Lue keskustelun säännöt.
Onko iän myötä (esim. 40 v. -> ) lihominen väistämätön ilmiö?! Miten pidät painosi kurissa, keski-ikäinen?
09.07.2022 |
Niin monessa ketjussa sanotaan, ettei voi mitään, painoa vaan tulee sitä mukaa kuin ikääkin. Omassa kaveripiirissä tämän kyllä huomaakin.
Mutta mitä on tehtävissä - vaiko ei mitään? Itsellä tavoitteena, ettei paino nouse yli 59 kg:n, olen 166 cm pitkä ja muutaman vuoden päästä juhlin viisikymppisiäni.
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa naisista leipoo jatkuvasti. Onko ihme jos on lihava jos vetää viikossa satoja grammoja voita, sokeria ja vehnää?
Jouduin leipomaan lasten ollessa pieniä, koska heillä oli vilja-allergioita. Nyt lapset ovat aikuisia opiskelijoita. En leivo ikinä. Laitoin leipomiskamat pois keittiökaapeista. Lapset ottakoot mukaansa niistä, mitä haluavat. Minun leipomiseni ovat jo aikoja sitten leivottu.
Itse pärjään ihan puurolla, perunoilla ja syömällä välillä riisiä. Minulla on siemenleipää pakastimessa. Ostan sen kaupasta, koska se tulee minulle helpommaksi ja halvemmaksi kuin leipomistavaroiden ostaminen.
Alapeukuttajalle tiedoksi, etten voi syödä kotimaisia viljoja keliakian vuoksi. Siksi ostan kaupan leipää ja heitän sen heti pakkaseen. Sulatan sitä myötä kuin sitä syön. En pidä siitä, että ruokaa jäisi pilaantumaan ja kompostiin oman laiskuuden vuoksi. Eihän siinä ole mitään järkeä heittää puolta leipäpakettia kompostiin ja sitten mennä ostamaan seuraavaa pakettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan puhdas myytti.
Ihmiset ovat mainioita keksimään itselleen tekosyitä: b 12, aineenvaihdunta, geenit, raskaat luut, anemia, kilpirauhastauti, fibromyalgia, /yhteiskunnan syy/vanhempien syy etc.
Itsekin olen lihonut 10 kg., mutta sillä ei ole mitään tekemistä em. asioden kanssa. Yksinkertaisesti liikuin vähemmän ja ennen kaikkea söin enemmän.
Eikö tässä nyt kuitenkin keskustella siitä, voiko ikääntyessä syödä yhtä paljon kuin ennen? Ilmeisesti tässä on kahta koulukuntaa. Toisten mielestä ei voi ja toisten mielestä voi.
Ainakin osa ihmisistä on kokenut, että jos nuorena saattoi syödä muffinsin joka päivä lihomatta, enää ei voi, vaikka liikkuisi kuten aiemmin. Ja silloin tulee kyseeseen valinta, että pitääkö alkaa syödä vähemmän vai liikkua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olisin hämilläni jos 40 vuotiaana olen ylipainoinen koska nyt 30 vuotiaana olen alipainoinen
No minä olin alipainoinen lähes nelikymppiseksi, vaikka yritin saada painoa useasti. Kyllä se sitten 40+ rupesi kertymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan puhdas myytti.
Ihmiset ovat mainioita keksimään itselleen tekosyitä: b 12, aineenvaihdunta, geenit, raskaat luut, anemia, kilpirauhastauti, fibromyalgia, /yhteiskunnan syy/vanhempien syy etc.
Itsekin olen lihonut 10 kg., mutta sillä ei ole mitään tekemistä em. asioden kanssa. Yksinkertaisesti liikuin vähemmän ja ennen kaikkea söin enemmän.
Eikö tässä nyt kuitenkin keskustella siitä, voiko ikääntyessä syödä yhtä paljon kuin ennen? Ilmeisesti tässä on kahta koulukuntaa. Toisten mielestä ei voi ja toisten mielestä voi.
Ainakin osa ihmisistä on kokenut, että jos nuorena saattoi syödä muffinsin joka päivä lihomatta, enää ei voi, vaikka liikkuisi kuten aiemmin. Ja silloin tulee kyseeseen valinta, että pitääkö alkaa syödä vähemmän vai liikkua enemmän.
Paras valinta on kuitenkin muuttaa ruuan sisältöä. Ei tarvitse kärvistellä nälässä liian vähillä syömisillä eikä tarvitse liikkua verenmaku suussa. Voi syödä tarpeen verran ja liikkua siten kuin hyvältä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lautasella on 3/4 kasviksia, liikun keskimäärin vähän reilun tunnin päivässä (8-9 tuntia viikossa) pyöräillen ja kävellen niin, että hengästyn ja hikoilen useimpina kertoina.
Syön myös herkkuja, nyt kesällä jäätelöä lähes joka päivä...
Kunnon määrä kuntoilua ja perus-arkiruoan keveys, siinä se taitaa olla. Ikää 52.
Mulla tuli istumatyön myötä 10 kiloa, mutta olin sen verran normaalipainoinen, että tässä on nyt "vain" pari kiloa ylipainoa. Olin yli 50 kun alkoi painoi nousta, johtui siitä että 3,5 km kävelymatka töihin muuttui alle kilometriin. Liikkumalla riittävästi ja syömällä kohtuudella se on nyt pysynyt kuitenkin vakiona, mutta viitisen kiloa haluaisin laihduttaa. Ongelma on että mies tekee ruuat ja minä en tiedä yhtään ruokien kalorimäärää. Meillä on eri näkemys, mun mielestä ruuan laatu on tärkeämpää kuin annoskoko ja miehen mielestä on sama onko siinä desi kermaa vai desi tomaattisosetta, kunhan syö vähän. Kun mies lähtee viikoksi kalareissuun, uskon laihtuvani ainakin pari kiloa kun saan tehdä valinnat itse.
Kyllä, yritän tehdä ruokaa varsinkin viikonloppuisin, mutta en vaan saa. Jos teen jotain kevyttä, siihen on mies hetken päästä työntämässä sitä kermaa ja pekonia, mitä pitää olla joka paikassa. Eikä kuuntele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iän myötä laihtuu, kun lihakset surkastuu. Syöminen pitää vain suhteuttaa kulutukseen.
Jos liikkuu,syö kohtuudella mikä hätä eipä liho...työ ruumiillinen auttaa.Liiku kuluta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli istumatyön myötä 10 kiloa, mutta olin sen verran normaalipainoinen, että tässä on nyt "vain" pari kiloa ylipainoa. Olin yli 50 kun alkoi painoi nousta, johtui siitä että 3,5 km kävelymatka töihin muuttui alle kilometriin. Liikkumalla riittävästi ja syömällä kohtuudella se on nyt pysynyt kuitenkin vakiona, mutta viitisen kiloa haluaisin laihduttaa. Ongelma on että mies tekee ruuat ja minä en tiedä yhtään ruokien kalorimäärää. Meillä on eri näkemys, mun mielestä ruuan laatu on tärkeämpää kuin annoskoko ja miehen mielestä on sama onko siinä desi kermaa vai desi tomaattisosetta, kunhan syö vähän. Kun mies lähtee viikoksi kalareissuun, uskon laihtuvani ainakin pari kiloa kun saan tehdä valinnat itse.
Kyllä, yritän tehdä ruokaa varsinkin viikonloppuisin, mutta en vaan saa. Jos teen jotain kevyttä, siihen on mies hetken päästä työntämässä sitä kermaa ja pekonia, mitä pitää olla joka paikassa. Eikä kuuntele.
Miksi mies määrää, mitä sinä syöt ja kuinka paljon?
Minusta tulee vuosi vuodelta normaalipainoisempi. Olen nyt jo lähes kaksi kertaa normaalipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli istumatyön myötä 10 kiloa, mutta olin sen verran normaalipainoinen, että tässä on nyt "vain" pari kiloa ylipainoa. Olin yli 50 kun alkoi painoi nousta, johtui siitä että 3,5 km kävelymatka töihin muuttui alle kilometriin. Liikkumalla riittävästi ja syömällä kohtuudella se on nyt pysynyt kuitenkin vakiona, mutta viitisen kiloa haluaisin laihduttaa. Ongelma on että mies tekee ruuat ja minä en tiedä yhtään ruokien kalorimäärää. Meillä on eri näkemys, mun mielestä ruuan laatu on tärkeämpää kuin annoskoko ja miehen mielestä on sama onko siinä desi kermaa vai desi tomaattisosetta, kunhan syö vähän. Kun mies lähtee viikoksi kalareissuun, uskon laihtuvani ainakin pari kiloa kun saan tehdä valinnat itse.
Kyllä, yritän tehdä ruokaa varsinkin viikonloppuisin, mutta en vaan saa. Jos teen jotain kevyttä, siihen on mies hetken päästä työntämässä sitä kermaa ja pekonia, mitä pitää olla joka paikassa. Eikä kuuntele.
Sama kaava toistuu: miehen vika tämäkin. Kukapa olisi arvannut🙄
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli istumatyön myötä 10 kiloa, mutta olin sen verran normaalipainoinen, että tässä on nyt "vain" pari kiloa ylipainoa. Olin yli 50 kun alkoi painoi nousta, johtui siitä että 3,5 km kävelymatka töihin muuttui alle kilometriin. Liikkumalla riittävästi ja syömällä kohtuudella se on nyt pysynyt kuitenkin vakiona, mutta viitisen kiloa haluaisin laihduttaa. Ongelma on että mies tekee ruuat ja minä en tiedä yhtään ruokien kalorimäärää. Meillä on eri näkemys, mun mielestä ruuan laatu on tärkeämpää kuin annoskoko ja miehen mielestä on sama onko siinä desi kermaa vai desi tomaattisosetta, kunhan syö vähän. Kun mies lähtee viikoksi kalareissuun, uskon laihtuvani ainakin pari kiloa kun saan tehdä valinnat itse.
Kyllä, yritän tehdä ruokaa varsinkin viikonloppuisin, mutta en vaan saa. Jos teen jotain kevyttä, siihen on mies hetken päästä työntämässä sitä kermaa ja pekonia, mitä pitää olla joka paikassa. Eikä kuuntele.
Mitä ihmeen ruokia se mies oikein tekee?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokalautasen vaihto pienempään voi auttaa.
Ja napostelun tilalle muuta tekemistä.
Itselläkin haasteita asiassa, noin 37vuotiaana alkoi kiloja kertymään. Siihen asti hoikka, välillä alipainoinen.
N41
Vierailija kirjoitti:
No treenaa lihaksia riittävällä proteiininsaannilla äläkä pidä naurettavia "pätkäpaastoja" joilla vain lihoo uudestaan entistä nopeammin .
Ei ole mitään järkeä koko ajan syödä hulluna varastoon "treenien varalle", jos niitä treenejä ei kuitenkaan koskaan tule. Muuta kuin kotiäidin kodinhoitotreenit.
Vierailija kirjoitti:
Olen 42 ja aina ollut hoikka. Olen huomannut, että ylipainoiset ystäväni syövät todella suuria määriä ruokaa. Jotkut heistä harrastavat liikuntaa, jotkut eivät, mutta ylipaino pysyy. Eli yksinkertaisesti: sopiva ruuan määrä on syy miksi minulle ei liikapainoa ole kertynyt.
On tosi vaikea lopettaa syöminen ennen kuin tuntee itsensä kylläiseksi, jos ruokaa vielä on, kuten työpaikkaruokalassa yleensä on. Voisi auttaa jos ruoka olisi tosi pahaa, mutta se taas veisi lounaalta sen virvoittavan vaikutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Ruokalautasen vaihto pienempään voi auttaa.
Ja napostelun tilalle muuta tekemistä.
Itselläkin haasteita asiassa, noin 37vuotiaana alkoi kiloja kertymään. Siihen asti hoikka, välillä alipainoinen.
N41
Parempi vaihtohto on vaihtaa sen lautasen sisältö.
Mun äiti, joka on nyt 70 vuotta, valitteli, että kyllä huomaa ettei enää liiku niin aktiivisesti kuin ennen.
Häntä vähän masensi tukevoitunut runkonsa ja ei siis ole edes paha, mutta itseään häiritsi. Kyllä hän itse tiesi syyksi sen, että syö kuten ennenkin, mutta liikkuu paljon vähemmän. Ihan se kokonaisaktiivisuus on pudonnut. Mutta totesi tyytyvänsä kohtaloonsa ja naureskeli, että onpa sitten vähän tota vararavintoa, jos vielä vanhempana lakkaa se ruokakin maistumasta.
Vierailija kirjoitti:
Ruokalautasen vaihto pienempään voi auttaa.
Ja napostelun tilalle muuta tekemistä.
Itselläkin haasteita asiassa, noin 37vuotiaana alkoi kiloja kertymään. Siihen asti hoikka, välillä alipainoinen.
N41
Minä kans havahduin 37-vuotiaana, että 3 kg oli ilmestynyt kuin tyhjästä. Ruokavalio täsmälleen sama. Nyt BMI on 23.
Monille yhdessä syöminen on tärkeä hetki päivässä. Tietenkin sen lautasen täyttämiseen pitäisi olla pöydässä vaihtoehtoja kun on kaksi eri kokoista ja sukupuolta olevaa ihmistä syömässä.