Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille

Vierailija kirjoitti:

Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?

Totta kai saa :)

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan. 

Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.

Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet? 

Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.

Miksi ei? Nythän puhutaan muutenkin täysin KUVITTEELLISESTA mallista. Vai luulitko, että tässä tosissaan ollaan jotain koulutusjärjestelmäuudistusta tekemässä? :D

Katoppa tota meidän veroastetta, ikärakennetta, valtionvelkaa, ostovoimaa jne. Koulutus ei ole ilmaista. Täällä ei palkat tule nousemaan, koska rahaa ei ole. 

Miksi katsoisin? Kuvitteellinen=ei vastaa todellisuutta. Ei siis tarvitse huomioida mitään nykyisiä realiteetteja, koska tämä keskustelukaan ei ole millään tasolla realistinen. Älä pilaa kuvitteluleikkiä jumittamalla reaalimaailmassa ;)

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Yksikään noista ei ole tehtävä, jota ei voisi tehdä, vaikka olisi maisteri. Itse asiassa jopa tunnen ainakin vartijan ja pari kokkia, joilla on korkeakoulututkinto. 

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Poliisit ovat jo nyt korkeakoulun käyneitä. Valmistuneet poliisiammattikorkeakoulusta. Palomiehellä niin ikään voi olla korkeakoulututkinto, jos on käynyt pohjalle vaikkapa ensihoitajan tutkinnon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.

Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän. 

Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.

Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon. 

Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.

Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut. 

Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.

Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille. 

Sinä väität, että isompi liksa korkeakoulutetulle on sääntö. Se ei todellakaan ole. Sinun suppea kokemuksesi eri aloista on vain pieni siivu, josta yleistät suurta ja ainoaa totuutta.

ENEMMÄN sääntö KUIN poikkeus. Sinun suppea lukutaitosi johtaa väistämättä tuollaisiin täysin päin persettä meneviin johtopäätöksiin. 

Joo ei, valitan, ei tuollaisella asenteella eläviä ihmisiä oteta töihin edes duunariksi. Sinun pitää katsoa peiliin, korjata asenteesi ja muuttua.

Ikävä pilata toiveunesi, mutta olen työelämässä. Ollut jo vuosia. "Olen hakenut" ei tarkoita sitä, että juuri tällä hetkellä olisin työnhakija. Se voi viitata mihin tahansa ajanjaksoon menneisyydessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. No se on opiskelijan oma ongelma, jos heti menee ottamaan lainaa, Tähän voisi kehittää systeemin, että lainaa ei edes saa ennen kuin tietty määrä opintoja on tehty.

2. Resursseja saa vaikka noista muualle maailmaan syydettävistä miljardeista, jos halua löytyy. Sveitsillä löytyy. 

3. Ei voisi. Joku rastiruutuun koe tai yksi essee ei vastaa lainkaan sitä, mitä se opiskelu käytännössä on. Ylioppilaskokeesta nyt puhumattakaan. Siinähän useilla aloilla kaikki aineet ovat sellaisia, joita yliopistossa ei tarvita lainkaan. 

1. eriarvostaisi varakkaiden lapsilla paremmat lähtökohdat - sitäkö haluat?

2. tiedän mutta aja se poliitikkona läpi

3. valintakokeen ei tule olla nykymuotoinen rastiruutuun vaan esseevastausten ja aineistokokeen yhdistelmä  

viim virke: kaikkien pedagogisten selvitysten mukaan pitkän matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopiskelun menestyksen kanssa.

Voit olla eri mieltä mutta tämä on faktaa, ei minun mutua.

Haluat siis entisestään lyödä painetta 16-vuotiaille, jotka ovat jo nyt stressaantuneita siitä, kun jo siinä iässä pitäisi tietää, mitä haluaa lukion jälkeen opiskella. 

Lukiossa maafykebi ainakin kannattaa huom kaikki kurssit ja pakollisten lisäksi kaikki muutkin ja kirjoittaa kolmessa eriosassa.

Vierailija kirjoitti:

Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?

Opiskelet työn ohella niin kuin me muutkin aikuisopiskelijat. Ei se sen vaikeampaa ole :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei. 

1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.

2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa

3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla

1. No se on opiskelijan oma ongelma, jos heti menee ottamaan lainaa, Tähän voisi kehittää systeemin, että lainaa ei edes saa ennen kuin tietty määrä opintoja on tehty.

2. Resursseja saa vaikka noista muualle maailmaan syydettävistä miljardeista, jos halua löytyy. Sveitsillä löytyy. 

3. Ei voisi. Joku rastiruutuun koe tai yksi essee ei vastaa lainkaan sitä, mitä se opiskelu käytännössä on. Ylioppilaskokeesta nyt puhumattakaan. Siinähän useilla aloilla kaikki aineet ovat sellaisia, joita yliopistossa ei tarvita lainkaan. 

1. eriarvostaisi varakkaiden lapsilla paremmat lähtökohdat - sitäkö haluat?

2. tiedän mutta aja se poliitikkona läpi

3. valintakokeen ei tule olla nykymuotoinen rastiruutuun vaan esseevastausten ja aineistokokeen yhdistelmä  

viim virke: kaikkien pedagogisten selvitysten mukaan pitkän matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopiskelun menestyksen kanssa.

Voit olla eri mieltä mutta tämä on faktaa, ei minun mutua.

Haluat siis entisestään lyödä painetta 16-vuotiaille, jotka ovat jo nyt stressaantuneita siitä, kun jo siinä iässä pitäisi tietää, mitä haluaa lukion jälkeen opiskella. 

Lukiossa maafykebi ainakin kannattaa huom kaikki kurssit ja pakollisten lisäksi kaikki muutkin ja kirjoittaa kolmessa eriosassa.

Mihin niitä tarvitsee, jos haluaa esimerkiksi viestinnän alalle töihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan. 

Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.

Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet? 

Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.

Miksi ei? Nythän puhutaan muutenkin täysin KUVITTEELLISESTA mallista. Vai luulitko, että tässä tosissaan ollaan jotain koulutusjärjestelmäuudistusta tekemässä? :D

Katoppa tota meidän veroastetta, ikärakennetta, valtionvelkaa, ostovoimaa jne. Koulutus ei ole ilmaista. Täällä ei palkat tule nousemaan, koska rahaa ei ole. 

Miksi katsoisin? Kuvitteellinen=ei vastaa todellisuutta. Ei siis tarvitse huomioida mitään nykyisiä realiteetteja, koska tämä keskustelukaan ei ole millään tasolla realistinen. Älä pilaa kuvitteluleikkiä jumittamalla reaalimaailmassa ;)

No voi että :) Joo annetaan vaan kaikille halukkaille korkeakoulututkinto. Palkkakin voisi olla alkuun vaikka sellanen miljoona kuukaudessa ja kokemuksen myötä nousee kahteen miljoonaan.

Korkeakoulututkinnot on useimmiten aika turhia. Suurin osa korkeakoulutetuista tietää yhdestä hyvin spesifistä asiasta paljon ja on kaikessa muussa täysi uuno. Useimmat fiksuimmista tuntemistani ihmisistä on joko yrittäjiä, matalapalkkapätkätyöläisiä tai ihan vain rehellisiä pummeja.

Mihinkään näistä ei korkeakoulututkintoa tarvitse, osalla kyllä sellainen on. Vastaavasti joidenkin korkeakoulutettujen seura ja puheet herättää lähinnä myötähäpeää. Miksi sellainen pitäisi hankkia? Työn takia?

Melkoista heikkolahjaisuutta jos joutuu edes päivätöissä käymään, elannon saa helpomminkin. Nautin vapaa-ajasta ja lomailusta, ja jää enemmän aikaa itsensä kehittämiseen. T. Nollakoulutettu, jota korkeakoulutetut pitää itseään fiksumpana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan. 

Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.

Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet? 

Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.

Miksi ei? Nythän puhutaan muutenkin täysin KUVITTEELLISESTA mallista. Vai luulitko, että tässä tosissaan ollaan jotain koulutusjärjestelmäuudistusta tekemässä? :D

Katoppa tota meidän veroastetta, ikärakennetta, valtionvelkaa, ostovoimaa jne. Koulutus ei ole ilmaista. Täällä ei palkat tule nousemaan, koska rahaa ei ole. 

Miksi katsoisin? Kuvitteellinen=ei vastaa todellisuutta. Ei siis tarvitse huomioida mitään nykyisiä realiteetteja, koska tämä keskustelukaan ei ole millään tasolla realistinen. Älä pilaa kuvitteluleikkiä jumittamalla reaalimaailmassa ;)

No voi että :) Joo annetaan vaan kaikille halukkaille korkeakoulututkinto. Palkkakin voisi olla alkuun vaikka sellanen miljoona kuukaudessa ja kokemuksen myötä nousee kahteen miljoonaan.

Ei nyt tarvitse suuttua siitä, ettei sinun realiteettihuutelusi oikein napanneet. Eikä kuvitelmissakaan ihan överiksi tarvitse vetää. Maailmalla on esimerkkejä siitä, että "kaikille pääsy yliopistoon" saadaan kyllä toimimaan, jos tahtoa löytyy. Ihan reaalimaailmassakin, eikä vain kuvitelmissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Yksikään noista ei ole tehtävä, jota ei voisi tehdä, vaikka olisi maisteri. Itse asiassa jopa tunnen ainakin vartijan ja pari kokkia, joilla on korkeakoulututkinto. 

Varmaan tuntevat olonsa tosi epäonnistuneiksi. Siinä on esimerkki miksi korkeakoulupaikkoja tulisi karsia joiltain osin. Tutuillasi meni kaikki vaiva ihan hukkaan ja valtiolla paloi rahaa heidän koulutukseen. Matalapalkkahommiin päätyi nuokin korkeakoulutetut.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulututkinnot on useimmiten aika turhia. Suurin osa korkeakoulutetuista tietää yhdestä hyvin spesifistä asiasta paljon ja on kaikessa muussa täysi uuno. Useimmat fiksuimmista tuntemistani ihmisistä on joko yrittäjiä, matalapalkkapätkätyöläisiä tai ihan vain rehellisiä pummeja.

Mihinkään näistä ei korkeakoulututkintoa tarvitse, osalla kyllä sellainen on. Vastaavasti joidenkin korkeakoulutettujen seura ja puheet herättää lähinnä myötähäpeää. Miksi sellainen pitäisi hankkia? Työn takia?

Melkoista heikkolahjaisuutta jos joutuu edes päivätöissä käymään, elannon saa helpomminkin. Nautin vapaa-ajasta ja lomailusta, ja jää enemmän aikaa itsensä kehittämiseen. T. Nollakoulutettu, jota korkeakoulutetut pitää itseään fiksumpana.

Nollakoulutetulla on nyt kovin heikkolahjaista tuo provoilu. Yrittäisit edes vähän panostaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Yksikään noista ei ole tehtävä, jota ei voisi tehdä, vaikka olisi maisteri. Itse asiassa jopa tunnen ainakin vartijan ja pari kokkia, joilla on korkeakoulututkinto. 

Varmaan tuntevat olonsa tosi epäonnistuneiksi. Siinä on esimerkki miksi korkeakoulupaikkoja tulisi karsia joiltain osin. Tutuillasi meni kaikki vaiva ihan hukkaan ja valtiolla paloi rahaa heidän koulutukseen. Matalapalkkahommiin päätyi nuokin korkeakoulutetut.

Miksi ajattelet, että työllistyminen=epäonnistuminen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Yksikään noista ei ole tehtävä, jota ei voisi tehdä, vaikka olisi maisteri. Itse asiassa jopa tunnen ainakin vartijan ja pari kokkia, joilla on korkeakoulututkinto. 

Varmaan tuntevat olonsa tosi epäonnistuneiksi. Siinä on esimerkki miksi korkeakoulupaikkoja tulisi karsia joiltain osin. Tutuillasi meni kaikki vaiva ihan hukkaan ja valtiolla paloi rahaa heidän koulutukseen. Matalapalkkahommiin päätyi nuokin korkeakoulutetut.

Onneksi kaikki korkeakoulututkintoa vaativat alat ovat kovinkin hyväpalkkaisia eikä kukaan valita esim. opetusalan palkoista. *hymiö*

Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan putkiasentajaa, sähköasentajaa, myyjiä, hitsareita, kirvesniehiä, poliiseja, vartijoita, kokkeja , palomiehiä jne

Yksikään noista ei ole tehtävä, jota ei voisi tehdä, vaikka olisi maisteri. Itse asiassa jopa tunnen ainakin vartijan ja pari kokkia, joilla on korkeakoulututkinto. 

Varmaan tuntevat olonsa tosi epäonnistuneiksi. Siinä on esimerkki miksi korkeakoulupaikkoja tulisi karsia joiltain osin. Tutuillasi meni kaikki vaiva ihan hukkaan ja valtiolla paloi rahaa heidän koulutukseen. Matalapalkkahommiin päätyi nuokin korkeakoulutetut.

Tienaan lähihoitajana enemmän kuin tienasin koulutustani vastaavissa töissä. Mietipä sitä.

t. korkeakoulututkinnon aikanaan suorittanut nykyinen lähihoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan. 

Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.

Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet? 

Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.

Miksi ei? Nythän puhutaan muutenkin täysin KUVITTEELLISESTA mallista. Vai luulitko, että tässä tosissaan ollaan jotain koulutusjärjestelmäuudistusta tekemässä? :D

Katoppa tota meidän veroastetta, ikärakennetta, valtionvelkaa, ostovoimaa jne. Koulutus ei ole ilmaista. Täällä ei palkat tule nousemaan, koska rahaa ei ole. 

Miksi katsoisin? Kuvitteellinen=ei vastaa todellisuutta. Ei siis tarvitse huomioida mitään nykyisiä realiteetteja, koska tämä keskustelukaan ei ole millään tasolla realistinen. Älä pilaa kuvitteluleikkiä jumittamalla reaalimaailmassa ;)

No voi että :) Joo annetaan vaan kaikille halukkaille korkeakoulututkinto. Palkkakin voisi olla alkuun vaikka sellanen miljoona kuukaudessa ja kokemuksen myötä nousee kahteen miljoonaan.

Ei nyt tarvitse suuttua siitä, ettei sinun realiteettihuutelusi oikein napanneet. Eikä kuvitelmissakaan ihan överiksi tarvitse vetää. Maailmalla on esimerkkejä siitä, että "kaikille pääsy yliopistoon" saadaan kyllä toimimaan, jos tahtoa löytyy. Ihan reaalimaailmassakin, eikä vain kuvitelmissa. 

Sieltä löytyy rahaa. Kyllä Suomessakin tahtoa tämän asian suhteen löytyy ihan tämän keskustelunkin perusteella, mutta raha on se mikä ratkaisee ja sitä ei Suomella oikein ole, koska ollaan pohjolan Romania. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän korkeakoulutettuja, sitä parempi minulle. Nimittäin sitten aletaan ehkä vihdoin kysellä todistusten ja keskiarvojen perään. Oma korkeakouluopintojen keskiarvo hipoo 5:ttä. Tykkään suorittaa kaiken hyvin ja myös ymmärtää kaiken opiskeltavista asioista. Ärsyttää, kun jotkut pällit nappaavat hyvät työpaikat nenäni edestä, kun heillä on kiva hymy tai jotain muuta turhanpäiväistä.

Ei, vaan heillä on työelämätaitoja. Niitä ei saa kirjoittamalla täydellisiä esseitä. Sitähän korkeakouluopiskelu pääosin on monilla aloilla on, että kirjoitetaan diiba-daaba-esseitä, joista ei käytännön työelämässä ole mitään hyötyä.