Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
09.07.2022 |
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään saikkua jos puoliso on kipeänä?
Kyllä, jos perhevapaalla olija on saikulla (eli ei nosta esim. vanhempainvapaan päivärahaa ko. päivältä, vaan sairas-). Eli Kelaan pitää ilmottaa olevansa sairaana, niin toinen saa sitten jäädä hoitamaan lasta (pakkokin, kun toinen saikulla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kumma, ettette pystyneet sopia asiasta? Olis kerran elämässä ollut kompromissin paikka minusta. Toi migreenijuttu oli paha, miehesi pitää kai sitten pitää kynsin ja hampain kiinni työstään? Ehkä hän ei ole poikkeuksellisen hyvä työntekijä vaikka teillä onkin peräti omistusasunto... Tilanne kuulostaa siltä ja sikäli ymmärtäisin tuon miehen "raukkamaisuuden", että meni töihin ja jätti sut pärjäämään. Parempi ehkä, että satsaa säilyttääkseen työnsä, jotta saatte lainaa lyhennettyä kun sinäkin olet pienituloinen/kotona lapsen kanssa. Ihan oikeasti, nämä vain valitettavasti ovat teidän realiteetit.
Sitten, että lähti kaverinsa häihin (jotka toivottavasti ovat ainutkertaiset). Olit muutenkin jäämässä kotiin, kutsu sinne poikkeuksellisesti äitisi tai siskosi tai kaverisi, kuka vain avuksi. Jos eivät suostu etteivät sairastu niin haistata pskat. Sullahan on niin paha tilanne, ettet pysty elää ilman jonkun apua, eikö olekin? Todellisuudessa voisit kutsua jonkun muun hätätilanteeseen tueksesi jos on yhtään muita läheisiä ja mies voisi vielä sovitellakseen sitten tehdä suursiivouksen ja hemmotella teitä palatessaan.
Tietty voitte myös riidellä ja haukkua toisianne kun muutakaan ette voi... Elämä on valintoja.
Nyt ap ainakin tietää, ettei passaa miestä enää.
Vierailija kirjoitti:
Ennenkin naiset hoiti vauvan vaikka mies oli missä ja oma olo mikä tahansa. Ihan outoa ulinaa.
Hoitaahan miehetkin sitten kipeänä vauvaa/lasta kun nainen huitelee pitkin kyliä ryyppäämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä kurja tilanne. Muistan itsekin miten hirveää oli olla kipeänä ja hoitaa samalla sairasta lasta. Lapsuudenystävän häät ovat kyllä myös ainutkertainen tilanne, että miehelläkin oli vaikea päätös (?).
Voisitteko tehdä niin, että tulevana viikonlopoika sinä lähdet hotelliin tms koko viikonlopuksi toipumaan ja mies jää kotiin hoitamaan vauvaa? Saisit levätä rauhassa, ladata akkuja ja tehdä jotakin itsesi mielestä kivaa. Ei se korvaa tietenkään tätä miehen poissaoloa, mutta tekisi varmasti sinulle hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teet pakolliset, eli vauvan hoito. Itsellesi tilaat ruoan kotiin woltilla tms. Kun vauva nukkuu, nuku itsekin. Katsele telkkaria ja lepää.
Pyykit, tiskit ja siivoukset ehtii myöhemmin.
Jos tarviit ehdottomasti jotain kaupasta, niin pyydä jotakuta hakemaan (naapuri, ystävä, vanhemmat). Toki saa woltillakin tilattua kauppatavaraa.
Pikaista paranemista sinulle.
Joka puolella Suomea ei ole valitettavasti woltteja ym. käytettävissä :(. Mutta samaa mieltä, yritä mahdollisimman helpolla päästä! Jos on mitään pizzeriaa tms. mistä tilata jos ei asu woltien ym. ulottuvissa. Yritä pyytää joltain tutulta apua! Ja myös erilaisia kriisiapuja, sosiaalipäivystystä on saatavilla lapsen kanssa, jos vointisi menee uudestaan todella huonoksi.
Vierailija kirjoitti:
^ tuo on oikeasti joidenkin junttimiesten esikuva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opette pois siitä miehen passauksesta. Miesflunssa kaataa sänkyyn 37.5 lämmössä ja nainen saa hoitaa perheen ja kotityöt vielä 39 kuumeessa.
Miten me yhoot pärjätään.
Nyyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä olisi ollut kinkkinen tilanne, sillä meillä täytyy ilmoittaa toisen vanhemman työajat siihen ohjelmaan, jolla haetaan vapaata lapsen sairastumista varten. Eli olisi täytynyt neuvotella palkattomia ja ne olisi mennyt tai ei mennyt läpi riippuen tilanteesta ja jos työt on jo kertyneet oman saikun vuoksi, niin todennäköisyys olisi ollut pieni saada palkatonta.
Sen sijaan muuta en tästä yhtälöstä ymmärrä. Häät ei ole pakolliset. Itse olisin lähtenyt vain, jos puoliso olisi vakuuttanut että hänelle asia on ok ja olisi järjestänyt ruoat, juomat ja siivonnut ja pyykännyt ennen lähtöä ja sen jälkeen.
Mutta jos tämä ei ole osa jatkuvaa itsekkään käyttäytymisen kaavaa, niin annan puolisolle mahdollisuus hyvittää asia jälkikäteen. Ehkä sulla on extra-omaa-aikaa omien kavereiden kanssa, mies hoitaa kaikki kotivelvollisuudet isommalla panoksella loppukuun, tms.
Vierailija kirjoitti:
Opette pois siitä miehen passauksesta. Miesflunssa kaataa sänkyyn 37.5 lämmössä ja nainen saa hoitaa perheen ja kotityöt vielä 39 kuumeessa.
39? Eihän siitä joudu vielä ees sairaalaan. Kyllä ne kotityöt pystyy tekemään niin kauan ku on kotona sairastamassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista että minun mies olisi koskaan 20-vuotisen avioliiton välittänyt vaivoistani mitään, saati jäänyt minua hoitamaan. Lapset hoidin kipeänäkin, eikä kukaan siihen aikaan edes maininnut että miehen olisi pitänyt jäädä kotiin. Tosin, lasten kasvettua emme ole enää miehen kanssa yhdessäkään. Että siitä voi toki päätellä jo jotain.
Lähtisin vauvan kanssa omille vanhemmilleni pariksi viikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ennenkin naiset hoiti vauvan vaikka mies oli missä ja oma olo mikä tahansa. Ihan outoa ulinaa.
T:jonne15v
Lusmu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tyypillinen tilanne. Miehet aina yliarvioi naisten jaksamisen. Esikoisen kanssa vielä jotenkin taivuin ja annoin miehen mennä ja yritin jaksaa. Nyt kolmannen lapsen kohdalla ei enää käy. Jos mies ei tajua, että on perheellinen ja lapsista huolehtiminen menee juhlien ym. edelle niin tietää, että kotiin ei ole tulemista ja avioeropaperit odottaa. Esikoisen kanssa lopulta väsyin niin pahasti, kun olin yrittänyt viimeisilleni jaksaa vastaavissa tilanteissa, että lopulta aloin ilmoittaa, että jos nyt menet, kun minä en ole lapsenhoitokuntoinen, lapsemme on heitteillä, hänellä ei ole lähettyvillä ketään huolehtimiseen kykyenevää aikuista ja ainoa, mitä sellaisessa tilanteessa voi tehdä, on soittaa lastensuojelu apuun. Ja näin olisin oikeasti tehnyt, koska oma väsymykseni erään flunssan yhteydessä meni jo yli. Sen jälkeen on yhteistyötoiminut ja tässä sitä nyt ollaan, kolmen lapsen kanssa ja pärjätään nykyään. Kumpikin hoitaa osuutensa ja mieskin hyväksynyt, että lasten ollessa pieniä elämä menee lasten mukaan eikä kivojen juhlien perässä. Kun lapset isompia, sitä ehtii taas eikä se sairastuminen aina satu niiden kivojen juttujen kanssa päällekäin. Toiset tarvitsee vähän enemmän herättelyä siihen vanhemman rooliin havahtumiseen. Tsemppiä! Ja sanoisin, että tiukka linja näissä asioissa mueluummin aiemmin kuin myöhemmin ennen kuin olet ihan rikki, se ei ole lapsenkaan ja oikeastaan varsinkaan lapsen etu.
Menit sitten kolme poikimaan ettei tarvitse kouluttautua tai käydä töissä. Kannattikohan, sota kohta suomessakin.
Sota olikin niin ennustettavissa. Mistä tuo katkeruus kumpuaa ?
Vierailija kirjoitti:
Ennenkin naiset hoiti vauvan vaikka mies oli missä ja oma olo mikä tahansa. Ihan outoa ulinaa.
Viittaatko niihin aikoihin, kun miehet vielä elättivät perheensä? Nykyäänhän miesten kontribuutio kokonaisuuteen on jotain 30% (maksavat puolet kuluista ja tekevät 10% kotitöistä+lastenhoidosta).
Vauvaa et jaksa hoitaa, mutta vauva-palstalle jaksat ja ehdit kirjoittamaan kilometrin pituisen viestin.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos tsemppivastauksista. Meillä ei ole oikeastaan aiemmin tullut vastaavaa tilannetta, että olisin tarvinnut apua näin paljon. Arjessa mies osallistuu ihan normaalisti, hoitaa kaupassa käynnit, hoitaa vauvaa iltaisin töiden jälkeen kyllä jne. Ei ole siis mikään hulttio, joka ajattelisi vain omia menojaan. Mutta jotenkin ymmärrys tuntuu puuttuvan täysin siihen, että millaista on hoitaa kipeä vauva jatkuvine yöheräilyineen kun itselläkin sairas olo.
Toiseksi en oikein ymmärrä, miksi mies ei voisi jäädä kotiin hoitamaan vauvaa, jos äiti on oman terveydentilansa vuosi estynyt. Kyllä työnantaja mielestäni on velvollinen mahdollistamaan tämä. Kovin useinhan tätä tilannetta ei tule. Ei minunkaan työnantaja ilosta hyppinyt kun ilmoitin olevani raskaana, kyllähän siitä kuluja tulee ja vaivaa. Miksi miehen työnantajan ei tarvitsisi joustaa, tätä en ymmärrä. Tai siis sitä että miksi miehellä ei ollut pokkaa sanoa, että tilanne on nyt kotona sen verran huono, että olen poissa sen muutaman päivän. Kun kuitenkin perjantaina matkan takia pystyi sopimaan aikaisemmin lähtemisestä. Tämä raivostuttaa.
Ap