Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
09.07.2022 |
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on ollut kotona lapsen kanssa, niin kyllä se lasu tehtäisiin ihan siitä ap:stä, joka on lasta hoitanut, ei isästä.
Miettikää mistä kaikesta muusta olis kiva syyttää poissaolevaa?
Lasu tehdään lapsesta, ei aikuisesta. Ja ajattelet, että jos molemmat vanhemmat jättävät kuumeisen vauvan yksin, kaikki on ok?
Isä toimi väärin, kun jätti sairaan lapsen hoidon sairaan ihmisen harteille. Olisi tosi hyvä saada tuohon ulkopuolinen puhumaan järkeä. Mitään sen kummempaa ei lasusta tietenkään seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aivan järkyttynyt ja ihan todella surullinen, millaiseen ahdingossa ap ja monet kommentoijat on jätetty yksin. :( Vaikka asiaa miten tahansa kääntelisi ja vääntelisi, ei sitä saa selitettyä kauniiksi miehen kannalta, ihan käsittämättömän julmaa toimintaa. Voimia <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin vaikea tilanne niin pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus ja ottaa lapsi huostaan. Olet ihan selvästi huono äiti. Ehkä tämä on jokin trolli aloitus.
Trolli on. Ei kukaan alkas palstailla kun on kipeenä ja kertomaan diipadaapaa..
Naureskelee sitten, kun sai toiset kommentoimaan.
Ensin itse kipee, sitten jo mieskin ja vauva jne ja kaikesta postausta...Ei, ei ,ei. Ei ole normaalia.
Ei pidä mennä mukaan tuollaisiin trolleihin.
Olen huomannut, että trolliepäilijöitä yhdistää pari juttua: ei jaksa lukea, mitä on kirjoitettu. Ei ymmärrä mitä on kirjoitettu. Ei usko mitään, mitä itselle ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan järkyttynyt ja ihan todella surullinen, millaiseen ahdingossa ap ja monet kommentoijat on jätetty yksin. :( Vaikka asiaa miten tahansa kääntelisi ja vääntelisi, ei sitä saa selitettyä kauniiksi miehen kannalta, ihan käsittämättömän julmaa toimintaa. Voimia <3
Tämä tuntuu olevan tavattoman yleistä. Minunkin mieheni katsoi aikoinaan ihan asialliseksi lähteä pelaamaan sählyä ja jättää mut selviämään puolitoistavuotiaan ja vastastasyntyneen hoidosta rintatulehduksen nostamassa 39,5 asteen kuumeessa. Meni luotto ja kunnioitus pitkäksi aikaa, vaikka kyse olikin vain parista, kolmesta tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Ai miehesi työnantajan olisi maksettava miehesi palkka, miehen hoitaessa lasta, kun lapsenne sairastaa, vaikka sinä olet kotona? Ei se nyt ihan niin mene.
Toki jos toinen vanhemopikin on sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin vaikea tilanne niin pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus ja ottaa lapsi huostaan. Olet ihan selvästi huono äiti. Ehkä tämä on jokin trolli aloitus.
Trolli on. Ei kukaan alkas palstailla kun on kipeenä ja kertomaan diipadaapaa..
Naureskelee sitten, kun sai toiset kommentoimaan.
Ensin itse kipee, sitten jo mieskin ja vauva jne ja kaikesta postausta...Ei, ei ,ei. Ei ole normaalia.
Ei pidä mennä mukaan tuollaisiin trolleihin.Olen huomannut, että trolliepäilijöitä yhdistää pari juttua: ei jaksa lukea, mitä on kirjoitettu. Ei ymmärrä mitä on kirjoitettu. Ei usko mitään, mitä itselle ei ole tapahtunut.
Itse olen inhorealisti, eikä tulisi mieleenkään alkaa postailla sairauskertomuksia kun ei ole itsekään kunnossa. Kuka milloinkin on tai oli kipeänä ja mitä kauheaa siitä on seurannut...
Siksi epäilen ap:n juttua. Ei sitä jaksais jakaa kaikelle kansalle kuumeensa, oksennuksensa ja migreeninsä puhumattakaan että mies sairastui ja lapsikin kaiken päälle. Ehkä kuukausien päästä kun kaikki ovat toipuneet alkaisin uskomaan.
Uusavuttomuutta vai mitä? Ns höynäytettäviä löytyy näiltä foorumeilta ja joku " kerjää" huomiota.
Vierailija kirjoitti:
En jäänyt pulaan kun mies oli työmatkalla ulkomailla 4 kertaa n 3 kk kerta.
Mitenkä pahasti olit sairaana?
Toisekseen, oletko ihan varma, että oli työmatkalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin vaikea tilanne niin pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus ja ottaa lapsi huostaan. Olet ihan selvästi huono äiti. Ehkä tämä on jokin trolli aloitus.
Trolli on. Ei kukaan alkas palstailla kun on kipeenä ja kertomaan diipadaapaa..
Naureskelee sitten, kun sai toiset kommentoimaan.
Ensin itse kipee, sitten jo mieskin ja vauva jne ja kaikesta postausta...Ei, ei ,ei. Ei ole normaalia.
Ei pidä mennä mukaan tuollaisiin trolleihin.Olen huomannut, että trolliepäilijöitä yhdistää pari juttua: ei jaksa lukea, mitä on kirjoitettu. Ei ymmärrä mitä on kirjoitettu. Ei usko mitään, mitä itselle ei ole tapahtunut.
Itse olen inhorealisti, eikä tulisi mieleenkään alkaa postailla sairauskertomuksia kun ei ole itsekään kunnossa. Kuka milloinkin on tai oli kipeänä ja mitä kauheaa siitä on seurannut...
Siksi epäilen ap:n juttua. Ei sitä jaksais jakaa kaikelle kansalle kuumeensa, oksennuksensa ja migreeninsä puhumattakaan että mies sairastui ja lapsikin kaiken päälle. Ehkä kuukausien päästä kun kaikki ovat toipuneet alkaisin uskomaan.
Uusavuttomuutta vai mitä? Ns höynäytettäviä löytyy näiltä foorumeilta ja joku " kerjää" huomiota.
Mitä se auttaa kuukausien päästä kysellä, kun ap selvästi haluaa tietää muilta, onko miehen käytös ok vai ylireagoiko hän? Mies toimi pskasti, hänellä ei ollut mitään hyvää syytä jättää perhettään pulaan ja hyvinkin tuollaisen jälkeen on aiheellista miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa. Mies on yksinkertaisesti itsekäs. Hyvällä tuurilla mies itse tajuaa, että teki väärin, huonolla hän ei edelleenkään itsessään mitään korjattavaa.
Ei ihme, että ap on pulassa vauvan kanssa, jonka kanssa on vielä vapaalla ja jonka kanssa häät piti viettääkin kahdestaan, kun jauhelihakin on liian mutkikas paistaa ja pitää aivan erityisesti "valmistaa". Palstailu sujunut jo päiviä, mutta mieleisen ruian tilaaminen kotiin ei... vaan... onnistu. Kyllä on ap lypsänyt ja lypsänyt tätä tarinaa: milloin kipeä, milloin sairaalassa, milloin mitäkin, iun tarina etenee. Kertomakirjallisuutta piisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap laittaa lusikat jakoon, kuten osa ehdottaa, sen jälkeen ap on siitä vauvasta vastuussa täysiaikaisesti. Eipä taida olla järkevin neuvo, kun viikonloppuakaan ei pärjää, kun on nuha.
Onhan näitä nähty miten käy kun äiti jätetään yksin pulaan eikä enää jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenhän sen vauvan pystyy migreenissä hoitamaan kun on maattava pimeässä liikkumatta ja puhumatta ja millinkin liikkuminen tuntuu sille kuin päähän hakattaisiin vasaralla ja laatta lentää samantien?
Vierailija kirjoitti:
Jos ap laittaa lusikat jakoon, kuten osa ehdottaa, sen jälkeen ap on siitä vauvasta vastuussa täysiaikaisesti. Eipä taida olla järkevin neuvo, kun viikonloppuakaan ei pärjää, kun on nuha.
Silloin ei ole ketään siinä tuottamassa pettymyksiä vaan tietää alun alkaen, että kaikki pitää järjestää itse.
Oliko muuten ap:n miehellä miesflunssa vai nuha? Minusta ne on sama asia vaikka miehet aina muuta väittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitko pyytää avuksi jonkun läheisen? Tai tilata kotipalvelua tms. ja antaa laskun siitä miehelle? Reilua olisi myös, että seuraavana viikonloppuna / lähiaikoina sinä pääset vapaalle esim. hotelliin rentoutumaan. :)
Järki käteen. Tällaisia tilanteita tulee varmaan aivan jokaisen parin eteen. Ei siis ukkoa/emäntää pihalle, vaan järki käyttöön. Uskon ja ymmärrän, että tuntui pahalta ja raskaalta, mutta tätä se on välillä varsinkin pienten lasten vanhempana. Luota kuitenkin siihen, että te molemmat kypsytte ja kehitytte tässä uudessa tilanteessa. Kirjoitat, ettette ole enää teinejä. Ette, mutta vanhemmuus on aivan uusi elämänvaihe. Se ottaa aikansa. Luota siihen, että vuosien päästä saatatte molemmat muistella tätä viikonloppua ja pyöritellä päätänne ja ihmetellä toimintaanne.
Tilaa ruuat ja muut kaupasta kotiinkuljetuksella, se helpottaa todella paljon arkea, varsinkin jos on sairaana. Palkkaa tilapäisesti vaikka joku nuori auttamaan vauvanhoidossa, ellei sinulla ole omalla paikkakunnallasi ystäviä, perhettä ja muuta tukiverkkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin vaikea tilanne niin pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus ja ottaa lapsi huostaan. Olet ihan selvästi huono äiti. Ehkä tämä on jokin trolli aloitus.
Trolli on. Ei kukaan alkas palstailla kun on kipeenä ja kertomaan diipadaapaa..
Naureskelee sitten, kun sai toiset kommentoimaan.
Ensin itse kipee, sitten jo mieskin ja vauva jne ja kaikesta postausta...Ei, ei ,ei. Ei ole normaalia.
Ei pidä mennä mukaan tuollaisiin trolleihin.Olen huomannut, että trolliepäilijöitä yhdistää pari juttua: ei jaksa lukea, mitä on kirjoitettu. Ei ymmärrä mitä on kirjoitettu. Ei usko mitään, mitä itselle ei ole tapahtunut.
Itse olen inhorealisti, eikä tulisi mieleenkään alkaa postailla sairauskertomuksia kun ei ole itsekään kunnossa. Kuka milloinkin on tai oli kipeänä ja mitä kauheaa siitä on seurannut...
Siksi epäilen ap:n juttua. Ei sitä jaksais jakaa kaikelle kansalle kuumeensa, oksennuksensa ja migreeninsä puhumattakaan että mies sairastui ja lapsikin kaiken päälle. Ehkä kuukausien päästä kun kaikki ovat toipuneet alkaisin uskomaan.
Uusavuttomuutta vai mitä? Ns höynäytettäviä löytyy näiltä foorumeilta ja joku " kerjää" huomiota.
Niin, kaikki eivät ole kuten sinä. Itse et alkaisi laittamaan mitään palstalle, mutta ymmärrän hyvin että joku muu tekee näin. Aloittaja on jäänyt sairaana ja avuttomana pienen vauvan kanssa ihan käsittämättömästä syystä. Hän kaipaa ehkä juttuseuraa tai vertaistukea, mutta tilanne on vielä liian akuutti, jotta siitä pystyisi avautumaan omalle lähipiirille.
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen. Tällaisia tilanteita tulee varmaan aivan jokaisen parin eteen. Ei siis ukkoa/emäntää pihalle, vaan järki käyttöön. Uskon ja ymmärrän, että tuntui pahalta ja raskaalta, mutta tätä se on välillä varsinkin pienten lasten vanhempana. Luota kuitenkin siihen, että te molemmat kypsytte ja kehitytte tässä uudessa tilanteessa. Kirjoitat, ettette ole enää teinejä. Ette, mutta vanhemmuus on aivan uusi elämänvaihe. Se ottaa aikansa. Luota siihen, että vuosien päästä saatatte molemmat muistella tätä viikonloppua ja pyöritellä päätänne ja ihmetellä toimintaanne.
Tilaa ruuat ja muut kaupasta kotiinkuljetuksella, se helpottaa todella paljon arkea, varsinkin jos on sairaana. Palkkaa tilapäisesti vaikka joku nuori auttamaan vauvanhoidossa, ellei sinulla ole omalla paikkakunnallasi ystäviä, perhettä ja muuta tukiverkkoa.
Juu, palkkaa apua ja valjasta vaikka koko oma sukusi käyttöön, kunhan vaan miehelle ei aiheudu mistään mitään haittaa vaan mies saa jatkaa huolehtonta poikamieselämää.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap laittaa lusikat jakoon, kuten osa ehdottaa, sen jälkeen ap on siitä vauvasta vastuussa täysiaikaisesti. Eipä taida olla järkevin neuvo, kun viikonloppuakaan ei pärjää, kun on nuha.
Jos lapsella on kaksi vanhempaa, silloin ei ole toisen vanhemman tehtävä ylläpitää jotain varasuunnitelmajärjestelmää siltä varalta, että tiukan paikan tullessa toinen vanhemmista pääsee kissanristijäisiin.
Eron myötä isän velvollisuus vanhemmuuten ei myöskään poistu.
Mä soitin kaupungille ja kysyin, miten toimitaan, kun mursin raajani ja jäin yksin kotiin kahden pienen lapsen kanssa miehen lähtiessä pitkälle työmatkalle. Erottiin. Täydellinen hylkäys täysin ollessani täysin avuton. Oli jopa vihainen minulle onnettomuudesta.
Pitäisitkö trollina, jos sukupuolet olisivat toisinpäin?