Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille
04.07.2022 |
Aiheuttaako mielestäsi korkeakoulututkinnon mahdollistaminen kaikille korkeakoulutuksen inflaation? Jos kyllä, niin miksi? Nythän jokainen toisen asteen tutkinnon suorittanut voi täydennyshakujen avulla hankkia korkeakoulutuksen.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Jos karsitaan opintojen edistyessä, niin mitä tehdään niille 3/4 lääkäreille tai juristeille? Niillä ei ole pätevyyttä mihinkään, ja rahaa mennyt hukkaan, ehkä opintovelat päälle.
miten se eroaa nykyiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikista ole korkeakouluun.
Ei niin. Mutta tosi monella jää pääsy kiinni parista pisteestä tms. Niin olisi mukavaa, että heillä olisi myös mahdollisuus.
Oikeustieteellisen pääsykoe esimerkiksi on sellainen missä pitää osata pääsykoekirja ulkoa ja erot hakijoiden välillä tehdään suunnilleen sen mukaan että kuka osaa esittää vastauksen sanatarkasti välimerkkeineen. Erot on erittäin pieniä ja ensimmäisellä varasijalla voi olla samalla pistemäärällä vaikka kuinka monta kokeen suorittanutta. Tytär on ollut kaksi kertaa jaetulla ensimmäisellä varasijalla ja on samalla opiskellut avoimessa ja pääseen nyt sitten sitä kautta tekemään tutkinnon.
avoimessa voi opiskella ensimmäisen opintovuoden verran oikiksen opintoja. se on aika paljon jos miettii että koko tutkinto on 3 vuotinen joista yksi vuosi on työssäoppimista.
kuitenkin tätä polkua käyttäviä hyljeksitään koska he ovat tehneet sen eteen töitä eikä mene pelkällä muistilla.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopinnot on mahdollistettu kaikille halukkaille ja riittävän älykkäille. Tutkintoa ei voi taata kenellekään. Tukitoimintaa voidaan ja pitääkin harjoittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena mutta tutkintoa ei kukaan voi, eikä saa toisen puolesta suorittaa. Ollaan kansakunnankin selviytymisen kohtalonkysymyksissä.
älykkyys=lukemisen muistaminen
Vierailija kirjoitti:
No sehän Suomessa on hienoa että tuo tutkinto on mahdollinen "kaikille". Siis ettei ole rahasta kiinni vaan ällistä ja työnteosta. Aloituspaikkoja voisi kyllä lisätä.
olisipa ällistä eikä muistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän Suomessa on hienoa että tuo tutkinto on mahdollinen "kaikille". Siis ettei ole rahasta kiinni vaan ällistä ja työnteosta. Aloituspaikkoja voisi kyllä lisätä.
olisipa ällistä eikä muistista.
Eikä ole edes muistista kiinni, vaan useimmiten kiinni siitä, osaatko toistaa omin sanoin sitä, mitä joku muu on sanonut. Esseetä esseen perään oli ainakin minun korkeakoulututkintoni. Mitään ei tarvinut muistaa, kunhan osasi muokata sanajärjestystä niin, ettei tullut plagioineeksi ja tehdä lähdeviitteet pilkulleen oikein. Jostain kumman syystä työelämässä ei ole ollut mitään hyötyä noista taidoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne
jotka kuluttavat palkkansa suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
Ei, vaan heillä on työelämätaitoja. Niitä ei saa kirjoittamalla täydellisiä esseitä. Sitähän korkeakouluopiskelu pääosin on monilla aloilla on, että kirjoitetaan diiba-daaba-esseitä, joista ei käytännön työelämässä ole mitään hyötyä.
Paitsi että minulla on enemmän myös niitä työelämätaitoja. Suoritin opiskeluni vähän vanhempana ja työkokemusta on jo kertynyt. Nimenomaan tykätään ottaa näitä nuoria ja mielellään vähän hömppiä. Ehkä he vaativat vähemmän palkkaa, en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän Suomessa on hienoa että tuo tutkinto on mahdollinen "kaikille". Siis ettei ole rahasta kiinni vaan ällistä ja työnteosta. Aloituspaikkoja voisi kyllä lisätä.
olisipa ällistä eikä muistista.
Eikä ole edes muistista kiinni, vaan useimmiten kiinni siitä, osaatko toistaa omin sanoin sitä, mitä joku muu on sanonut. Esseetä esseen perään oli ainakin minun korkeakoulututkintoni. Mitään ei tarvinut muistaa, kunhan osasi muokata sanajärjestystä niin, ettei tullut plagioineeksi ja tehdä lähdeviitteet pilkulleen oikein. Jostain kumman syystä työelämässä ei ole ollut mitään hyötyä noista taidoista.
Millä alalla noin voi tehdä? Minä olen tosi hyvä esseenrustaaja. Tekisi mieli uutta tutkintoa.
FM
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
Ei, vaan heillä on työelämätaitoja. Niitä ei saa kirjoittamalla täydellisiä esseitä. Sitähän korkeakouluopiskelu pääosin on monilla aloilla on, että kirjoitetaan diiba-daaba-esseitä, joista ei käytännön työelämässä ole mitään hyötyä.
Paitsi että minulla on enemmän myös niitä työelämätaitoja. Suoritin opiskeluni vähän vanhempana ja työkokemusta on jo kertynyt. Nimenomaan tykätään ottaa näitä nuoria ja mielellään vähän hömppiä. Ehkä he vaativat vähemmän palkkaa, en tiedä.
Eli olet ylihinnoitellut osaamisesti ja nyt valitat, kun muut saavat töitä, mutta sinä et?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän Suomessa on hienoa että tuo tutkinto on mahdollinen "kaikille". Siis ettei ole rahasta kiinni vaan ällistä ja työnteosta. Aloituspaikkoja voisi kyllä lisätä.
olisipa ällistä eikä muistista.
Eikä ole edes muistista kiinni, vaan useimmiten kiinni siitä, osaatko toistaa omin sanoin sitä, mitä joku muu on sanonut. Esseetä esseen perään oli ainakin minun korkeakoulututkintoni. Mitään ei tarvinut muistaa, kunhan osasi muokata sanajärjestystä niin, ettei tullut plagioineeksi ja tehdä lähdeviitteet pilkulleen oikein. Jostain kumman syystä työelämässä ei ole ollut mitään hyötyä noista taidoista.
Millä alalla noin voi tehdä? Minä olen tosi hyvä esseenrustaaja. Tekisi mieli uutta tutkintoa.
FM
Ainakin AMK:ssa pääsee ilolla nauttimaan esseenkirjoittamisesta sekä aina yhtä ihanista ryhmätöistä <3
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
Keskiarvo on huono mittari monilla aloilla, koska osassa kouluista 5 saa sillä, että osaa kirjoittaa sujuvaa suomea ja viitsii vähän edes panostaa. Minullakin on nyt 3. vuoden jälkeen keskiarvo 4,8 vaikka en ole mitenkään erityisemmin pyrkinyt syvempään ymmärrykseen, vaan tehnyt tehtävät linjalla "ei ihan sieltä missä aita on matalin, mutta melkein". Kielissä olen aina ollut hyvä, joten sieltä tuli vitoset ilman minkäänlaista panostusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän Suomessa on hienoa että tuo tutkinto on mahdollinen "kaikille". Siis ettei ole rahasta kiinni vaan ällistä ja työnteosta. Aloituspaikkoja voisi kyllä lisätä.
olisipa ällistä eikä muistista.
Eikä ole edes muistista kiinni, vaan useimmiten kiinni siitä, osaatko toistaa omin sanoin sitä, mitä joku muu on sanonut. Esseetä esseen perään oli ainakin minun korkeakoulututkintoni. Mitään ei tarvinut muistaa, kunhan osasi muokata sanajärjestystä niin, ettei tullut plagioineeksi ja tehdä lähdeviitteet pilkulleen oikein. Jostain kumman syystä työelämässä ei ole ollut mitään hyötyä noista taidoista.
Millä alalla noin voi tehdä? Minä olen tosi hyvä esseenrustaaja. Tekisi mieli uutta tutkintoa.
FM
Ainakin AMK:ssa pääsee ilolla nauttimaan esseenkirjoittamisesta sekä aina yhtä ihanista ryhmätöistä <3
t. eri
Ryhmätöistä en tykkää, mutta etäopiskelu maistuisi. AMK:ssa olen poikennut jo kahdesti, joten nyt olisi jokin kirjekurssinomainen maisterintutkinto kiva.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
Minkä keskiarvon? Meillä 90% kursseista arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Siitä on paha lähteä katsomaan, kuka on tehnyt kurssin paremmin kuin toinen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi pistää mahdollisimman paljon suoraan ammattikouluun, esim. jatkolisänä lähihoitaja -> Sh, Sähköhenkiö -> inssi jne. Labra -> analyyttinen/bio tai luonnontieteellinen, insinööri. Ja Suomen amis vastaa jo jenkkilän alempaa korkeakoulututkintoa, joka Suomessa on alle kandin. paljon epäselvyttä kaikessa, ja globaali yhteensovittaminen voi vaikeutua, jos lisätään vielä koulutustasoja.
Ammattikoulussa kun on niin paljon päällekäisyyttä AMK:n kanssa, ja osa oli ennen siellä ja osa opistossa, kun nyt ne on keinotekoisesti joka amis tai/ja AMK. Päällekkäisyys ei poista esim. kuin puoli vuotta opinnoista, vaikka se on enemmänkin esim. 1,5v, jotka käyttää turhaan AMK:ssa sitten, joka maksaa aika ja rahaa, vaikka koulutus voikin olla ilmainen.
Ja eliminoidaan lukio mahdollisimman pitkälle, jota voi muunnellakin uudenlaisen 2-tutkinnon suuntaan, jossa on hyödyllisiä aineita työurallensa yhdessä amiksen kanssa, 3v, eikä mitään "yleissivistäviä" lukioita nykyiseen malliin, vaan keskitytään peruskoulun jälkeen suoraan opistoon, jossa omat jatkotasonsakin (paremmin menestyneille), päällekkäisyydet eliminoiden. Ulkomailta ehkä saa mallia.
Myös työelämässä olevat voisivat täydentää kyseisesti, kunhan ei kouluteta liikaa jengiä alalle, kuten Suomessa monella allalla tehdään, kuten labra ja luonnontieteen aloilla, jopa kaksinkertaiset määrät (sama ongelma jenkkilän pehmoaloilla korkeakoulutuksessa), ja palkka on heikko myös sen AMK-tasolla, että siltä osin on luettava insinööriksi (insinööriliiton sivuilla on työllistymismahiksista jotain tilastoa vastavalmistuneiden osin usealta inssialalta) ja yliopistonkin voi unohtaa luonnontieteiden osin (vaikea saada vakitöitä), ellei tähtää opettajaksi.
Olen opiskellut ensin ammattikoulussa sähköasentajaksi ja sen jälkeen AMK:ssa sähköinsinööriksi ja väittäisin että ei juurikaan ollut päälekkäisyyttä. Ihan joku peruslaskeminen oli samaa mitä ammattikoulussa, mutta siitä mentiin sitten laskuihin, joita ei ammattikoulussa tiennyt edes olevan olemassakaan.
Mä oon monesti meinannut kaivaa näihin aiheisiin sähkön DI-puolen peruskurssien tehtävien screenshotteja, mut en oo jaksanut.
Ihan eri hommia, asentajan ja insinöörin, ja molemmissa tarvitaan rautaista osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Sinulleko olisi ihan mahdoton ajatus, että asiat muuttuisivat? Että ne duunarihommatkin voisivat olla osalle tekijöistä vähän haastavampia kuin perseen pyyhkiminen tai liukuhihnan tuijottaminen. Kouluttautuminen harvoin on täysin hukkaan heitettyä, koska tieto lisää monesti myös taitoa ja mahdollisuuksia kehittää asioita. Kilpailukykyä se parantaisi siten, että nykyisiä ongelmia saataisiin karsittua, kun työntekijöillä olisi laajempaa näkemystä kuin vain työn suorittaminen. Työnkuva monipuolistuisi, työteho kasvaisi jne. jne.
Kyllä se vaan on hukkaanheitettyä. Menee aikaa ja resursseja opiskella kolmekymppiseksi lopulta päätyen sellaisiin töihin minne olisi voinut työllistyä vuosikymmenen aiemmin käymällä pelkän ammattikoulun. Ja aikamoista vähemmän koulutettujen väheksyntää tuo viimeinen lauseesi. Työteho kasvaa muka sillä, että joku yliopiskellut tulee pöhisemään ilman oikeaa kokemusta duunarialalle.
Taida olla näitä matalammin koulutettuja, kun mitenkään et pysty käsittämään, että opiskelun kautta voisi saada näkemyksiä ja välineitä sille, miten esimerkiksi tehotonta ja hidasta tuotantoprosessia voisi tehdä tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Noin esimerkiksi.
Mä olen KTM ja olen tehnyt urani duunaripuolella. Kaikista ei valitettavasti olisi korkeakouluun. Kaikkia ei sellainen edes kiinnosta. Ihan aikuiset miehet eivät halua miettiä asioita, vaan mieluummin tekevät mitä mestari sanoo. Ei tarvitse ajatella hankalia asioita ja vastuukin siirtyy sopivasti jollekin muulle. Ne, joilla älliä ja motia riittää, ovat sitten yleensä vähintäänkin nokkamiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
No, ei aleta kun ei sinne työpaikkaan jatkossakaan etsitä sitä korkeimpia arvosanoja saanutta vaan sitä parasta tyyppiä siihen hommaan ja työyhteisöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
Ei, vaan heillä on työelämätaitoja. Niitä ei saa kirjoittamalla täydellisiä esseitä. Sitähän korkeakouluopiskelu pääosin on monilla aloilla on, että kirjoitetaan diiba-daaba-esseitä, joista ei käytännön työelämässä ole mitään hyötyä.
Paitsi että minulla on enemmän myös niitä työelämätaitoja. Suoritin opiskeluni vähän vanhempana ja työkokemusta on jo kertynyt. Nimenomaan tykätään ottaa näitä nuoria ja mielellään vähän hömppiä. Ehkä he vaativat vähemmän palkkaa, en tiedä.
Eli olet ylihinnoitellut osaamisesti ja nyt valitat, kun muut saavat töitä, mutta sinä et?
Mielestäni en ole. Toisaalta ehkä työnantajat haluavat näitä nuoria ja kokemattomia myös siksi, että heitä on helpompi pomottaa, kun sitä omanarvontuntoa ja työelämäkokemusta on kovin vähän. Tai sitten mun naama ei vain miellytä haastattelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Sinulleko olisi ihan mahdoton ajatus, että asiat muuttuisivat? Että ne duunarihommatkin voisivat olla osalle tekijöistä vähän haastavampia kuin perseen pyyhkiminen tai liukuhihnan tuijottaminen. Kouluttautuminen harvoin on täysin hukkaan heitettyä, koska tieto lisää monesti myös taitoa ja mahdollisuuksia kehittää asioita. Kilpailukykyä se parantaisi siten, että nykyisiä ongelmia saataisiin karsittua, kun työntekijöillä olisi laajempaa näkemystä kuin vain työn suorittaminen. Työnkuva monipuolistuisi, työteho kasvaisi jne. jne.
Kyllä se vaan on hukkaanheitettyä. Menee aikaa ja resursseja opiskella kolmekymppiseksi lopulta päätyen sellaisiin töihin minne olisi voinut työllistyä vuosikymmenen aiemmin käymällä pelkän ammattikoulun. Ja aikamoista vähemmän koulutettujen väheksyntää tuo viimeinen lauseesi. Työteho kasvaa muka sillä, että joku yliopiskellut tulee pöhisemään ilman oikeaa kokemusta duunarialalle.
Taida olla näitä matalammin koulutettuja, kun mitenkään et pysty käsittämään, että opiskelun kautta voisi saada näkemyksiä ja välineitä sille, miten esimerkiksi tehotonta ja hidasta tuotantoprosessia voisi tehdä tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Noin esimerkiksi.
Mä olen KTM ja olen tehnyt urani duunaripuolella. Kaikista ei valitettavasti olisi korkeakouluun. Kaikkia ei sellainen edes kiinnosta. Ihan aikuiset miehet eivät halua miettiä asioita, vaan mieluummin tekevät mitä mestari sanoo. Ei tarvitse ajatella hankalia asioita ja vastuukin siirtyy sopivasti jollekin muulle. Ne, joilla älliä ja motia riittää, ovat sitten yleensä vähintäänkin nokkamiehiä.
Tosin "nokkamieheksi" pääsemiseenkään ei tarvita korkeakoulututkintoa tai sen kummempaa älliä. Huomaa hyvin monista johtajista, että ainakaan älli ei ole se, millä asemansa ovat saavuttaneet. Ennemminkin röyhkeydellä ja taidolla nuolla oikeita perseitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.
No, ei aleta kun ei sinne työpaikkaan jatkossakaan etsitä sitä korkeimpia arvosanoja saanutta vaan sitä parasta tyyppiä siihen hommaan ja työyhteisöön.
Kenestäkään ei voi tietää etukäteen onko se "paras" tyyppi, etenkin jos kyseessä on nuori ja melko kokematon. Siksi järkevä yritys palkkaa ne järkevimmät hakijat. Eli ne, joilla on hyvät paperit ja mahdollisesti relevanttia työkokemusta. Näin toimitaan esimerkiksi Yhdysvalloissa. On varmaan osa sitä syytä, miksi jenkkiläisyritykset menestyvät paremmin. Jos haluaa menestyä, palkataan hyvin suoriutuva ja kunnianhimoinen ihminen. Ei jotain hyvältä tyypiltä vaikuttavaa laiskimusta.
Niinkö? Miten Suomi sitten pystyy jakelemaan kymmeniä miljardeja ties mihin ulkomaille, jos rahaa ei ole? Vai olisiko kuitenkin kyse siitä, että rahaa on, muttei tahtoa laittaa sitä oman maan asioihin?