Onko iän myötä (esim. 40 v. -> ) lihominen väistämätön ilmiö?! Miten pidät painosi kurissa, keski-ikäinen?
Niin monessa ketjussa sanotaan, ettei voi mitään, painoa vaan tulee sitä mukaa kuin ikääkin. Omassa kaveripiirissä tämän kyllä huomaakin.
Mutta mitä on tehtävissä - vaiko ei mitään? Itsellä tavoitteena, ettei paino nouse yli 59 kg:n, olen 166 cm pitkä ja muutaman vuoden päästä juhlin viisikymppisiäni.
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.
Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.
Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.
Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.
Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal
Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.
Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.Tämä on tosi yleistä, että tehdään "kaikki oikein" ja silti on ylipainoa. Ollaan kummallisen sokeita omalle syömisille ja kuvitellaan jonkun mystisen asian haittaavan painonhallintaa, kun teenhän "kaiken oikein" Ei nähdä mitään syytä muuttaa omaa toimintaa.
No mä en todellakaan näe mitään syytä muuttaa omaa toimintaa. Syön terveellisesti, en syö liikaa, urheilen paljon, olen terve ja jaksava. Sanoin jo aiemmassa viestissä että hyväksyn tilanteen ja olen ihan ookoo sen kanssa että on ylipainoa. Olen loistokuntoinen ylipainoinen ja juoksen maratoneja. Moni laiha ei pysty samaan.
Käyn joka päivä salilla, ja siellä on myös joka päivä samat ihmiset. Siellä on todella paljon niitä jotka on selvästi ylipainoisia mutta todella kovassa kunnossa. Siis esim bodyattack tunnit ja sen jälkeen salia, tai pari kolme jumppaa putkeen. Moni hoikka ei todellakaan jaksa tai pysty samaan.
Eli vaikka on painoa niin voi olla ihan helkkarin kovassa kunnossa.
Sit taas tunnen useita laihoja jotka ei jaksa edes maitopurkkia nostaa käsi suorana eteenpäin. Saati kävellä sohvalta jääkaappia pidemmälle.Kuntoa ei todellakaan voi päätellä ulkoisesta olemuksesta.
Olisin silti mielummin laiha ja huonokuntoinen kuin läski ja kovassa kunnossa. Lihavuus on niin vastenmielistä.
Vähän kakspiippunen juttu, osittain jopa täytyy myöntää että oon kanssas samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pian 48 ja ei ole vielä kolottanut koskaan. En siis sano etteikö monia kolota, uskon sen täysin, mutta kiinnostaa että mikä sen tekee? Onko siis esim reuma niillä joita kolottaa?
Jäin miettimään vielä tätä asiaa, ja nyt tunnistan ehkä sen että polvea välillä vihloo, siihen on syynä liiasta urheilusta tullut nivelvika.
Millaista se on kun esim aamulla kolottaa? Mistä kohtaa? En siis ilkeile vaan olen kiinnostunut.
Minä oon 42v, harrastan crossfitia ja tietysti perusulkoiluharrastukset päälle. Oon huomannut että palautuminen hidastunut 40 jälkeen, eli harjoitusta seuraavana päivänä voi lihakset olla aiempaa väsyneemmär ja tukkoisemmat. Huono työergonomia päätetyössä on lisäksi saanut hartiaosastolle kertymään kireyksiä ja massaa.
En pystyisi ihan palautumisen puolesta harrastamaan kuormittavaa liikuntaa joka päivä kuten joku 57 vuotias kirjoitti. Yksilöllistä varmaan, mutta yleensä sellainen palautumiskyky on rakennettu jo varhaisesta iästä säännöllisellä harjoittelulla, eikä enää päälle 30 saavutettavissa. Mieheni on fysioterapeutti.
Minun mieheni on matematiikan opettaja.
Ja minä olin surkea matikassa kouluaikaan, mutta aikuisiällä opiskellessani se sujui ihan täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Nämä "juoksun aloittaneet" mummelit ovat aivan parhaita neuvojia.
Aina saa hyvät naurut.
Voisitko kertoa, mikä siinä on niin huvittavaa. Itse olen juossut 45 vuotta ja auttanut monta kaveria vanhemmmalla iällä alkuun. Kunnon kohoaminen on positiivinen asia joka iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pian 48 ja ei ole vielä kolottanut koskaan. En siis sano etteikö monia kolota, uskon sen täysin, mutta kiinnostaa että mikä sen tekee? Onko siis esim reuma niillä joita kolottaa?
Jäin miettimään vielä tätä asiaa, ja nyt tunnistan ehkä sen että polvea välillä vihloo, siihen on syynä liiasta urheilusta tullut nivelvika.
Millaista se on kun esim aamulla kolottaa? Mistä kohtaa? En siis ilkeile vaan olen kiinnostunut.
Minä oon 42v, harrastan crossfitia ja tietysti perusulkoiluharrastukset päälle. Oon huomannut että palautuminen hidastunut 40 jälkeen, eli harjoitusta seuraavana päivänä voi lihakset olla aiempaa väsyneemmär ja tukkoisemmat. Huono työergonomia päätetyössä on lisäksi saanut hartiaosastolle kertymään kireyksiä ja massaa.
En pystyisi ihan palautumisen puolesta harrastamaan kuormittavaa liikuntaa joka päivä kuten joku 57 vuotias kirjoitti. Yksilöllistä varmaan, mutta yleensä sellainen palautumiskyky on rakennettu jo varhaisesta iästä säännöllisellä harjoittelulla, eikä enää päälle 30 saavutettavissa. Mieheni on fysioterapeutti.
Viittaat ehkä minuun. Minulla on toki palautumispäiviä. Viikon tärkeimmät lenkit ovat vauhtikestävyys ja pitkä lenkki, joka on noin 90-120 minuuttia. Lisäksi kaksi kevyempää lenkkiä viikossa ja näiden lenkkien yhteydessä lihaskuntoa. Yksi salipäivä. Pari lepopäivää, mutta yleensä silloin kävelen noin tunnin lenkit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin lihomaan 31 vuotiaana. Mitä väliä miltä vanha ämmä näyttää?
BMI 38 ja ikää 37v.Terveyshaittojen jälkeen ulkonäkö on pienin ongelmasi.
Paastoarvo on koholla, verenpaine on koholla. Kerran meni polvi viikoksi kipeäksi, en pystynyt kävelee kunnolla. Motivoiko laihduttamaan? Ei.
N37 bmi 38
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tavoitteena jatkaa nyt 40 vuotiaana ja tästä eteenpäin lääkevapaata elämää jota olen tähän asti onnistuneesti saanut viettää. Tarkoitan siis ilman diabetestä, verenpainetautia jne iän mukana helpommin tulevia sairauksia joiden lääkkeet helposti aiheuttavat painonnousua toisille (ei siis kaikille). Erillaiset lääkkeet vaikuttavat esim nestetasapainoon ja täten painoon/pyöreyteen joka ei siis ole läskiä mutta vaatekoossa näkyy. Toinen syy on se ettäolen saanut hankittua vuosien saatossa klassisen mallisia vaatteita vaatekaapillisen joita haluan käyttää nyt ja tulevaisuudessa ja nämä kaikki koossa s ja tämän takia on tavoitteena edelleen pysyä samassa koossa. Tämä on suhteellisenhelppoa kun tasaiseen tahtiin vaatteita käyttää ja jos rupeaa kiristämään niin tietää että sellaiset pari kiloa pitää heti pudottaa. Parin kiloa on helpompi pudottaa kuin esim 10kg eli mitä nopeammin todellisuus painonnoususta huomataan niin helpompi karsia sitä myös pois. Harrastan hikiliikuntaa 3-5 kertaa viikossa ja myös tätä aion jatkaa. Niin ja sokerit tietty pois mutta juhlissa/illan istujaisissa toki kaikkia tarjottavia maistan mutta arkena en makeita herkkuja syö.
Hieno homma. Kuitenkin voi tulla elämäntilanne, jossa et ehdi nukkua eikä kuntoilla, etkä jaksa miettiä syömistä ja on pakko kulkea autolla. Vanhemmilla ikäluokilla nämä liittyy usein omien vanhempien hoitoon, nuoremmilla lapsien. Tai sitten omiin tai puolison asioihin.
Ei ole väistämätön ilmiö se lihominen 40v jälkeen. Ihan yhtä hankalaa on lihoa kuin aiemminkin.
Jos olet tietyn ikäisenä hoikka (olikohan jotain 35v?), olet sitä suurella todennäköisyydellä vanhanakin.
Taitaa olla naisten ongelma, painoin kutsunnoissa noin 80 kiloa ja nyt 58v edelleen sama. Vatsa niin hoikka että melkein läpi näkyy.
Käytän samaa kokoa kuin parikymppisenä, olen nyt 47v. Treenaan salilla ja muitakin lajeja, fiiliksen mukaan. Saan aina ihmettelyjä miten timmissä kunnossa olen, mun ikäluokassa kun ylipainoisia on paljon ja muutenkin näytetään tantoilta.
Vierailija kirjoitti:
Käytän samaa kokoa kuin parikymppisenä, olen nyt 47v. Treenaan salilla ja muitakin lajeja, fiiliksen mukaan. Saan aina ihmettelyjä miten timmissä kunnossa olen, mun ikäluokassa kun ylipainoisia on paljon ja muutenkin näytetään tantoilta.
Tosi hyvä, että jokaiselle on luoja suonut jotain, josta itsessään iloita :)
Syön ihan normaalisti ja herkkujakin kohtuudella. Aina tosin oon liikkunut, silloin vähemmän kun oli pieniä muksuja. Mitat 168cm ja about 59-60kg.
T.191
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen ns. Kaiken oikein eli syön terveellisesti, pätkäpaastomallilla, urheilen 5-6 krt viikossa ja mm juoksen 30 km viikossa. En juopottele, syöpöttele enkä juuri lsinkaan herkuttele.
Olen silti ylipainoinen bmi28. Enempää en voi urheilla, alkaa tulla rasitusvammoja.Varmaan joillekin painonhallinta on helppia kun viisikymppiä mittarissa, mulle ei. Olen luovuttanut jo, olkoon ylipaino. Olenpa ainakin edes sit hyväkuntoinen ylipainoinen.
Paasto on vikana.Et laihdu liian vähällä syömisellä.
Pätkäpaasto ei tarkoita liian vähän syömistä.
Joo, olen tuo yllä oleva joka tekee kaiken oikein, en syö sinällään liian vähän mutta ehkä pienellä miinuskalorilla olen koko ajan. Päivittäinen peruskulutus n. 1600kcal ja urheilua päälle 500kcal eli kulutus 2100, ja syön sellaisen 1800-2000kcal
Silti ollut tämä ylipaino jo vuosia ja olen siis koko elämäni urheillut tämän 5-6 kertaa viikossa. Mikään ei muuttunut syömisessä tai urheilussa, silti vaan siinä 44-45 iästä eteenpäin painoa tuli lisää.
Ja joo, tiedän, on fysiikan lakien vastaista. Mulla asiaan vaikuttanee paha unettomuus, muuta syytä lääkärikään ei keksinyt.Tämä on tosi yleistä, että tehdään "kaikki oikein" ja silti on ylipainoa. Ollaan kummallisen sokeita omalle syömisille ja kuvitellaan jonkun mystisen asian haittaavan painonhallintaa, kun teenhän "kaiken oikein" Ei nähdä mitään syytä muuttaa omaa toimintaa.
No mä en todellakaan näe mitään syytä muuttaa omaa toimintaa. Syön terveellisesti, en syö liikaa, urheilen paljon, olen terve ja jaksava. Sanoin jo aiemmassa viestissä että hyväksyn tilanteen ja olen ihan ookoo sen kanssa että on ylipainoa. Olen loistokuntoinen ylipainoinen ja juoksen maratoneja. Moni laiha ei pysty samaan.
Ok, se on sitten sinun ratkaisusi. Ylipainoiset ei kyllä mitään maratoneja juokse. Taidat olla sokea myös liikkumisesi suhteen.
Todellakin juoksee!
T. Ylipainoinen ja 20 v maratoneita juossutVain omissa mielikuvituksissaan.
Höpö höpö. Just tulin 15 km lenkiltä. Olen bmi 28 ja vaatekoko 38/40 joten sinun pitää vähän laajentaa käsitystäsi. Vai luuletko että ylipaino tarkoittaa sitä että painaa 150kg?
T. Lukemattomat maratonit juossut, 79kg nainenMaratoni on vähän enemmän kuin 15 km.
Sinä et ole koskaan käynyt yhdessäkään juoksutapahtumassa, se on jo selvää. Olen bmi reilu 26, keskivauhti kympillä 5,2min km, puolikkaalla 5,8.
-sivustaNiin, että kun käy juoksutapahtumassa, niin maratoni muuttuu 15 kilometriksi?
Jokainen maratonjuoksua harrastanut tietää ettei tavallisilla lenkeillä juosta maratoneja. Pisin lenkki mitä kannattaa juosta harjoitusmielessä on 30km, ja sekin on luultavasti liikaa. Maraton on niin suuri rasitus elimistölle että se tiputtaa kuntoa, siksi niitä juostaan vain kerran tai pari vuodessa, ja tapahtumissa, ei lenkillä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi vasta 60 ikävuoden jälkeen. Vastaus: elintavat lihottaa
Ei kovin merkittävästi.
-
''Tärkein tulos oli se, että 20–60-vuotiaiden aineenvaihdunnan nopeus pysyy ennallaan. Yli 60-vuotiaiden aineenvaihdunta hidastuu vain 0,7 prosenttia vuodessa. Aineenvaihdunnan hidastuminen on siis niin hidasta, ettei se voi selittää keski-ikäisten lihomista. Keski-ikä sijoitetaan usein vuosille 40–60.''
-
Luulen, että osa syy on iän tuoma viisaus myös tässäkin asiassa. Ihminen oppii toimimaan ergonomisemmin. Yhä enemmän silmä näkee, mikä on oleellista. Mitä otan käteeni tuonne suuntaan ja mitä takaisin jne. Arkiliikunta vähenee iän myötä, kun elämän rutiinit on kehittyneet optimoiduksi ja osaa tavallaan toimia tehokkaammin. Nuoret sählää enemmän. Joka suuntaan. Vanhemmiten ihminen säästää itseään helposti. Luulen, että tässä on yksi iso tekijä myös energiatarpeen laskussa.
Esimerkki: Parikymppisenä tein äidille istustusta. Ensin hain kottikärryt ja lapion. Sitten haran. Sitten multapussin ja lopuksi vasta kasvin. Miten teen nyt lähes viisikymppisenä? Siirtyessä tontin toiseen päähän osaan varata kaiken kerralla mukaan sinne köttikärryyn, niin ei tarvi juosta siinä edes takaisin. Tämä on juuri sitä, mitä tarkoitan ergonomialla ja rutiinien kehittymisellä.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla naisten ongelma, painoin kutsunnoissa noin 80 kiloa ja nyt 58v edelleen sama. Vatsa niin hoikka että melkein läpi näkyy.
Omaa tuttavapiiriä kun katsoo, niin kyllä ne viiskymmpiset miehet ihan kunnon etureppuja kantaa. Ja kehuskelevat jollain armeija-aikaisilla coopertuloksilla :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän samaa kokoa kuin parikymppisenä, olen nyt 47v. Treenaan salilla ja muitakin lajeja, fiiliksen mukaan. Saan aina ihmettelyjä miten timmissä kunnossa olen, mun ikäluokassa kun ylipainoisia on paljon ja muutenkin näytetään tantoilta.
Tosi hyvä, että jokaiselle on luoja suonut jotain, josta itsessään iloita :)
On itse hankittu eikä luoja.Se treenaa oikein eikä pelkkää kestävyysliikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän samaa kokoa kuin parikymppisenä, olen nyt 47v. Treenaan salilla ja muitakin lajeja, fiiliksen mukaan. Saan aina ihmettelyjä miten timmissä kunnossa olen, mun ikäluokassa kun ylipainoisia on paljon ja muutenkin näytetään tantoilta.
Tosi hyvä, että jokaiselle on luoja suonut jotain, josta itsessään iloita :)
Lihasharjoittelu sen tekee jota nämä jojolaihduttajat ei tajua.
Vierailija kirjoitti:
Millaista se on kun esim aamulla kolottaa? Mistä kohtaa? En siis ilkeile vaan olen kiinnostunut.
Mitäpä luulet, millaista se on? Tuskaa. Joutuu ottamaan miniaskelia, koska jokainen liike ja hengittäminenkin sattuu. Joskus ei voi muuta kuin täristä ja yrittää löytää asentoa, jossa ei sattuisi.
Kaikki eivät saa terveitä ruumiinosia syntymässään, vaan sekundaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän samaa kokoa kuin parikymppisenä, olen nyt 47v. Treenaan salilla ja muitakin lajeja, fiiliksen mukaan. Saan aina ihmettelyjä miten timmissä kunnossa olen, mun ikäluokassa kun ylipainoisia on paljon ja muutenkin näytetään tantoilta.
Tosi hyvä, että jokaiselle on luoja suonut jotain, josta itsessään iloita :)
Lihasharjoittelu sen tekee jota nämä jojolaihduttajat ei tajua.
Tämä. Ei se hyvä kroppa ilmaiseksi tule 😅
Mä taas olisin mieluummin tukeva ja loistokunnossa. Haluan elää pitkään ja eliniän kannalta tää on parempi kuin laiha ja huonokuntoinen. Vanhuksilla lievä ylipaino on suojaava tekijä.