten kun sitä ulkopuolelta koko ajan korostetaan, niin se on tosi hämmentävää. Ensin tulee epäusko, sitten jonkin aikaa tuntee itsensä imarrelluksi, mutta pian se alkaa jo huvittaa ja lopulta vain rasittaa. Ainakin, jos on tämmöinen introvertti ja henkiseen puoleen panostava ihminen.
On kauniista ulkokuoresta joskus ollut hyötyäkin. Voi saada helpommin anteeksi esim. myöhästymisen. Ja sulhasia on ollut tyrkyllä häkellyttävä määrä, josta on saanut valikoida parhaat päältä. Mikä kuulostaa hienolta, mutta on myös aika rasittavaa. Testasin pitkään kutakin kandidaattia, että kiinnostaako heitä "minä" vai minun ulkokuoreni. Jonkinlaista kyynistymistä huomasin itsessäni tapahtuvan tästä johtuen.
No se vaatii kyllä työtä.
Mutta sen tietää siitä että miehet katsovat pitkään. Joskus tuijottavat suu auki.
Ei siitä mitään hyötyä ole.
Oma mies on tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla kauniilla ikisinkkunaisilla heteromiehiä ystävinä? Kärkkyvätkö vain tilaisuutta tehdä tarpeensa teihin vai ovatko aidosti kiinnostuneita seurasta ilman pumppaamismahdollisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Jaa..rehellisesti? Tiedän että saan melkein kenet haluan. Olen vienyt isosiskoni miehiä 2 kappaletta sänkyyn. Kavereiden miehiä ollut useampia. Olen ollut se, jonka kanssa petetään omaa naistaan. Olen iloinen luonteeltani lisäksi ja kiltti joten kavereita riittää vaikka muille jakaa. Mutta olen yksinäinen. En tiedä miksi. Hauskaista on se, että oikeasti jopa tiedän olevani kaiken keskipiste jos niin haluan mutta silti koen yksinäisyyttä. Ja kyllä, minulla on mies jonka kanssa 3 lasta. Ja ihana uskollinen mies onkin. Mutta itse petän. Syy, saan kenet vain ja tulee joskus sellainen olo, että tämä kaikki tasapaksu ei ole minua varten. Ansaitsen jotain parempaa.
Sanot olevasi kiltti, ja kuitenkin petät miestäsi ja viet siskoltasi ja kavereiltasi miehiä? "Rehellisesti"? Oletkohan ihan rehellinen meille, vai itseäsikö petät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se itsessään tunnu miltään, mutta se vaikuttaa siten, että saa ylen määrin huomiota. Varsinkin jos on kasvanut tietämättä ja välittämättä ulkonäöstään, niin sitten kun sitä ulkopuolelta koko ajan korostetaan, niin se on tosi hämmentävää. Ensin tulee epäusko, sitten jonkin aikaa tuntee itsensä imarrelluksi, mutta pian se alkaa jo huvittaa ja lopulta vain rasittaa. Ainakin, jos on tämmöinen introvertti ja henkiseen puoleen panostava ihminen.
On kauniista ulkokuoresta joskus ollut hyötyäkin. Voi saada helpommin anteeksi esim. myöhästymisen. Ja sulhasia on ollut tyrkyllä häkellyttävä määrä, josta on saanut valikoida parhaat päältä. Mikä kuulostaa hienolta, mutta on myös aika rasittavaa. Testasin pitkään kutakin kandidaattia, että kiinnostaako heitä "minä" vai minun ulkokuoreni. Jonkinlaista kyynistymistä huomasin itsessäni tapahtuvan tästä johtuen.
Tämä on kyllä huolestuttava kehityssuunta, miten naiset kuvittelevat joka ainoa itsensä jotenkin aivan poikkeuksellisen kauniiksi yksilöksi, joka on selkeästi muiden ihmisten yläpuolella. Ja todellisuus on ihan varmasti jotain muuta, kuin tämä. Tiedän liian monta naista, jotka ovat aivan tavallisia tallaajia, mutta käyttäytyvät, kuin olisivat supermalleja. Karmeaa aikaa eletään.
En ole oikeasti kaunis, aika tavallisen näköinen, mutta meikkaamalla ssan itsestäni kauniin. Se tuntuu ihanalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan tuurista. Joillekin ollut elämässä etu, toisille hirvittävä taakka. Kadehtia ei siis ainakaan kannata kun ikinä ei voi tietää mitä toisen sisimmässä liikkuu.
Kyllä se aika lailla on aina etu, vaikka huonojakin puolia on. Mietipä että kauneutta saa jonkin verran poistettua ja piilotettua, jos haluaa. Kas kummaa, moni ei silti tarkoituksella lihota ja jätä itseään hoitamatta, vaikka sillä saisi itsestään rumemman.
Kauniillakin voi olla vaikea elämä, mutta kyllä se sama elämä mutta vielä rumuus päälle olisi todennäköisesti sitäkin kauheampaa.
En meikkaa. Meidän yli kymmenen hengen kaveriporukasta kaikki ovat vuorollaan yrittäneet iskeä. Osa on etääntynyt pakkien jälkeen eli vain reikä ilmeisesti kiinnostaa. Myös työ- ja opiskeluporukoissa on aina näitä jotka katoavat kuin tuhka tuuleen pakkien jälkeen, kun ensin ovat muka sattumalta törmänneet minuun jatkuvasti. Osa tekee saman alettuaan seurustelemaan jonkun toisen kanssa eli löydettyään jonkun toisen reiän johon purkautua.
Miten ihmiset päätyvät parisuhteeseen niin helposti selvittämättä ensin kiinnostuvatko he sinusta ihmisenä vai reikänä? Haluavatko silti viettää aikaa kanssasi vaikkeivat saisi siitä mitään ”palkkiota” kovan työn jälkeen? Siis jos pakkien jälkeen haluaa jatkaa ajan viettämistä yhdessä, koska on kiinnostunut sinusta ja seurastasi. Vai jäävätköhän vain kyttäämään uutta tilaisuutta.. Olen jo muuttunut vainoharhaiseksi kun joku miespuolinen taas kiinnostuu keskustelemaan kanssani innokkaasti että pumpatahan se vain haluaa. Samanlaista innokkuutta kun ei tule naisten puolelta. Vai onkohan vainoharhaista edes...
Vierailija kirjoitti:
Jaa..rehellisesti? Tiedän että saan melkein kenet haluan. Olen vienyt isosiskoni miehiä 2 kappaletta sänkyyn. Kavereiden miehiä ollut useampia. Olen ollut se, jonka kanssa petetään omaa naistaan. Olen iloinen luonteeltani lisäksi ja kiltti joten kavereita riittää vaikka muille jakaa. Mutta olen yksinäinen. En tiedä miksi. Hauskaista on se, että oikeasti jopa tiedän olevani kaiken keskipiste jos niin haluan mutta silti koen yksinäisyyttä. Ja kyllä, minulla on mies jonka kanssa 3 lasta. Ja ihana uskollinen mies onkin. Mutta itse petän. Syy, saan kenet vain ja tulee joskus sellainen olo, että tämä kaikki tasapaksu ei ole minua varten. Ansaitsen jotain parempaa.
Vaikutat sisältä todella rikkinäiseltä ihmiseltä 😥
Miksi petät rakkaimpiasi ja läheisempiä ihmisiä?
En ihmettele jos tunnet olosi yksinäiseksi. Olisiko aika miettiä mistä tarve loukata läheisiäsi johtuu, kauneuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Ulkonäkö on vain kuori, jos sisäinen rauha ja tasapaino puuttuu se näkyy aina ulos myös ulkokuoresta. Kuin valot olisi katkaistu päältä.
Sanon tämän kaikella rakkaudella, hanki itsellesi apua terapiasta.
Vierailija kirjoitti:
No se vaatii kyllä työtä.
Mutta sen tietää siitä että miehet katsovat pitkään. Joskus tuijottavat suu auki.
Ei siitä mitään hyötyä ole.
Oma mies on tyytyväinen.
En itse koe tehteeni töitä sen eteen, geenit ovat tehneet sen jo puolestani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuo mukanaan myös tiedon ja pelon siitä että iän myötä kauneus on katoavaista. Sitä ymmärtää että kauneus tuo elämään tiettyjä etuja, jotka ehkä katoavat jossain vaiheessa. Itsetunto rakentuu väistämättä vähintään jonkun verran sen ulkonäön päälle, ja sitä pelkää sitä hetkeä kun huomaa että aika alkaa tekemään tehtäväänsä.
HAHAHAHAH! Nyt on pakko olla vahingoniloinen. Se on ihan oikein.
Noh, kyllä minä tuosta huolimatta silti valitsen olla kaunis nämä ekat 40 vuotta ja rupsahtaa vasta sitten kun elää koko elämäni valmiiksi rupsahtaneena...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa työpaikkoja helpommin. Kytätään. Raskasta ja ihanaa. Naiset kateellisia ja ilkeitä jopa...Miehet ei halua olla vain kavereita. mun seurassa ei olla rennosti. jos joku mies on, pidän hänestä tosi paljon.
Kyllä. Ja ventovieraat lapset haluavat puhua sinulle! He kasautuvat ympärillesi, jos vain mahdollista.
Totta tämäkin. Oma lapseni tuli minusta jo mustasukkaiseksi, kun päiväkodista häntä aikoinaan hakiessani joukko lapsia piiritti minua jutteluillaan.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se itsessään tunnu miltään, mutta se vaikuttaa siten, että saa ylen määrin huomiota. Varsinkin jos on kasvanut tietämättä ja välittämättä ulkonäöstään, niin sitten kun sitä ulkopuolelta koko ajan korostetaan, niin se on tosi hämmentävää. Ensin tulee epäusko, sitten jonkin aikaa tuntee itsensä imarrelluksi, mutta pian se alkaa jo huvittaa ja lopulta vain rasittaa. Ainakin, jos on tämmöinen introvertti ja henkiseen puoleen panostava ihminen.
On kauniista ulkokuoresta joskus ollut hyötyäkin. Voi saada helpommin anteeksi esim. myöhästymisen. Ja sulhasia on ollut tyrkyllä häkellyttävä määrä, josta on saanut valikoida parhaat päältä. Mikä kuulostaa hienolta, mutta on myös aika rasittavaa. Testasin pitkään kutakin kandidaattia, että kiinnostaako heitä "minä" vai minun ulkokuoreni. Jonkinlaista kyynistymistä huomasin itsessäni tapahtuvan tästä johtuen.Tämä on kyllä huolestuttava kehityssuunta, miten naiset kuvittelevat joka ainoa itsensä jotenkin aivan poikkeuksellisen kauniiksi yksilöksi, joka on selkeästi muiden ihmisten yläpuolella. Ja todellisuus on ihan varmasti jotain muuta, kuin tämä. Tiedän liian monta naista, jotka ovat aivan tavallisia tallaajia, mutta käyttäytyvät, kuin olisivat supermalleja. Karmeaa aikaa eletään.
Miten niin kaikki kuvittelevat? Täälläkin on moni kertonut olevansa "vaatimattoman näköinen" tai suorastaan "ruma". Ja sitten on niitä oikeasti kauniita. Mistäpäs sinä tietäisit, onko esim. siteeraamasi kirjoittaja näitä oikeasti kauniita? Eihän täällä kenenkään naama näy. Silti oletat, että "kaikki" vain kuvittelevat? Varmaan sellaisiakin on, joista kerroit, mutta että kaikki? Haloo...
Oikeasti kaikki naiset eivät edes kiinnostu sellaisista miehistä, joita voisi sanoa kauniiksi. Yleensä tanakkarakenteiset (e välttämättä ylipainoiset, mutat ei sirot) ykkäävät hoikista tai lihaksikkaista, timmeistä miehistä. Ja vartaloltaan hyvin kauniit naiset tykkäävät ns. tavallisista suomalaisista miehistä.