Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko iän myötä (esim. 40 v. -> ) lihominen väistämätön ilmiö?! Miten pidät painosi kurissa, keski-ikäinen?
09.07.2022 |
Niin monessa ketjussa sanotaan, ettei voi mitään, painoa vaan tulee sitä mukaa kuin ikääkin. Omassa kaveripiirissä tämän kyllä huomaakin.
Mutta mitä on tehtävissä - vaiko ei mitään? Itsellä tavoitteena, ettei paino nouse yli 59 kg:n, olen 166 cm pitkä ja muutaman vuoden päästä juhlin viisikymppisiäni.
Kommentit (309)
Olen lihonut viime aikoina 4 kg, tuosta ainakin 2 kg pitäisi saada pois, kun on alkanut kaikki vaatteet kiristää. Olen erittäin omenavartaloinen, joten minulle kaikki lihominen on sitä epäterveellistä sisäelinten ympärille kertyvää rasvaa. Vyötärönympärys on normaalipainossakin hälyttävien rajojen yläpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.
Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.
Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.
Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.
Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal
Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.
Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.Tämä on tosi yleistä, että tehdään "kaikki oikein" ja silti on ylipainoa. Ollaan kummallisen sokeita omalle syömisille ja kuvitellaan jonkun mystisen asian haittaavan painonhallintaa, kun teenhän "kaiken oikein" Ei nähdä mitään syytä muuttaa omaa toimintaa.
No mä en todellakaan näe mitään syytä muuttaa omaa toimintaa. Syön terveellisesti, en syö liikaa, urheilen paljon, olen terve ja jaksava. Sanoin jo aiemmassa viestissä että hyväksyn tilanteen ja olen ihan ookoo sen kanssa että on ylipainoa. Olen loistokuntoinen ylipainoinen ja juoksen maratoneja. Moni laiha ei pysty samaan.
Käyn joka päivä salilla, ja siellä on myös joka päivä samat ihmiset. Siellä on todella paljon niitä jotka on selvästi ylipainoisia mutta todella kovassa kunnossa. Siis esim bodyattack tunnit ja sen jälkeen salia, tai pari kolme jumppaa putkeen. Moni hoikka ei todellakaan jaksa tai pysty samaan.
Eli vaikka on painoa niin voi olla ihan helkkarin kovassa kunnossa.
Sit taas tunnen useita laihoja jotka ei jaksa edes maitopurkkia nostaa käsi suorana eteenpäin. Saati kävellä sohvalta jääkaappia pidemmälle.
Kuntoa ei todellakaan voi päätellä ulkoisesta olemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.
Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.
Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.
Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.
Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal
Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.
Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.
Unettomuus on syytä laittaa kuntoon, se voi pahimmillaan nollata muutoin terveiden elintapojen vaikutuksen. B1 vitamiinin puutostila voi olla yksi unettomuuden taustatekijöistä, runsaalla salaatin syönnillä (iso kulho päivittäin) ja ravintohiivaa syömällä olo paranee jos tästä on kysymys.
Kyllä se nousee helposti. Mä olin aina todella laiha, kiusattu nuorena siitä vuosia. Ajattelin etten ikinä liho. Synnytysten jälkeen ei seuraavana päivänä ollut yhtään mitään mahaa tai edes pientä kohoumaa jne. Nyt kun on viiskymppinen ni on salakavalasti alkanut tulla kiloja ja nyt olen tehostanut kuntoilua. En ole lihava mutta normaalipainon ylärajalla mikä on minulle täysin uutta. Miehellä ihan sama.
Veikkaan, että hormonit vaikuttaa myös. Ensin esivaihdevuodet sitten vaihdevuodet. Kuulemma lihasten ylläpitäminen on ainakin paljon työläämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut hoikka, mutta sopusuhtainen olen edelleen. Istumatyön vastapainoksi vaatii liikuntaa. Hyötyliikuntaa suosittelen, jos omaa pihaa, ruohonleikkaus, kitkeminen, risusavotta, lumityöt jne. Työmatkat kävellen (vaikka osan matkaa) tai pyöräillen. Viikoittain 1-2 kertaa kuntosali, niin ei vaikuta vuodenaika tai kelit tai jos tykkää ryhmäliikunnoista (itse en). Jokapäivä vähintään 1/2 h kävely/pyöräily (helteellä mielummin pyöräillen). Syön myös herkkuja, nyt tullut jäätelöä syötyä liikaa. Mutta peruskotiruoka kuitenkin kaiken pohjana. Eväät töissä pääsääntöisesti. Ei pizzoja, hampurilaisia, sipsejä, öljyisiä ja juustoisia salaatteja, kaiken kaikkiaan noutopöytien välttäminen, missä tulee syötyä ensin runsas ja energiaa sis. salaatti (salaatin kastikkeet) ja sen päälle varsinainen lämmin ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista leipoo jatkuvasti. Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?
Minä leivon usein koska pidän siitä. Olen 168cm pitkä ja painan alle 60kg. Ei leipominen tarkoita sitä, että niitä leipomuksia pitäisi mättää kilotolkulla naamaansa.
Kuinka usein teet yhden hengen kakkuja, yhden pullan pullataikinaa tai yhden palan pannukakun? Useimmat reseptit vaativat isomman annoksen tekemistä ja jos ei ole ketään, jolle syöttää loput, niin pakastinkin tulee varsin nopeasti täyteen.
Minusta sinä leikit tyhmää, jos et mukamas ymmärrä, miksi miniannosten leipominen ei ole ihan niin yksinkertaista.
Minkä ihmeen miniannosten? 😂 On ystäviä, sukulaisia, naapureita ja se pakastin. Aina on kelvannut leipomani porukalle. Ja jos leivon vaikka suolaisen piirakan, se riittää puolisolleni ja mulle useamman päivän. Puhumattakaan vaikka puolen litran pullataikinan korvapuusteista tai vaikka suklaakakusta. Onpahan aina jotain tarjottavaa vieraille 😘
Eli siis leikit tyhmää. Okei.
Kaikilla ei ole perhettä, ystäviä, sukulaisia tai naapureita, joille voi kipata leipomuksensa. Jos tulee kommentoimaan, ettei leipominen lihota ketään, niin siihen kannattaisi varmaan lisätä, mihin ne leipomukset menevät, jos eivät omaan suuhun.
Alkuperäinen kommenttihan oli "Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?" Siihen on aika lapsellista tulla kertomaan, että leipoa voi ihan hyvin useinkin, mutta niitä ei tarvitse syödä.
Kovinkaan moni yksinäinen ei viitsi käyttää rahojaan ruuanlaittoon, jos lopputulos pitää heittää roskiin.
Huoh. Alkuperäinen kommentti nimenomaan alkoi "Iso osa naisista leipoo jatkuvasti" ja siitä suoraan tehtynä päätelmällä, että kaikki pitää syödä yksin ja samantien. Kukaan ei pakota leipomaan jos kerran on niin vaikeaa, että pitää heittää kaikki roskiin. Muitakin harrastuksia on olemassa. Ihan vinkkinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.
Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.
Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.
Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.
Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal
Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.
Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.Tämä on tosi yleistä, että tehdään "kaikki oikein" ja silti on ylipainoa. Ollaan kummallisen sokeita omalle syömisille ja kuvitellaan jonkun mystisen asian haittaavan painonhallintaa, kun teenhän "kaiken oikein" Ei nähdä mitään syytä muuttaa omaa toimintaa.
No mä en todellakaan näe mitään syytä muuttaa omaa toimintaa. Syön terveellisesti, en syö liikaa, urheilen paljon, olen terve ja jaksava. Sanoin jo aiemmassa viestissä että hyväksyn tilanteen ja olen ihan ookoo sen kanssa että on ylipainoa. Olen loistokuntoinen ylipainoinen ja juoksen maratoneja. Moni laiha ei pysty samaan.
Ok, se on sitten sinun ratkaisusi. Ylipainoiset ei kyllä mitään maratoneja juokse. Taidat olla sokea myös liikkumisesi suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.
Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.
Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.
Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.
Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal
Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.
Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.Tämä on tosi yleistä, että tehdään "kaikki oikein" ja silti on ylipainoa. Ollaan kummallisen sokeita omalle syömisille ja kuvitellaan jonkun mystisen asian haittaavan painonhallintaa, kun teenhän "kaiken oikein" Ei nähdä mitään syytä muuttaa omaa toimintaa.
No mä en todellakaan näe mitään syytä muuttaa omaa toimintaa. Syön terveellisesti, en syö liikaa, urheilen paljon, olen terve ja jaksava. Sanoin jo aiemmassa viestissä että hyväksyn tilanteen ja olen ihan ookoo sen kanssa että on ylipainoa. Olen loistokuntoinen ylipainoinen ja juoksen maratoneja. Moni laiha ei pysty samaan.
Voit olla nyt hyväkuntoinen, mutta kyllä ne parikymmentä ylikiloa vaan rasittaa aika lailla kroppaasi. Jos vielä harrastat juoksemista, jalat - erityisesti polvet - ovat kovilla. Eli jos onnistuisit tiputtamaan jonkun verran painoa, olisi se erinomainen satsaus tuleviin vuosiin ja vuosikymmeniin. Kertomasi perusteella luulisi, että paino tippuisi loppujen lopuksi aika yksinkertaisella jutulla, kun esimerkiksi liikkuminen on jo hyvällä tasolla. Kannattaisi ehkä vielä kuitenkin keskustella asiantuntevan ravitsemusterapeutin tai laihdutuslääkärin kanssa, jos yksi lääkäri ole osannut muuta kuin ihmetellä painon pysymistä sadan kilon tietämillä.
"Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne."
Juuri näinhän se on.
Normaali suhde ruokaan, syömiseen ja liikuntaan. Normaali tasapainoinen suhde tähän kaikkeen ilman mitään stressiä ja jatkuvaa suunnittelua ja kieltäytymistä.
Ei syödä muuta kuin nälkään. Ei siksi että on ikävää ja tylsää. Ei siksi että ahdistaa. Ei siksi että on yksinäinen. Ei edes siksi että on iloinen! Ruoka ruokana, ravintona joka on välttämättömyys mutta ei keskipiste.
Tämä kaikki näyttää olevan taysin hukassa nykyihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen ajatus tuo että väkisin lihoo kun täyttää jonkun määrätyn iän.
Omalla kohdallani on käynyt päin vastoin niin että kun parikymppisenä painoin 57-58 kiloa ja olen 168 cm, niin nyt keski-iän ylittäneenä painoni on päinvastoin laskenut. Tästä olen saanut huomautuksen lääkäriltäni sillä osteoporoosin vaara on olemassa.
Itselleni ruoka ja syöminen ei koskaan ole näytellyt mitään isoa osaa elämässä. Syön elääkseni, en elä syödäkseni.
Ruoka on välttämättömyys mutta siitä en hae turvaa tai nautintoa tai lohtua tms. Voin sanoa että suhteeni syömiseen on terveellä pohjalla. Kroppani sanoo paljonko minun pitää tänään syödä, se ilmoittaa sen kyllä selkeästi jos osaa kuunnella eikä tukahduta kaikella turhalla mässyllä ja mieliteoilla. Mieliteko onkin syytä erottaa oikeasta ravinnontarpeesta.
Ilman muuta saa ja pitää syödä hyvää ruokaa, mutta turha mässy on turhaa mässyä.
Liikun koska nautin siitä, mutta en rääkkää itseäni. En käytä alkoholia ollenkaan. En syö makeaa paitsi tumma suklaa kyllä maistuu silloin tällöin. Mitään ei tarvitse kieltää mistä pitää, annoskoot ratkaisee.
Kohtuu kaikessa.
Lisättäköön että kolmekymppisenä minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta jonka takia en ole grammaakaan lihonut. Muut oireet sitten olikin rajuja. Olen myös synnyttänyt kaksi lasta, ensimmäisessä raskaudessa paino nousi 16 kiloa, toisessa hieman vähemmän, ja valtaosa jäi laitokselle ja loppu putosi itsekseen imetysaikana. Normaalina keskimääräisenä painonnousuna pidetään 12 kiloa.
En hetkeäkään usko että mikään ihmeellinen kohtalon määräys pakottaa lihomaan kun täytät jonkun määrän vuosia. Kyllä siinä on monta muutakin tekijää, ja tekosyitä ei kannata esittää vaan olla rehellinen itselleen ja nähdä totuus.
Allekirjoitan tämän.
Aloin lihomaan 31 vuotiaana. Mitä väliä miltä vanha ämmä näyttää?
BMI 38 ja ikää 37v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne."
Juuri näinhän se on.
Normaali suhde ruokaan, syömiseen ja liikuntaan. Normaali tasapainoinen suhde tähän kaikkeen ilman mitään stressiä ja jatkuvaa suunnittelua ja kieltäytymistä.
Ei syödä muuta kuin nälkään. Ei siksi että on ikävää ja tylsää. Ei siksi että ahdistaa. Ei siksi että on yksinäinen. Ei edes siksi että on iloinen! Ruoka ruokana, ravintona joka on välttämättömyys mutta ei keskipiste.
Tämä kaikki näyttää olevan taysin hukassa nykyihmiseltä.
Mitä jos elämä on tylsää kakkaa? Ainoa ilo humala tai syöminen?
Bmi 38 ja ikää 37v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne."
Juuri näinhän se on.
Normaali suhde ruokaan, syömiseen ja liikuntaan. Normaali tasapainoinen suhde tähän kaikkeen ilman mitään stressiä ja jatkuvaa suunnittelua ja kieltäytymistä.
Ei syödä muuta kuin nälkään. Ei siksi että on ikävää ja tylsää. Ei siksi että ahdistaa. Ei siksi että on yksinäinen. Ei edes siksi että on iloinen! Ruoka ruokana, ravintona joka on välttämättömyys mutta ei keskipiste.
Tämä kaikki näyttää olevan taysin hukassa nykyihmiseltä.
Mitä jos elämä on tylsää kakkaa? Ainoa ilo humala tai syöminen?
Bmi 38 ja ikää 37v
Miksi olet noin katkera? Miksi vihaat itseäsi?
Surullista.
Pätkäpaasto klo 18.00-09.00 välillä ei mitään muuta kuin vettä. Paino pudonnut 15kg.
Olen ollut aina hoikka, mutta kun täytin 40 niin sen jälkeen on tullut kilo lisää painoa vuodessa vaikka elintavat ovat pysyneet samans. Täytän kohta 46. Joskus suren kiloja mutta olen kuitenkin normaalipainossa joten varsinaista ongelmaa ei ole. Kyllä suomalaiset yleensäkin ovat lihoneet kaikissa ikäryhmissä mutta ainakin omalla kohdallani on tapahtunut se kuuluisa keski-iän lihominen. Mikäli keski-iän ylikilot on ihmisellä se suurin murhe niin helpolla pääsee.
Kun estrogeeni vähenee, niin elimistö yrittää korvata sitä lisäämällä rasvakudosta, eli tulee hirveä nälkä.
Jossain luki, että myös energian tarve romahtaa keski-iässä sadoilla kilokaloreilla. En tiedä, mistä tämä johtuu. Ehkä lihasmassan vähenemisestä.
Vanhemmiten tulee kremppaa, on oma auto, väsyttää. Tulee liikuttua vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen ajatus tuo että väkisin lihoo kun täyttää jonkun määrätyn iän.
Omalla kohdallani on käynyt päin vastoin niin että kun parikymppisenä painoin 57-58 kiloa ja olen 168 cm, niin nyt keski-iän ylittäneenä painoni on päinvastoin laskenut. Tästä olen saanut huomautuksen lääkäriltäni sillä osteoporoosin vaara on olemassa.
Itselleni ruoka ja syöminen ei koskaan ole näytellyt mitään isoa osaa elämässä. Syön elääkseni, en elä syödäkseni.
Ruoka on välttämättömyys mutta siitä en hae turvaa tai nautintoa tai lohtua tms. Voin sanoa että suhteeni syömiseen on terveellä pohjalla. Kroppani sanoo paljonko minun pitää tänään syödä, se ilmoittaa sen kyllä selkeästi jos osaa kuunnella eikä tukahduta kaikella turhalla mässyllä ja mieliteoilla. Mieliteko onkin syytä erottaa oikeasta ravinnontarpeesta.
Ilman muuta saa ja pitää syödä hyvää ruokaa, mutta turha mässy on turhaa mässyä.
Liikun koska nautin siitä, mutta en rääkkää itseäni. En käytä alkoholia ollenkaan. En syö makeaa paitsi tumma suklaa kyllä maistuu silloin tällöin. Mitään ei tarvitse kieltää mistä pitää, annoskoot ratkaisee.
Kohtuu kaikessa.
Lisättäköön että kolmekymppisenä minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta jonka takia en ole grammaakaan lihonut. Muut oireet sitten olikin rajuja. Olen myös synnyttänyt kaksi lasta, ensimmäisessä raskaudessa paino nousi 16 kiloa, toisessa hieman vähemmän, ja valtaosa jäi laitokselle ja loppu putosi itsekseen imetysaikana. Normaalina keskimääräisenä painonnousuna pidetään 12 kiloa.
En hetkeäkään usko että mikään ihmeellinen kohtalon määräys pakottaa lihomaan kun täytät jonkun määrän vuosia. Kyllä siinä on monta muutakin tekijää, ja tekosyitä ei kannata esittää vaan olla rehellinen itselleen ja nähdä totuus.
Oletko sinä rehellinen Itsellesi, näetkö totuuden? Lääkäri on jo varoittanut ostroporoosista, ja täällä kovasti vakuuttelet, kuinka nautit elämäntyylistä, joka pitää sinut hoikempana kuin nuoruusvuosina.
On ihan tosiseikka, että keski-iän ylittäneen ihmisen ihannepaino on korkeampi kuin nuoren ihmisen ihannepaino. Tämä liittyy kehonkoostumukseen ja yleiseen terveyteen.
Alue: Aihe vapaa
No mä en todellakaan näe mitään syytä muuttaa omaa toimintaa. Syön terveellisesti, en syö liikaa, urheilen paljon, olen terve ja jaksava. Sanoin jo aiemmassa viestissä että hyväksyn tilanteen ja olen ihan ookoo sen kanssa että on ylipainoa. Olen loistokuntoinen ylipainoinen ja juoksen maratoneja. Moni laiha ei pysty samaan.