Onko iän myötä (esim. 40 v. -> ) lihominen väistämätön ilmiö?! Miten pidät painosi kurissa, keski-ikäinen?
Niin monessa ketjussa sanotaan, ettei voi mitään, painoa vaan tulee sitä mukaa kuin ikääkin. Omassa kaveripiirissä tämän kyllä huomaakin.
Mutta mitä on tehtävissä - vaiko ei mitään? Itsellä tavoitteena, ettei paino nouse yli 59 kg:n, olen 166 cm pitkä ja muutaman vuoden päästä juhlin viisikymppisiäni.
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Mauton ruoka on kelle vain kauhistus, ei liity painoon mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitenkään väistämätöntä, että paino nousee vaihdevuosien jälkeen.
Mielestäni parhaiten normaalipainossa auttaa pysymään kasvispainotteinen ruokavalio, karkeista, mehuista, limuista, sipseistä ja leivonnaisista luopuminen sekä aterioiden kohtuulliset annoskoot. Mitään karkki- tai herkuttelupäiviä ei kannata pitää, vaan totutella terveelliseen ruokavalioon ja hankkia mielihyvä muilla keinoin.
Rasittavaa liikuntaa kannattaa harrastaa vähintään 2 kertaa viikossa, mieluummin enemmän. Itsensä kannattaa punnita usein, ja tehdä pienestäkin painonnoususta korjausliikkeitä. Myöskin kannattaa olla ainakin päällisin puolin tietoinen eri elintarvikkeiden kaloripitoisuuksista, jotta osaa tehdä oikeanlaisia valintoja.
Näillä konsteilla pysyy normaalipainossa.
N 58
Tässä hoikkuuden salaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Mauton ruoka on kelle vain kauhistus, ei liity painoon mitenkään.
Ei ole. Monelle hoikalle se on ihan ok jos ei maukasta satu olemaan tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Pätkäpaasto klo 18.00-09.00 välillä ei mitään muuta kuin vettä. Paino pudonnut 15kg.
Mulla pätkäpaasto on 21.00-13.00 joskus venyy klo14 tai jopa klo15 asti. Paaston aikana vaan vettä, mustaa kahvia tai teetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Mauton ruoka on kelle vain kauhistus, ei liity painoon mitenkään.
Ei ole. Monelle hoikalle se on ihan ok jos ei maukasta satu olemaan tarjolla.
Jos ei muuta ole tarjolla. Mutta kyllä ihminen ennemmin valitsee maukkaan kuin mauttoman ruoan jos valita saa. Nämä joille ruoan maku on ihan sivuseikka ovat kyllä vähemmistössä hoikissakin. Hyvänmakuisen ruoan hakeminen on ihan luonnollinen ilmiö, jos syöminen ei ihmistä kiinnostaisi yhtään, niin mitä luulette, että olisi käynyt niinä aikoina (suurin osa ihmiskunnan historiasta) kun valtavaa määrää erilaista ravintoa ei ollut jatkuvasti ympärillä? Ihmisen luontaisella mieltymyksellä rasvaa ja sokeria sisältävään ravintoon on silläkin ihan syynsä, nimittäin eloonjääminen, nämähän ovat runsaasti energiaa sisältäviä. Ongelma se on nykyään, kun ihmisellä on mahdollisuus ylensyödä.
Sellaisessa ruokavaliossa josta ei saa mitään nautintoa, on se ongelma, että sitä on hyvin vaikea pysyvästi ylläpitää. Jos ravinto ei sisällä mitään mistä oikeasti tykkää, seuraa jossain vaiheessa yleensä se, että aletaan mättää herkkuja ylettömästi. Mistään ei ole pakko luopua kokonaan, mutta määrät ovat se mikä ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Mauton ruoka on kelle vain kauhistus, ei liity painoon mitenkään.
Ei ole. Monelle hoikalle se on ihan ok jos ei maukasta satu olemaan tarjolla.
Jos ei muuta ole tarjolla. Mutta kyllä ihminen ennemmin valitsee maukkaan kuin mauttoman ruoan jos valita saa. Nämä joille ruoan maku on ihan sivuseikka ovat kyllä vähemmistössä hoikissakin. Hyvänmakuisen ruoan hakeminen on ihan luonnollinen ilmiö, jos syöminen ei ihmistä kiinnostaisi yhtään, niin mitä luulette, että olisi käynyt niinä aikoina (suurin osa ihmiskunnan historiasta) kun valtavaa määrää erilaista ravintoa ei ollut jatkuvasti ympärillä? Ihmisen luontaisella mieltymyksellä rasvaa ja sokeria sisältävään ravintoon on silläkin ihan syynsä, nimittäin eloonjääminen, nämähän ovat runsaasti energiaa sisältäviä. Ongelma se on nykyään, kun ihmisellä on mahdollisuus ylensyödä.
Sellaisessa ruokavaliossa josta ei saa mitään nautintoa, on se ongelma, että sitä on hyvin vaikea pysyvästi ylläpitää. Jos ravinto ei sisällä mitään mistä oikeasti tykkää, seuraa jossain vaiheessa yleensä se, että aletaan mättää herkkuja ylettömästi. Mistään ei ole pakko luopua kokonaan, mutta määrät ovat se mikä ratkaisee.
Noin käy jos se herkkuhimo on olemassa, ja elämän nautinnot halutaan syömisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuunnuin. Syön silloin, kun itselläni on nälkä, ja pienehköjä kevyitä annoksia - en kenenkään miehen rytmiin enkä äijäruokia.
Tässä on pointti. Parisuhde lihottaa naisia.
Miksi vanhat lesket ei sitten ole laihoja?
Illalla sohvalla syömiselle stoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Mauton ruoka on kelle vain kauhistus, ei liity painoon mitenkään.
Ei ole. Monelle hoikalle se on ihan ok jos ei maukasta satu olemaan tarjolla.
Jos ei muuta ole tarjolla. Mutta kyllä ihminen ennemmin valitsee maukkaan kuin mauttoman ruoan jos valita saa. Nämä joille ruoan maku on ihan sivuseikka ovat kyllä vähemmistössä hoikissakin. Hyvänmakuisen ruoan hakeminen on ihan luonnollinen ilmiö, jos syöminen ei ihmistä kiinnostaisi yhtään, niin mitä luulette, että olisi käynyt niinä aikoina (suurin osa ihmiskunnan historiasta) kun valtavaa määrää erilaista ravintoa ei ollut jatkuvasti ympärillä? Ihmisen luontaisella mieltymyksellä rasvaa ja sokeria sisältävään ravintoon on silläkin ihan syynsä, nimittäin eloonjääminen, nämähän ovat runsaasti energiaa sisältäviä. Ongelma se on nykyään, kun ihmisellä on mahdollisuus ylensyödä.
Sellaisessa ruokavaliossa josta ei saa mitään nautintoa, on se ongelma, että sitä on hyvin vaikea pysyvästi ylläpitää. Jos ravinto ei sisällä mitään mistä oikeasti tykkää, seuraa jossain vaiheessa yleensä se, että aletaan mättää herkkuja ylettömästi. Mistään ei ole pakko luopua kokonaan, mutta määrät ovat se mikä ratkaisee.
Noin käy jos se herkkuhimo on olemassa, ja elämän nautinnot halutaan syömisestä.
Siinä taas hieno väärinymmärrys. Se herkkuhimo on ihan luonnollinen juttu, siksi siitä on niin vaikea päästä eroon.
Ja se, että haluaa nautintoa MYÖS syömisestä ei tarkoita sitä, että syöminen olisi elämän paras saati ainoa nautinto. Ei minulla ainakaan. Kyllä on yksioikoista porukkaa kommentoimassa.
Jossain Italiassa ollaan muuten hoikempia kuin Suomessa ja sielläkin on ruoan maulla iso merkitys.
En itse ole löytänyt muuta keinoa kuin paastoaminen.
Ärsyttää että kilot kertyy HETI jos alkaa syödä suomalaisen ateriarytmin mukaan. Ihmettelen miten ihmiset voi syödä 5 kertaa päivässä 3 tunnin välein.
Ainoa tapa on 16h pätkäpaaston noudattaminen. Nyt keväällä lopetin ja 4kg noussut paino. Pitkään saa taas niitä kiloja pudotella. Ja pudottamiseen ei riitä paasto. Vaan täytyy jättää rasvat ja sokerit pois 6vkoa vähintään että saa kilot pois. Ja sitten jaksaa noudattaa paastoa ettei tule takaisin.
En ole vielä onnistunut pitämään tuota 6vkon dieettiä ja ärsyttää tosi paljon kun puuttuu itsekuri siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomista löytyy haulla "normaali paino tutkimus" juttu ihmisistä, jotka ovat pysyneet normaalipainossa koko elämänsä. En osaa linkittää, kun osoitteeksi haun kautta tulee is/ haku.
Mutta pointtina se, että on lapsena opittu normaali syöminen ja normaali liikkuva elämäntapa. Ei syödä jatkuvasti, ruokaan suhtaudutaan aika neutraalisti, ei kielletä itseltä mitään, ei tarkkailla painoa. Eli eletään elämää. Syödään, että jaksetaan.
Eli hoikkana pysyy, jos ei kiellä itseltään kymmentä pitsaa ja kahta litraa kermajäätelöä päivässä?
Kiitos tiedosta.
Ei vaan sitä, ettei tee mitään ehdottomia sääntöjä ruoista joita ei syö. Sitä voi syödä pizzaa kerran viikossa kunhan syö seuraavana päivänä kevyemmin. Sitä voi syödä jäätelöpuikon kerran viikossa tai täytekakkusiivun juhlissa neljä kertaa vuodessa ilman, että se vaikuttaisi painoon kunhan ne kalorit kompensoidaan palaamalla tavalliseen ruokavalion ja pitäytymällä siinä arkisin.
Eihän tuo ole sitä, ettei kiellä itseltään mitään. Teikäläiset käyttää väärin termejä ja sanoja. Jos haluaa joka päivä pitsaa ja jäätelöä, mutta ei syö niitä, koska tarkkailee painoaan, niin silloinhan kieltää itseltään asioita, joita haluaa.
Sinä vääristelet asiaa ihan samalla tavalla kuin ne hoikat, jotka väittävät syövänsä "mitä tahansa herkkuja navan täyteen". Heille "mitä tahansa" sattuu vain tarkoittamaan yhtä keksiä tai kolmea irtokarkkia, eikä lähellekään tunnetta, että vatsa olisi ihan täysi.
Alkuperäisen kommentin pointti oli se, että on jo lapsena oppinut normaalin suhtautumisen ruokaan ja liikkumiseen. Tämä ei ollut mielipide vaan tutkimustulos.
Ruoka on vaan ruokaa, sen on tarkoitus ravita ihmistä. Ei ole normaalia ajatella ruokaa koko ajan, suunnitella ja tarkkailla syömistään koko ajan, puhua siitä koko ajan, olla jollain dieetillä koko ajan, kieltää itseltään milloin mitäkin ja kuitenkin himoita sitä koko ajan, tarkkailla painoaan koko ajan jne. Näin tutkimus väitti.
Tämä.
Ylipainoisille ruoka on suuri nautinto, jopa matkapäivän kohokohta maisemien sijaan. Ruoka tarjoaa lohtua ja vaikka mitä. Ei-maukas ruoka on kauhistus.
Mauton ruoka on kelle vain kauhistus, ei liity painoon mitenkään.
Ei ole. Monelle hoikalle se on ihan ok jos ei maukasta satu olemaan tarjolla.
Jos ei muuta ole tarjolla. Mutta kyllä ihminen ennemmin valitsee maukkaan kuin mauttoman ruoan jos valita saa. Nämä joille ruoan maku on ihan sivuseikka ovat kyllä vähemmistössä hoikissakin. Hyvänmakuisen ruoan hakeminen on ihan luonnollinen ilmiö, jos syöminen ei ihmistä kiinnostaisi yhtään, niin mitä luulette, että olisi käynyt niinä aikoina (suurin osa ihmiskunnan historiasta) kun valtavaa määrää erilaista ravintoa ei ollut jatkuvasti ympärillä? Ihmisen luontaisella mieltymyksellä rasvaa ja sokeria sisältävään ravintoon on silläkin ihan syynsä, nimittäin eloonjääminen, nämähän ovat runsaasti energiaa sisältäviä. Ongelma se on nykyään, kun ihmisellä on mahdollisuus ylensyödä.
Sellaisessa ruokavaliossa josta ei saa mitään nautintoa, on se ongelma, että sitä on hyvin vaikea pysyvästi ylläpitää. Jos ravinto ei sisällä mitään mistä oikeasti tykkää, seuraa jossain vaiheessa yleensä se, että aletaan mättää herkkuja ylettömästi. Mistään ei ole pakko luopua kokonaan, mutta määrät ovat se mikä ratkaisee.
Noin käy jos se herkkuhimo on olemassa, ja elämän nautinnot halutaan syömisestä.
Siinä taas hieno väärinymmärrys. Se herkkuhimo on ihan luonnollinen juttu, siksi siitä on niin vaikea päästä eroon.
Ja se, että haluaa nautintoa MYÖS syömisestä ei tarkoita sitä, että syöminen olisi elämän paras saati ainoa nautinto. Ei minulla ainakaan. Kyllä on yksioikoista porukkaa kommentoimassa.
Jossain Italiassa ollaan muuten hoikempia kuin Suomessa ja sielläkin on ruoan maulla iso merkitys.
Luulen, että väärinymmärrys johtuu siitä, että monella on käsitys maukkaan ruuan olevan vain jotain epäterveellistä. Terveellinen ravinto käsitetään pahanmakuiseksi välttämättömyydeksi.
Olisko suosituksilla jotain osuutta tuohon käsitykseen? Suositusruokahan on "keinotekoisesti kevyttä" ja sisältää pahanmakuisia keinorasvoja. Aidot ruoka-aineet ovat pannassa, hyväksytään ehkä vain juhlakäyttöön.
Olen 8-vuotiaasta saakka miettinyt lähes joka hetki painonhallintaa ja pyrkinyt siihen, joten katson hoikkuuden olevan täysin omin ansioin saavutettu ja saavutettavissa iästä riippumatta. Täysin prioriteettikysymys (paitsi jos ihminen on niin sairas ettei siksi onnistu). N42
Vierailija kirjoitti:
Olen 8-vuotiaasta saakka miettinyt lähes joka hetki painonhallintaa ja pyrkinyt siihen, joten katson hoikkuuden olevan täysin omin ansioin saavutettu ja saavutettavissa iästä riippumatta. Täysin prioriteettikysymys (paitsi jos ihminen on niin sairas ettei siksi onnistu). N42
Niin ja avain on joustavuuden ja ehdottomuuden kombossa ja siinä että heti jos huomaa lihoneensa, vähentää syömistä. Arjessa periaatteena on nykyään se, etten jätä aterioita väliin enkä ikinä napostele enkä ota lisää. Uskoisin että pelkästään tuolla ohjeella valtaosa pysyisi normaalipainossa. Liikunta on myöskin ehdottomuus, sitä pitää tulla päivittäin paitsi sairaana. N42
Ylipaino on asia, joka kuvaa hyvin tätä nykyihmisten uusavuttomuutta.
Ei osata huolehtia edes itsestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitenkään väistämätöntä, että paino nousee vaihdevuosien jälkeen.
Mielestäni parhaiten normaalipainossa auttaa pysymään kasvispainotteinen ruokavalio, karkeista, mehuista, limuista, sipseistä ja leivonnaisista luopuminen sekä aterioiden kohtuulliset annoskoot. Mitään karkki- tai herkuttelupäiviä ei kannata pitää, vaan totutella terveelliseen ruokavalioon ja hankkia mielihyvä muilla keinoin.
Rasittavaa liikuntaa kannattaa harrastaa vähintään 2 kertaa viikossa, mieluummin enemmän. Itsensä kannattaa punnita usein, ja tehdä pienestäkin painonnoususta korjausliikkeitä. Myöskin kannattaa olla ainakin päällisin puolin tietoinen eri elintarvikkeiden kaloripitoisuuksista, jotta osaa tehdä oikeanlaisia valintoja.
Näillä konsteilla pysyy normaalipainossa.
N 58
Hyvä, jos olet löytänyt itsellesi sopivan tavan. Minulle tuo kuulosti liian tiukkapipoiselta. Jos syö terveellisesti ja pieniä annoksia, miksi olisi tarve jatkuvasti käydä vaa'alla?
Monet sanovat, että tietävät vaatteista, milloin ovat lihoneet. Luin joskus, että vaatekokojen väli on noin 10 kg (riippuu tietenkin vaatteesta). 10 kg on paljon vaikeampi pudottaa kuin kilo-pari.
Kannattaa siis punnita itsensä usein, jotta huomaa pienenkin painonnousun -> helpommin pudotettavissa.
Myös joissain lehtijutuissa on mainittu normaalipainoisia tutkittaessa on havaittu, että monella juuri punnitseminen on paras keino hallita painoa. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitenkään väistämätöntä, että paino nousee vaihdevuosien jälkeen.
Mielestäni parhaiten normaalipainossa auttaa pysymään kasvispainotteinen ruokavalio, karkeista, mehuista, limuista, sipseistä ja leivonnaisista luopuminen sekä aterioiden kohtuulliset annoskoot. Mitään karkki- tai herkuttelupäiviä ei kannata pitää, vaan totutella terveelliseen ruokavalioon ja hankkia mielihyvä muilla keinoin.
Rasittavaa liikuntaa kannattaa harrastaa vähintään 2 kertaa viikossa, mieluummin enemmän. Itsensä kannattaa punnita usein, ja tehdä pienestäkin painonnoususta korjausliikkeitä. Myöskin kannattaa olla ainakin päällisin puolin tietoinen eri elintarvikkeiden kaloripitoisuuksista, jotta osaa tehdä oikeanlaisia valintoja.
Näillä konsteilla pysyy normaalipainossa.
N 58
Hyvä, jos olet löytänyt itsellesi sopivan tavan. Minulle tuo kuulosti liian tiukkapipoiselta. Jos syö terveellisesti ja pieniä annoksia, miksi olisi tarve jatkuvasti käydä vaa'alla?
Monet sanovat, että tietävät vaatteista, milloin ovat lihoneet. Luin joskus, että vaatekokojen väli on noin 10 kg (riippuu tietenkin vaatteesta). 10 kg on paljon vaikeampi pudottaa kuin kilo-pari.
Kannattaa siis punnita itsensä usein, jotta huomaa pienenkin painonnousun -> helpommin pudotettavissa.
Myös joissain lehtijutuissa on mainittu normaalipainoisia tutkittaessa on havaittu, että monella juuri punnitseminen on paras keino hallita painoa. Suosittelen.
Kah. Tämä selittää, miksi minä onnistuin lihomaan 10 kiloa. Luotin siihen, että kaikki on hyvin, jos vaatteet mahtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitenkään väistämätöntä, että paino nousee vaihdevuosien jälkeen.
Mielestäni parhaiten normaalipainossa auttaa pysymään kasvispainotteinen ruokavalio, karkeista, mehuista, limuista, sipseistä ja leivonnaisista luopuminen sekä aterioiden kohtuulliset annoskoot. Mitään karkki- tai herkuttelupäiviä ei kannata pitää, vaan totutella terveelliseen ruokavalioon ja hankkia mielihyvä muilla keinoin.
Rasittavaa liikuntaa kannattaa harrastaa vähintään 2 kertaa viikossa, mieluummin enemmän. Itsensä kannattaa punnita usein, ja tehdä pienestäkin painonnoususta korjausliikkeitä. Myöskin kannattaa olla ainakin päällisin puolin tietoinen eri elintarvikkeiden kaloripitoisuuksista, jotta osaa tehdä oikeanlaisia valintoja.
Näillä konsteilla pysyy normaalipainossa.
N 58
Hyvä, jos olet löytänyt itsellesi sopivan tavan. Minulle tuo kuulosti liian tiukkapipoiselta. Jos syö terveellisesti ja pieniä annoksia, miksi olisi tarve jatkuvasti käydä vaa'alla?
Monet sanovat, että tietävät vaatteista, milloin ovat lihoneet. Luin joskus, että vaatekokojen väli on noin 10 kg (riippuu tietenkin vaatteesta). 10 kg on paljon vaikeampi pudottaa kuin kilo-pari.
Kannattaa siis punnita itsensä usein, jotta huomaa pienenkin painonnousun -> helpommin pudotettavissa.
Myös joissain lehtijutuissa on mainittu normaalipainoisia tutkittaessa on havaittu, että monella juuri punnitseminen on paras keino hallita painoa. Suosittelen.
Lehtijutut on lehtijuttuja, viihdettä.
Nyt 70 -vuotiaana olen todella alipainoinen.
Me emme voi tietää, miksi joku painaa sen mitä painaa, se on hänen asiansa. Eikä sitä tarvitse pohtia.
Hyvä, jos olet löytänyt itsellesi sopivan tavan. Minulle tuo kuulosti liian tiukkapipoiselta. Jos syö terveellisesti ja pieniä annoksia, miksi olisi tarve jatkuvasti käydä vaa'alla?