Onko iän myötä (esim. 40 v. -> ) lihominen väistämätön ilmiö?! Miten pidät painosi kurissa, keski-ikäinen?

Liikuntaa joka jumalan päivä. Vain tavallista ruokaa, ei mitään herkkuja kuten suklaa, karkit, pullat, jäätelö, sipsit. 163cm, 56kg. 44v.

Vielä 30-vuotiaana painoin 75 kg ja olin normaalipainon rajoissa. 40-vuotiaana 83 kg ja ylipainoinen. Nyt sitten on tullut vielä 20 kg lisää muutamassa vuodessa. En saa pidettyä painoa kurissa. Kyllä ne kilot vaan alkavat kertyä neljänkympin tienoilla huimaa vauhtia.

Vierailija kirjoitti:

Itse lapsettomana sinkkuna en ole juurikaan lihonut, mutta syytän siitä mm. olematonta sosiaalista elämääni, työttömyyttä (köyhyys) ja sitä, että liikun päivittäin. Minulla ei ole varaa autoon, joten kuljen kaikki matkat joko omilla jaloilla tai julkisia hyödyntäen.

Joku toinen työtön, köyhä ja yksinäinen voisi sanoa juuri päinvastoin. Hänellä ei ehkä ole tarvetta liikkua kuten työssäkäyvän, eikä julkisilla liikkuminen muutenkaan välttämättä lisää kenenkään aktiivisuutta. Jos ei ole sosiaalista elämää, niin helposti jää kotiin katsomaan televisiota (tai lukemaan tätä palstaa). 

Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.

Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.

Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.

Lchf ruokaa ja pätkäpaasto. Jotkut ruuat on ollut pakko jättää ihan kokonaan, myös juhlatilanteissa, tai ei hyvin käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa naisista leipoo jatkuvasti. Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?

Minä leivon usein koska pidän siitä. Olen 168cm pitkä ja painan alle 60kg. Ei leipominen tarkoita sitä, että niitä leipomuksia pitäisi mättää kilotolkulla naamaansa.

Kuinka usein teet yhden hengen kakkuja, yhden pullan pullataikinaa tai yhden palan pannukakun? Useimmat reseptit vaativat isomman annoksen tekemistä ja jos ei ole ketään, jolle syöttää loput, niin pakastinkin tulee varsin nopeasti täyteen. 

Minusta sinä leikit tyhmää, jos et mukamas ymmärrä, miksi miniannosten leipominen ei ole ihan niin yksinkertaista. 

Olen 44v nainen ja painoa minulla on aika paljon (174cm/95-100kg), mutta olen saanut pidettyä sen noissa lukemissa jo viisitoista vuotta. Syön, nukun ja liikun säännöllisesti. Tarkkailen painoani.

Joskus söin ja join miten sattuu ja käytin löysiä vaatteita pidempään enkä käynyt vaa'lla vuoteen. Olo oli huonosti voiva ja painoa oli lopulta 113

kg. Aloitin muutoksen ja pudotin tuosta alle sataseen painon. Se painonpudotus oli niin haastavaa , etten enää halua ruveta siihen. Se on hyvä motivaattori pitämään painon kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.

Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.

Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.

Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.

Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa naisista leipoo jatkuvasti. Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?

Minä leivon usein koska pidän siitä. Olen 168cm pitkä ja painan alle 60kg. Ei leipominen tarkoita sitä, että niitä leipomuksia pitäisi mättää kilotolkulla naamaansa.

Kuinka usein teet yhden hengen kakkuja, yhden pullan pullataikinaa tai yhden palan pannukakun? Useimmat reseptit vaativat isomman annoksen tekemistä ja jos ei ole ketään, jolle syöttää loput, niin pakastinkin tulee varsin nopeasti täyteen. 

Minusta sinä leikit tyhmää, jos et mukamas ymmärrä, miksi miniannosten leipominen ei ole ihan niin yksinkertaista. 

Minkä ihmeen miniannosten? 😂 On ystäviä, sukulaisia, naapureita ja se pakastin. Aina on kelvannut leipomani porukalle. Ja jos leivon vaikka suolaisen piirakan, se riittää puolisolleni ja mulle useamman päivän. Puhumattakaan vaikka puolen litran pullataikinan korvapuusteista tai vaikka suklaakakusta. Onpahan aina jotain tarjottavaa vieraille 😘

Iän myötä liikkuminen vähenee ja syöminen lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

No etätyöt ovat lihottaneet suomalaiset naiset että sillä lailla.

Ihmiset olivat lihavia jo ihan ennen koronaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.

Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.

Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.

Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.

Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.

Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal

Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.

Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.

Vierailija kirjoitti:

Iän myötä liikkuminen vähenee ja syöminen lisääntyy.

Just näin EI käynyt ja silti painoa tulee lisää.

Olen 57-vuotias nainen ja aloin harrastaa juoksua, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapset ovat muuttaneet omilleen mutta juoksuharrastus on entistä aktiivisempi. Juoksukilometrejä kertyy viikossa 50-60. Lisäksi käyn salilla. Syön ilmeisesti aika hyvin, mutta en juurikaan ajattele syömisiä, mutta en syö määrään enempää. Kokonaista pizzaa en esim. pysty syömään, vaan jo puolikas täyttää. En siis tietoisesti rajoitu kuten ehkä joku ajattelee, vaan ei jaksa. Paino pysyy koko ajan samana. Lisäksi olen lihavasta suvusta eli geenejä ei voi kiittää. Lihaskuntoharjoittelulla voi ehkäistä kropan mallin muuttumista.

Olen 45 ja toistaiseksi kaikki toimii normaalisti. Olen 170 pitkä ja paino vaihtelee 56-58 kilon välillä. Pätkäpaastoa olen noudattanut viimeiset pari vuotta, mutta samoissa mitoissa olin ennen sitäkin. Salilla ja lenkillä käyn säännöllisesti. Muutaman vuoden treenasin aika tavoitteellisestikin, silloin olin kyllä paremmassa kunnossa, nyt olen vain hoikka.

Pätkäpaasto ja ketodieetti hoitaa homman.

Kerran vuorokaudessa syöminen on itseasiassa todella vapauttavaa kun rytmiin pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.

Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.

Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.

Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.

Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.

Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal

Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.

Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.

Tämä on tosi yleistä, että tehdään "kaikki oikein" ja silti on ylipainoa. Ollaan kummallisen sokeita omalle syömisille ja kuvitellaan jonkun mystisen asian haittaavan painonhallintaa, kun teenhän "kaiken oikein"  Ei nähdä mitään syytä muuttaa omaa toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa naisista leipoo jatkuvasti. Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?

Minä leivon usein koska pidän siitä. Olen 168cm pitkä ja painan alle 60kg. Ei leipominen tarkoita sitä, että niitä leipomuksia pitäisi mättää kilotolkulla naamaansa.

Kuinka usein teet yhden hengen kakkuja, yhden pullan pullataikinaa tai yhden palan pannukakun? Useimmat reseptit vaativat isomman annoksen tekemistä ja jos ei ole ketään, jolle syöttää loput, niin pakastinkin tulee varsin nopeasti täyteen. 

Minusta sinä leikit tyhmää, jos et mukamas ymmärrä, miksi miniannosten leipominen ei ole ihan niin yksinkertaista. 

Minkä ihmeen miniannosten? 😂 On ystäviä, sukulaisia, naapureita ja se pakastin. Aina on kelvannut leipomani porukalle. Ja jos leivon vaikka suolaisen piirakan, se riittää puolisolleni ja mulle useamman päivän. Puhumattakaan vaikka puolen litran pullataikinan korvapuusteista tai vaikka suklaakakusta. Onpahan aina jotain tarjottavaa vieraille 😘

Eli siis leikit tyhmää. Okei. 

Kaikilla ei ole perhettä, ystäviä, sukulaisia tai naapureita, joille voi kipata leipomuksensa. Jos tulee kommentoimaan, ettei leipominen lihota ketään, niin siihen kannattaisi varmaan lisätä, mihin ne leipomukset menevät, jos eivät omaan suuhun.

Alkuperäinen kommenttihan oli "Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?" Siihen on aika lapsellista tulla kertomaan, että leipoa voi ihan hyvin useinkin, mutta niitä ei tarvitse syödä.

Kovinkaan moni yksinäinen ei viitsi käyttää rahojaan ruuanlaittoon, jos lopputulos pitää heittää roskiin. 

Omalla kohdalla nyt 44 vuotiaana aloitekyvyttömyys on isoin ongelma.

Johtuneeko siitä, että aika tuntuu kuluvan kokoajan nopeammin?

Olen aina liikkunut paljon, mutta nyt tarvii erikseen potkia itseään persiille oikein kunnolla, että saa lähdettyä lenkille.

Vierailija kirjoitti:

Pätkäpaasto ja ketodieetti hoitaa homman.

Kerran vuorokaudessa syöminen on itseasiassa todella vapauttavaa kun rytmiin pääsee.

Pätkäpaasto ei toimi kaikilla. 5 kk pätkäpaastoa - kalorit laskien - eikä grammaakaan tippunut. Samassa ajassa mies tiputti samalla metodilla 9 kg. Ei toiminut mulla. Siis tippaakaan en laihtunut.

Sitten siirryin VHHlle ja kilot lähti kuin kuppa töölöstä. Harmi etten vaan jaksa koko aikaa olla VHHlla sillä urheilen paljon ja ilman hiilareitq en vaan jaksa.

Nyt teen sitten pulsseina laihdutusta eli välillä VHH ja välillä ei. Tällä lailla paino pysyy kurissa.