Missä sädesientä yleensä esiintyy?
Minulla on ystävä, jolla on ollut huonoa tuuria asumisen suhteen. Mikrobivaurioita ei ole ollut, muuten vuokra-asunnoissa on ollut harmia, mm. turkiskuoriaisia. Nyt hän muutti rivitaloon ja on alkanut pelätä sädesientä. Oli ilmeisesti jostain lukenut siitä ja pelästynyt. Hän on kärsinyt nyt nenän limakalvojen kuivuudesta, sisäilma on aika kuivaa lämmityskaudella (n. 25-35). Itse en ainakaan haista asunnossa mitään, korkeintaan kuivan sisäilman nyt talvella ja keväällä. Hän pelkää, että sädesientä on yläkerrassa, vaikka ei haise tai näy mitään. Tuleeko sädesieni yleensä todennäköisemmin alakertaan maantasolle? Entä haiseeko se jollekin? En oikein tiedä, kuinka voisin rauhoitella. Ei kai sitä voi turhaan pelätä, eihän rakenteitakaan avata, jos siihen ei ole järkevää syytä.
Kommentit (56)
Ei varmasti taloyhtiö ala tutkimaan asiaa, jos yksi henkilö kuvittelee hajun. Kyllä mikrobit, etenkin sädesienen, muutkin haistaa. Kaikissa taloissa on hieman sädesientä, ongelma siitä tulee, jos se pääsee leviämään. Silloin asia on hoidettava. Turha pelottelu aiheuttaa itsessään ihmisille oireita. Limakalvojen kuivuus on erittäin yleinen kuivan sisäilman aiheuttama oire.
Voi olla missä vain. On yleensä rakenteiden sisällä. Ainoa keino on porata pieni reikä ja haistella haiseeko tunkkaiselle. 6..10 mm reikä on hyvä. Pienemmästä ei saa hajuja ja isompi on turha. Reiän päälle voi laittaa karmitulpan. Käytännössä pitää porata reikiä sinne tänne ja ottaa sniffit.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mullan haju on yleensä merkki kosteusvauriosta. Sädesieni on maaperän rihmakasvustoa, joka ei iske taloon jonka perustuksissa on kunnon kosteuseristeet ja ympäristössä salaojitukset kunnossa.
Jos on ostamassa taloa, niin savipitoiselle tasamaalle tai alamäkitontille iskee helpoisten kosteusvauriotkon, ja turvallisemmin on rakennettu ylämaastoon/hiekkapitoiseen maaperään. Siksi jo vuosikymmeniä talojen perustuksia varten on kaivettu maata pois ja perustus tehty läpäisevälle hiekalle.
Voiko se iskeä vaan talon ylempiin kerroksiin yksittäiseen paikkaan, jos maan tasalla sitä ei ole?
En jaksa edes kirjoittaa mitään, kun ystäväsi ei kumminkaan usko. Hän on jo päättänyt että hometalo on, eikä usko vaikka rakenteet avattaisiin.
t: korjausrakentamiseen erikoistunut rakennesuunnittelija
En osaa sanoa. Mutta meidän työpaikalla oli. Kyseessä kaupungintalo, kalliisti rempattu. Ja pari vuotta remontin jälkeen jouduttiin muuttamaan pois kun löytyi sädesientä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa edes kirjoittaa mitään, kun ystäväsi ei kumminkaan usko. Hän on jo päättänyt että hometalo on, eikä usko vaikka rakenteet avattaisiin.
t: korjausrakentamiseen erikoistunut rakennesuunnittelija
Niin, sädesienihän ei ole hometta vaan valtavan yleinen bakteeri. Myös hometalojen yhteyksissä sitä löytyy mutta ei tosiaan itsessään ole hometta. Vasta jos löytyy esim. stachybotrys -lajin hometta, on kyse haitallisesta home-esiintymästä.
Ystäväsi ei varmasti tahallaan ole huolissaan, mutta en usko, että asiantuntijankaan lausunto välttämättä helpottaisi asiaa. Ennemmin kannattaa rauhoitella, että jos muut alkavat haistaa jotain tai asukkaat alkavat esim. sairastella selvästi enemmän, niin sitten voi tutkia. Lisäksi kaikki on korjattavissa. Sädesieni pitää hoitaa pois ammattilaisten toimesta, mutta sen jälkeen siellä voi asua. Nykyinen lietsonta ja pelottelu vain pahentaa sisäilmasta kärsivien oireita.
Vierailija kirjoitti:
Haiseeko kuiva huoneilma?
Meillä mielestäni lämmityskaudella on semmoinen kuiva haju silloin kun huoneilma on kuivaa. En osaa kuvailla, tosi lievä on. Saman tosin haistan muuallakin missä on kuivaa, joten liekö vain oma tuntemus :D
Mikä sitten ns. mummolan haju? Sellainen johon yleensä törmää etenkin vanhoissa omakotitaloissa, joissa on kellarikerros. Minua ei kyseinen haju häiritse ja siihen tottuu vierailuilla, jää aina vaatteisiin joksikin aikaa. Mutta ei se kyllä mullan haju ole.
Olisi yleisesti tärkeää rauhoittaa sisäilma- ja mikrobikeskustelua. Julkisuudessa se saa suunnattomat ja lohduttomat mittasuhteet, vaikka mainitut ongelmat ovat hoidettavissa, jos niitä ilmaantuu. Niihin ei menehdy, toisin kuin vaikka vakaviin tauteihin. Lisäkustannuksia toki remontti aiheuttaa ja on tapauksia, jossa talous ei kestä tälläistä. Täysi sympatia näissä tapauksissa.
Esim. Englannissa ja Ranskassa on lähes normaalia, että ikkunankarmeissa ja kodin sisäpinnoilla on homekasvustoa kosteuden vuoksi. Kyseisissä maissa vaikkapa astmaa ei ole enempää kuin Suomessa.
Helposti stressaavien kannattaa suhtautua asiaan niin, että tutkitaan jos on jotain tutkittavaa (selkeä haju tai näköhavainto). Asia hoidetaan, jos on tarve. Yksittäiset kauhutarinat johtuvat usein siitä, että taloyhtiö on haluton korjaamaan ongelmaa ja se on sitten kehittynyt vuosia. Suurin osa yhtiöistä hoitaa asian heti. Tai että joku entinen asukas on tarkoituksella peittänyt kosteusvaurion hoitamatta sitä, mutta se ei onneksi ole yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mullan haju on yleensä merkki kosteusvauriosta. Sädesieni on maaperän rihmakasvustoa, joka ei iske taloon jonka perustuksissa on kunnon kosteuseristeet ja ympäristössä salaojitukset kunnossa.
Jos on ostamassa taloa, niin savipitoiselle tasamaalle tai alamäkitontille iskee helpoisten kosteusvauriotkon, ja turvallisemmin on rakennettu ylämaastoon/hiekkapitoiseen maaperään. Siksi jo vuosikymmeniä talojen perustuksia varten on kaivettu maata pois ja perustus tehty läpäisevälle hiekalle.
Voiko se iskeä vaan talon ylempiin kerroksiin yksittäiseen paikkaan, jos maan tasalla sitä ei ole?
Ei kuulosta kovin todennäköiseltä, että vain yläkerroksessa olisi sädesientä. Uskoisin, että myös alhaalla olisi vastaavaa.
Kaikissa asunnoissa on ominaishaju. Käyn työni puolesta ihmisten asunnoissa ja kaikissa on joku haju. Ei se tietenkään häiritse mitenkään. Myös kaikkien tuttujen vaatteissa on heidän kodilleen ominainen haju.
Terve talo ei haise millekään. Kellarin tai mummolan haju ei ole normaalia ja syy pitäisi tutkia.
Kiinteistössä voi homehtua mikä paikka tahansa. Kellari (kyllä, myös betoni ja tiili homehtuu), alapohja, ikkunoiden ympäristöt, piipun vierustat, kattorakenteet, julkisivut (esim. laudoituksen tai rappauksen alta.
Home sairastuttaa. Mitä pidempi altistus sitä haitallisempaa se on. Yksilöllistä vaihtelua on sen suhteen kuka sairastuu ja missä ajassa. On tavallista että aluksi mm. flunssat yms. yleistyy.
Talossa asuva harvoin haistaa ongelmaa, koska nenä turtuu hajuihin nopeasti.
Kai hometta voi esiintyä missä vain, jos on kosteutta ja ei lämmitystä. Jos on sopivat materiaalit.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Mutta meidän työpaikalla oli. Kyseessä kaupungintalo, kalliisti rempattu. Ja pari vuotta remontin jälkeen jouduttiin muuttamaan pois kun löytyi sädesientä.
Ei sillon tarvi muuttaa. Remontoimalla se korjaantuu. Ilmeisesti ei vain ollut enää rahaa. Onko remontoitu vain osa vai remontoidussa virhe. Lähes kaikki on korjattavissa. Suomessa on homefobia. Lähes kaikki on korjattavissa ja sitten kestää taas vaikka kuinka pitkään
Vierailija kirjoitti:
Helposti stressaavien kannattaa suhtautua asiaan niin, että tutkitaan jos on jotain tutkittavaa (selkeä haju tai näköhavainto). Asia hoidetaan, jos on tarve. Yksittäiset kauhutarinat johtuvat usein siitä, että taloyhtiö on haluton korjaamaan ongelmaa ja se on sitten kehittynyt vuosia. Suurin osa yhtiöistä hoitaa asian heti. Tai että joku entinen asukas on tarkoituksell
Tätä minäkin painottaisin. Tutkitaan ja korjataan, jos tarvetta on. Myös työpaikoilla valitettavasti on mikrobi- ja sisäilmaongelmia, varmasti koteja enemmän, sillä niissä kiinteistön omistajilla ei yleensä ole motivaatiota korjata vakavaakaan ongelmaa, esim. Kätilöopisto. Näin tilanne pahenee usein vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kodeissa asukkaat pystyvät toimimaan nopeastikin ja korjauttamaan asian ammattilaisten avulla.
Ainakin taitaa kellarikerroksiin tulla helpoiten, jos on kosteutta. Jossain olen lukenut, että haisee maakellarilta, mullalta.